Remove ads
Helsingin Jalkapalloklubi eli HJK on helsinkiläinen jalkapalloseura. Suomen mestaruuksilla mitattuna se on Suomen menestynein jalkapalloseura.
| HJK | ||||
|---|---|---|---|---|
 |
||||
| Koko nimi | Helsingin Jalkapalloklubi | |||
| Lempinimet | Klubi | |||
| Perustettu | 1907[1] | |||
| Kaupunki |
 Helsinki |
|||
| Kenttä | Bolt Arena | |||
| – kapasiteetti | 10 770 | |||
| Sarja | Veikkausliiga | |||
| Sarjataso | 1. | |||
| Värit | ||||
| Toimitusjohtaja |
Aki Riihilahti |
|||
| Puheenjohtaja |
Olli-Pekka Lyytikäinen |
|||
| Päävalmentaja |
Toni Korkeakunnas |
|||
| Kapteeni |
Joona Toivio |
|||
|
||||
| Mitalit | ||
|---|---|---|
| SM-kilpailu, Mestaruussarja, Veikkausliiga | ||
 Kultaa | 1911, 1912, 1917, 1918, 1919, 1923, 1925, 1936, 1938, 1964, 1973, 1978, 1981, 1985, 1987, 1988, 1990, 1992, 1997, 2002, 2003, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2017, 2018, 2020, 2021, 2022, 2023 | |
 Hopeaa | 1921, 1933, 1937, 1939, 1956, 1965, 1966, 1982, 1983, 1999, 2001, 2005, 2006, 2016 | |
 Pronssia | 1954, 1968, 1969, 1974, 1976, 1979, 1980, 1986, 1993, 1994, 1995, 2015, 2024 | |
| Suomen Cup | ||
| Kultaa | 1966, 1981, 1984, 1993, 1996, 1998, 2000, 2003, 2006, 2008, 2011, 2014, 2017, 2020 | |
| Hopeaa | 1975, 1985, 1990, 1994, 2010, 2016, 2018 | |
| Liigacup | ||
| Kultaa | 1994, 1996, 1997, 1998, 2015, 2023 | |
| Hopeaa | 1995, 2009, 2012 | |
Ajatuksen seuran perustamisesta sai Franz Fredrik Wathén. HJK perustettiin virallisesti vuonna 1907 ja se voitti ensimmäisen jalkapallon Suomen-mestaruutensa vuonna 1911. Seura aloitti toiminnan jalkapallosta, mutta myöhemmin mukaan tulivat jääpallo ja jääkiekko, joissa molemmissa seura voitti Suomen-mestaruuksia 1920- ja 1930-luvuilla. Lisäksi HJK:ssa harrastettiin muun muassa keilailua, taitoluistelua ja käsipalloa. Vuodesta 1976 lähtien seura on keskittynyt jalkapalloon.
Vuodesta 1964 lähtien HJK on pelannut jalkapallon pääsarjatasolla. Se on ainoa suomalaisseura, joka on pelannut Mestarien liigan tai Eurooppa-liigan lohkovaiheessa. Seuran nykyinen kotistadion on Bolt Arena. Aikaisemmin HJK on pelannut ottelujaan Töölön pallokentällä ja Helsingin olympiastadionilla. HJK:lla on myös reservijoukkue Klubi 04, joka pelaa Ykkösessä. Se perustettiin vuonna 2004, kun seura osti Jokerien jalkapallojoukkueen. HJK:n naisjoukkue on myös Suomen menestynein seura mestaruuksissa mitattuna.
