From Wikipedia, the free encyclopedia
Hallintarekisteri (hallintarekisteröinti) on arvopaperikeskuksessa tai vastaavassa käytetty menettely, jossa rekisteriin merkitään arvopaperin todellisen omistajan sijasta vain arvo-osuustilin hallintarekisteröinnin hoitaja. Hallintarekisteröinnin hoitaja kirjaa asiakkaidensa omistukset vain omiin tietojärjestelmiinsä ja kunkin hallintarekisteröidyn tilin omistajien omistukset näkyvät arvo-osuustilillä yhtenä hallintarekisteröinnin hoitajan hallinnoimana omistuksena.
Käytännössä hallintarekisteröinti toimii siten, että yhtiön omistajaluettelossa mainitaan ainoastaan osakkeiden säilyttäjä. Osakkeiden säilyttäjällä, esimerkiksi pankilla on oma salainen rekisterinsä osakkeiden todellisesta omistajasta.[1]
Hallintarekisteröidyt arvopaperit antavat yleensä normaalit oikeudet esim. osinkoihin ja osakeantiin, mutta niiden nojalla ei esimerkiksi Suomessa voi ilman väliaikaista rekisteröintiä käyttää äänivaltaa yhtiökokouksissa. Hallintarekisteröinnin takaa omistaja voidaan tällöin väliaikaisesti rekisteröidä yhtiökokousta varten asiakkaan ja hallintarekisteröinnin hoitajan näin halutessa. Hallintarekisteröinti on suomalaisten osakkeiden osalta Suomessa lainsäädännöllisesti mahdollista vain ulkomaisille sijoittajille.
Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden omistus ei monissa tilanteissa tule julkiseksi[2]. Hallintarekisteröinnin hoitajille on kuitenkin erikseen säädetty velvoitteita asiakastietojensa tallentamisesta viranomaisten tarkastusta varten tai tietojen automaattisesta toimittamisesta viranomaisille. Näin erityisesti hallintarekisteröidyille tileille liittyviin osinko- ja korkotuottoihin liittyen[3]. Ruotsissa hallintarekisteröinnin hoitajat ovat velvollisia toimittamaan asiakastietonsa pyydettäessä keskitettyyn rekisteriin[4]. Tietyn kappalemäärän ylittävät arvo-osuuksien omistukset ovat Ruotsissa julkisia, ja hallintarekisteröinnin hoitajat raportoivat ne hallintarekisteröityjen omistusten osalta säännöllisesti paikalliseen arvopaperikeskukseen.
Marraskuussa 2015 Suomessa valmisteilla ollutta hallintarekisteriä kannatti vain noin kymmenen prosenttia siitä lausunnon antaneista viranomaisista.[5]
Hallintarekisteröinti menettelynä vähentää tietojen kaksinkertaista tallentamista finanssialan toimijoiden kesken. Yksittäisen asiakkaan tiedot tallennetaan vain yhteen kertaan kyseistä asiakasta palvelevan yrityksen tietojärjestelmiin. Toisaalta hallintarekisteröinti mahdollistaa arvopaperikauppojen tehokkaamman toteutuksen (selvityksen), kun jokaisen asiakkaan tapahtumia ei tarvitse yksityiskohtaisesti kirjata keskitettyyn rekisteriin asti vaan ainoastaan yrityksen omiin tietojärjestelmiin. Keskitettyyn rekisteriin jäävät kirjattavaksi enää hallintarekisteröityjen tilien väliset tapahtumat.
Helsingin pörssin markkina-arvosta omistettiin vuonna 2016 lähes 50 % hallintarekisterin kautta.[6]
Nykyisin sijoittajan täytyy Suomessa ensin avata pankista arvo-osuustili, minkä jälkeen hän voi ostaa osakkeita Helsingin pörssistä. Omistajatiedot ja tiedot kaupoista kulkevat kyseisiltä arvo-osuustileiltä Arvopaperikeskukselle eli Euroclear Finlandille, josta viranomaiset saavat ne tietoonsa.
Suomessa on kuitenkin olemassa hallintarekisteri, joka on tarkoitettu vain ulkomaisille tilinhoitajapankeille. Se on arvo-osuustilejä muistuttava järjestelmä, johon arvopaperien kuten osakkeiden omistukset kirjataan. Erona kotimaisten tilinhoitajien arvo-osuustileihin on se, että osakkeiden omistaja jää tuntemattomaksi sillä sitä ei merkitä mihinkään. Papereista löytyy ainoastaan tilinhoitajan, esimerkiksi jonkin ulkomaisen pankin, nimi. Koska osakkeiden omistaja jää anonyymiksi, Suomen verottaja ei saa tietää Suomeen verovelvollisen myyntivoitoista ilman henkilön omaa ilmoitusta.
Suomalaisten pörssiyhtiöiden osakkeiden hallintarekisteröinti ei ole toistaiseksi laillista muille kuin ulkomaalaisille tilinhoitajille.