Remove ads
- Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubin historia
Seuran alkuvuodet
Jalkapallon tultua Suomeen heräsi ajatus perustaa Helsinkiin jalkapallon oma erikoisseura. Vuoden 1907 alussa Franz Fredrik Wathén esitti ajatuksensa julkisuudessa, ja saman vuoden toukokuussa tehtiin periaatteellinen päätös perustaa Helsingin Potkupalloklubi eli Helsingfors Sparkbollsklubb. Kesäkuussa seuran virallinen perustamiskokous pidettiin Kaisaniemessä ja uuden seuran nimeksi otettiin Helsingin Jalkapalloklubi eli Helsingfors Fotbollsklubb.[2] Ensimmäisen jalkapallo-ottelunsa HJK pelasi vielä samana vuonna Tammisaaressa paikallista tehdasjoukkuetta vastaan.[3] HJK oli ollut kaksikielinen seura, mutta vuonna 1908 viralliseksi kieleksi valittiin suomi. Vuotta myöhemmin seuran ohjelmistoon otettiin mukaan jääpallo.[4] Ensimmäisen Suomen-mestaruutensa HJK saavutti vuonna 1911, jolloin se voitti Åbo IFK:n maalein 7–1. Lisäksi vuonna 1912 seura juhli jalkapallon Suomen-mestaruutta, kun paikalliskilpailija HIFK kaatui samoin lukemin 7–1. Vuosikymmenen lopulla HJK voitti vielä kolme SM-kultaa vuosina 1917–1919. Vuonna 1917 seura voitti loppuottelussa ÅIFK:n maalein 4–2 ja kahtena seuraavana vuonna Viipurin Reippaan, ensin vuonna 1918 3–0 ja seuraavana vuonna lukemin 1–0.[5] Muissa lajeissa seura saavutti ensimmäisen Suomen mestaruutensa jääpallossa. HJK voitti vuonna 1921 jääpallon SM-loppuottelussa Viipurin Sudet.[6] Vuonna 1924 seuran ohjelmistoon otettiin mukaan keilailu, mutta tästä jouduttiin pian luopumaan.[7] Seuraavan kerran lajivalikoimaa laajennettiin vuonna 1928, jolloin HJK aloitti toiminnan jääkiekossa. Seuraavana vuonna HJK juhli lajissa Suomen-mestaruutta.[8]
Jalkapallossa aloitettiin sarjamuotoinen kausi vuonna 1930, mutta ensimmäistä kertaa HJK oli mukana Mestaruussarjassa vuonna 1931, pudoten kauden päätteeksi B-sarjaan. HJK palasi kuitenkin jo vuoden kuluttua takaisin Mestaruussarjaan voittamalla B-sarjan 1932. Vuosina 1936 ja 1938 seura voitti Mestaruussarjan.[9] Jääkiekossa HJK voitti vielä kaksi SM-kultaa 1930-luvulla.[10] Sotien jälkeen HJK otti käsipallon lajivalikoimaansa, ja keilailu palasi seuran toimintaan. Aikaisemmin seurassa mietittiin myös koripallon ottamista mukaan ohjelmaan, mutta ajatuksesta luovuttiin. Käsipallossa seura voitti SM-hopeaa vuonna 1944.[11] HJK:n naisjaosto aloitti toimintansa vuonna 1946, jolloin alkoi myös naisten käsipallo.[12] Jalkapallossa alkanut mitaliton kausi loppui vuonna 1954, jolloin HJK voitti SM-pronssia.[9] Seuran toimintaa vaikeuttivat taloudelliset ongelmat, eikä se pystynyt panostamaan lajeihin erikoisseurojen tapaan.[13]
Jalkapallon erikoisseuraksi
Vuonna 1960 HJK:n puheenjohtajaksi valittiin Apu-lehden omistaja Olli Lyytikäinen, joka tuki seuraa sekä taloudellisesti että tarjoamalla pelaajille työpaikkoja.[14] Seuran toimintaa alettiin vähentää ja jääpallojaosto lakkautettiin vuonna 1963.[15] Jalkapallossa HJK palasi Suomen-mestariksi valmentaja Aulis Rytkösen johdolla vuonna 1964.[16] Mestaruuden myötä seura pääsi ensimmäistä kertaa Euroopan Cupiin kaudella 1965–1966.[17] HJK hävisi kuitenkin molemmat alkukierroksen pelinsä Manchester Unitedia vastaan.[18] Vuonna 1966 seura voitti ensimmäistä kertaa Suomen cupin.[17] Jääkiekossa HJK oli pudonnut pääsarjasta, mutta nousi suurten taloudellisten panostusten ansiosta takaisin. Seura tavoitteli myös SM-kultaa, mutta sijoittui parhaimmillaan hopealle kaudella 1971–1972.[19] Jääkiekkojaosto ajautui taloudellisiin ongelmiin ja lopulta päätti fuusioitua Karhu-Kissojen kanssa Helsingin Jääkiekkoklubiksi.[20] Myös taitoluistelu lopetettiin vuonna 1972, jolloin jäljelle jäivät käsipallo ja jalkapallo.[19][21] Naisten jalkapallossa HJK oli aloittanut toimintansa vuonna 1971, jolloin seura voitti heti Suomen-mestaruuden.[22] Miesten joukkueen rahoittajaksi tuli Paavo Einiö, jonka tuella HJK palasi mestariksi kaudella 1973.[23] Vuonna 1976 HJK:sta tuli jalkapalloon keskittynyt seura, kun käsipallotoiminta lakkautettiin.[24]
Mestarien liiga ja 2000-luku
Kaudella 1981 seura saavutti ensimmäisen tuplamestaruutensa HJK:n voitettua sekä cup- että Suomen-mestaruuden.[25] Vuosina 1985, 1987 ja 1988 seura voitti jälleen mestaruuden Jyrki Heliskosken valmentamalla joukkueella.[26] Ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella HJK palasi mestariksi kauden tauon jälkeen, mutta seuran toimintaa vaikeutti 1990-luvun lama. Vuoden 1991 alussa perustettiin saneerausohjelman ja organisaatiouudistuksen jälkeen HJK-Klubi Oy, jolla houkuteltiin sijoittajia. Kaudella 1992 HJK voitti Veikkausliigan mestaruuden, vaikka seura kärsi edelleen talousongelmista, joiden takia mietittiin jopa konkurssia.[27][28] Seuraavina vuosina vakavat taloushuolet väistyivät ja HJK-Klubi Oy lakkautettiin.[29] Kaudella 1996 HJK antoi ensimmäistä kertaa potkut valmentajalleen, kun Tommy Lindholm erotettiin huonosti alkaneen kauden takia. Joukkue joutui sarjakarsintaan, jotka se lopulta voitti yhteismaalein 2–1 Hangö IK:a vastaan.[30] Huonosti menneen kauden myötä joukkueen pelaajisto vaihdettiin suurelta osin ja HJK palasi Suomen-mestariksi.[31] Seura pääsi täten mukaan Mestarien liigan karsintoihin, joissa se voitti ensin FC Jerevanin ja FC Metzin. Tällöin HJK:sta tuli ensimmäinen Mestarien liigan lohkovaiheeseen päässyt suomalaisjoukkue.[32] HJK jäi lohkonsa viimeiseksi, mutta onnistui voittamaan Benfican.[33]
HJK muutti Finnair Stadiumille kauden 2000 aikana ja saavutti cup-mestaruuden.[34] Ensimmäisen mestaruutensa vuosikymmenen aikana joukkue voitti vuonna 2002. Myös vuonna 2003 HJK voitti Suomen-mestaruuden, jonka lisäksi se voitti cup-mestaruuden. Talvella 2004 seura osti FC Jokerien jalkapallotoiminnan ja teki joukkueesta oman farmijoukkueensa, jonka nimeksi tuli Klubi 04. HJK juhli satavuotisjuhliaan vuonna 2007, mutta sijoittui liigassa vasta seitsemänneksi. Kauden lopun joukkuetta valmensi Antti Muurinen. Suomen-mestariksi HJK palasi kaudella 2009. Myös seuraavana vuonna seura voitti Veikkausliigan, minkä lisäksi seura pääsi Eurooppa-liigassa play-off-kierrokselle.[35][36] HJK voitti kolmannen mestaruutensa putkeen kaudella 2011 ja neljäs tuli 2012, mikä merkitsi Suomen ennätystä peräkkäisten jalkapallomestaruuksien määrässä.[9] Kaudella 2013 seura voitti jo viidennen perättäisen Suomen-mestaruutensa.[37].