Hallintarekisteröinnin sallimista on ajettu Suomessa vuosien ajan.
Touko–kesäkuussa 2011 hyväksyttiin sijoitusrahastolaki, joka avasi ulkomaisille sijoittajille mahdollisuuden hallintarekisteröidä suomalaisia rahastoja. Lakia valmistelemaan tuli valtiovarainministeriöön "Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä".[14]
Hallintarekisteriä vastustetaan, koska sen pelätään lisäävän harmaata taloutta ja salattuja sisäpiirikauppoja. Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtajan Timo Rothoviuksen mukaan pörssin pitäisi olla julkinen kauppapaikka.[15]
Viime aikoina tapahtuneen yhä laajentuneen veroparatiisien avautumisten seurauksena yrittävät osakepääoman omistajatahot eri maissa (mm. pohjoismaissa) ajaa läpi lakeja, joilla varat saataisiin piilotettua jo kotimaassa.[16] Ruotsi on joutunut hallintarekisterilakinsa takia painostusryhmä Tax Justice Networkin mustalle listalle, jossa arvioidaan kuinka suurelta osin maa on veroparatiisi verrattuna täysin rehelliseen ja avoimeen talouteen.[17] Suomi on myös vaarassa joutua kyseiselle listalle, johtuen maassa virinneestä poliittisesta tahdosta saada samanlainen rekisteri myös Suomeen, jolloin kyseisten rahojen jäljittäminen ja siten verottaminen muuttuisi vaikeammaksi tai täysin mahdottomaksi.
Kun hallintarekisteriin merkittyjen arvo-osuustilien hoitajat ovat usein ulkomaalaisia pankkeja tai muita asiamiehiä, arvopapereiden todellinen omistaja voi olla tuntematon. Myös Suomessa asuva suomalainen voi käydä kauppaa hallintarekisterin kautta hankkiutumalla ulkomaalaisen pankin asiakkaaksi, jolloin henkilön pankin kautta hankkimien arvopapereiden omistajaksi merkitään hänen käyttämä ulkomainen pankki. Näin henkilö piiloutuu ulkomaisen pankin taakse ja välttyy arvopapereiden myyntivoiton verotukselta, sillä pörssiosakkeiden, johdannaisten ja muiden rahamarkkinapapereiden myyntivoitot eivät ole ulkomailla asuvalle Suomessa veronalaisia. Poikkeuksena osinkotulot, joista peritään veroa. Viranomaisen on joidenkin maiden pankeista lähes mahdotonta saada selville arvopapereiden todellista omistajaa, ja siten tarkistaa, että omistaja on todellakin ulkomaalainen taho. [2]
Marraskuussa 2015 valtiovarainministeri Alexander Stubb myönsi antaneensa väärää tietoa kansanedustajille siitä, kuinka laajasti Suomen viranomaiset kannattavat hallintarekisteriä. Stubb sanoi eduskunnassa, että noin 90 prosenttia lausunnoista olisi myönteisiä. Helsingin Sanomien selvityksen mukaan hallintarekisteriä kannattaa noin kymmenen prosenttia siitä lausuneista viranomaisista.[5] Hallintarekisteriä kannattivat Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Suomen Pankki, sekin varauksin. Rekisteriä vastustivat Keskusrikospoliisi, Valtakunnanvoudinvirasto, Valtakunnansyyttäjänvirasto, Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikkö, Poliisihallitus, Helsingin poliisilaitos, Verohallinto, valtiovarainministeriön vero-osasto, Finanssivalvonta ja oikeusministeriö varauksin.[18]
Finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Reijo Karhisen mukaan hallituksen uudistus on ollut prosessina huono ”alusta alkaen”.[19]
OMX Helsinki 25 -indeksin yhtiöiden hallintarekisteröidyt osakkeet 31.7.2010:[20]
Yhtiö | Hallintarekisteröityjen osuus % |
---|---|
Cargotec Oyj | 23,9 |
Elisa Oyj | 26,2 |
Fortum Oyj | 29,8 |
Kesko Oyj | 24,1 |
Konecranes Oyj | 50,7 |
KONE Oyj | 42,2 |
Metso Oyj | 51,5 |
M-real Oyj | 20,1 |
Neste Oyj | 16,8 |
Nokia Oyj | 85,2 |
Nokian Renkaat Oyj | 62,5 |
Nordea Bank AB FDR | - |
Orion Oyj B-osake | 27,2 |
Outokumpu Oyj | 21,1 |
Outotec Oyj | 53,9 |
Pohjola Pankki | 16,2 |
Rautaruukki Oyj | 22,7 |
Sampo | 48,8 |
Sanoma Oyj | 11,0 |
Stora Enso | 66,8 |
TeliaSonera | - |
Tieto | 49,2 |
UPM-Kymmene Oyj | 56,7 |
Wärtsilä Oyj Abp | 48,5 |
YIT Oyj | 34,7 |
Keskiarvo | 38,7 |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.