Kaudella 2014–2015 HJK eteni ensimmäisenä suomalaisseurana Eurooppa-liigan lohkovaiheeseen voitettuaan karsintojen viimeisellä kierroksella Rapid Wienin.[38] Lisäksi seura voitti kuudennen perättäisen Suomen-mestaruutensa.[39] Mestaruusputki päättyi lopulta kaudella 2015, jolloin mestariksi kruunattiin Seinäjoen Jalkapallokerho HJK:n jäädessä pronssille. HJK palasi mestaruuskantaan kaudella 2017 voittaen myös Suomen Cupin, ja kaudella 2018 tuli toinen mestaruus peräkkäin. HJK saavutti vuosina 2020–2023 kaikkiaan neljä peräkkäistä mestaruutta, kunnes se sijoittui kaudella 2024 pronssille[40].
Remove ads
     1907–1908
|
   1909–1972, 1986–
|
1977
|
1982
|
 1985
|
| Joitakin HJK:n kotipeliasuja vuosien varrelta.[41][42][43] | ||||
Seuran perustamisen jälkeen peliasujen väriksi valittiin valkoinen. Tällä värityksellä pelattiin vuoteen 1909 saakka, jolloin pelipaitojen värit vaihdettiin sinivalkoraitaisiksi.[44] Värit olivat kannanotto suomalaisuusaatteen puolesta.[41] Vuosien varrella HJK on käyttänyt muitakin kotipeliasuja, mutta värit ovat pysyneet samana. Vuodesta 1986 lähtien peliasu on ollut jälleen sinivalkoraitainen.[43]
HJK:n logo on peräisin vuodelta 1913 ja sen on suunnitellut Osmo Korvenkontio.[45] Juhlavuotenaan 2007 HJK käytti erityistä juhlalogoa, jossa oli kaksi tähteä varsinaisen logon päällä 20 mestaruuden merkiksi ja vuosiluvun sijasta "1907–2007".[46] Perinteisen logon ohella HJK käytti 1990-luvun puolivälissä poikkeavaa tunnusta, jossa oli HJK-tekstin yläpuolella liekinvarrella varustettu jalkapallo.[47]
Remove ads
- Pääartikkeli: Töölön jalkapallostadion
HJK pelaa kotiottelunsa nykyisin Bolt Arenalla eli Töölön jalkapallostadionilla, jolla seura on pelannut vuodesta 2000 lähtien.[28] Stadionin rakennutti Hjallis Harkimo ja HJK oli osaomistaja stadionia hallinnoivasta yhtiöstä.[48]
Töölön jalkapallostadion valmistui vuonna 2000, jolloin sen nimioikeudet myytiin Finnairille kymmeneksi vuodeksi. Tämän johdosta stadion tunnettiin vuoteen 2010 asti nimellä Finnair Stadium.[49] Vuonna 2010 stadionin nimioikeudet vanhenivat, jolloin TeliaSonera hankki nimioikeudet vuoteen 2013 asti. Aluksi nimi oli Sonera Stadium[50] ja vuodesta 2017 vuoden 2020 alkuun saakka Telia 5G Areena. HJK omistaa stadionin nykyisin kokonaan.[51] Stadionin nimi vaihdettiin kuitenkin vuonna 2020, kun HJK teki uuden yhteistyösopimuksen Bolt.Works-henkilöstövuokrausyhtiön kanssa.[52]
Stadionin alustana oli alun perin luonnonnurmi, mutta keväällä 2003 se korvattiin niin sanotulla Mondon tekonurmella.[53] Tekonurmen käyttöä on perusteltu sen sopivuudella ympärivuotiseen käyttöön.[54] Tekonurmi on herättänyt vastustusta, mutta samalla stadionin käyttötunteja on pystytty nostamaan.[55][56]
HJK:n ensimmäinen kotikenttä oli vuonna 1915 valmistunut Töölön pallokenttä.[57] Toinen HJK:n usein käyttämä pelipaikka oli Helsingin olympiastadion. Veikkausliigan aikana HJK pelasi Töölön pallokentällä vuosina 1992–1994 ja 1997–1998 sekä olympiastadionilla 1990–1991, 1995–1996 ja 1999.[28] HJK:n suurimmat yleisömäärät ovat juuri olympiastadionilta. Pääsarjatason ennätys, 23 382 katsojaa, on vuonna 1996 pelatusta HJK-MyPa-ottelusta,[58] ja Mestarien liigan HJK-PSV Eindhoven-ottelussa katsojia oli 34 146.[59]
HJK:n kotikentät[60]
- Kaisaniemen kenttä 1907–1908
- Eläintarhan kenttä 1909–1914
- Töölön pallokenttä 1915–1998
- Helsingin olympiastadion 1939–2000
- Töölön jalkapallostadion 2000–
Remove ads
Helsingin Jalkapalloklubilla on eniten aktiivisia kannattajia,[61] ja se on seuratuin joukkue Suomessa. Viidestätoista suurimmasta pääsarjatason ottelun katsojamäärästä 12 on ollut HJK:n kotiotteluita.[62] Helsingin Sanomien 2012 julkaiseman tutkimuksen mukaan HJK on paitsi menestynein, myös suosituin suomalainen jalkapalloseura. Sitä kannatti joka neljäs suosikkijoukkueensa ilmoittaneista; Uudellamaalla osuus oli peräti 59 prosenttia.[63]
HJK:n edusti Helsingin suomenkielistä porvariväestöä, tästä huolimatta seura piti kiinni perinteistään olla avoin kaikille kunniallisille kansalaisille kielestä, rodusta ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta[64]. Sillä oli laajalti kannatusta esimerkiksi Helsingin normaalilyseon ja Ressun lukion opiskelijoiden keskuudessa, suomenkielisten opiskelijoiden lisäksi HJK oli suosittu mm. kauppiaiden keskuudessa[65][66]. Seuran kannattajien ydinjoukko tuli Helsingin kantakaupungista, mutta vuosikymmenten saatossa seurasta kehittyi leimallisesti myös töölöläinen joukkue, jossa HJK:n toiminta enimmäkseen pyöri.[67][68] Vaikka HJK pitkään miellettiin töölöläiseksi porvarijoukkueeksi, on tämä leima kadonnut. Nykyään kannattajat tulevat eri yhteiskuntaluokista ja myös töölöläiskeskeisyys on vähentynyt. Tähän ovat vaikuttaneet muiden vahvan identiteetin omanneiden helsinkiläisseurojen katoaminen pääsarjatasolta sekä muuttoliikkeen sekoittama väestöpohja, lisäksi HJK ryhtyi jo varhaisessa vaiheessa 60- ja 70-luvuilla perustamaan juniorijoukkueita kantakaupungin ulkopuolelle rakennettuihin lähiöihin[69]. Esimerkiksi Mestarien liigan lohkopelien aikaan HJK:sta tuli lähes koko Suomen edustaja.[70] Toisaalta HJK on hyvin vihattu seura sekä Helsingissä että muualla Suomessa.[71]
HJK:lla oli järjestäytyneitä kannattajia jo 1930-luvulla ja kannattajat järjestivät tuolloin huviretkiä sekä kerhoiltamia. Toiminta kuitenkin hiipui sotien jälkeen pitkälti yleisen taloudellisen tilanteen heikkouden vuoksi.[72] HJK:n ensimmäinen varsinainen kannattajaryhmä oli vuonna 1984 perustettu Tölikän Raiku,[73] jonka toiminta kuitenkin hiipui. Kannattajatoiminta järjestäytyi uudelleen 1999, kun Forza HJK perustettiin Mestarien liigan innostamana. Se on yksi Suomen vanhimmista edelleen toimivista faniyhdistyksistä. Forzan jäsenmäärä kasvoi tasaisesti ja korkeimmillaan se oli vuonna 2003, jolloin jäseniä oli noin 300. Vuonna 2006 Forza HJK jakautui, kun kannattajaryhmän sisällä puhjenneiden ristiriitojen vuoksi syntyi Sakilaiset. Forzalla oli vuoden 2011 alussa 175 jäsentä, kun taas Sakilaisiin kuului noin 30 jäsentä. Kannattaryhmistä Forza HJK on profiloitunut perheystävällisempään kannattamiseen, kun taas Sakilaisten toiminta on anarkistisempaa ja villimpää. Nykyään löyhästi organisoitu Klubipääty toimii HJK kannattajien kattojärjestönä ja kaikki kannattajat kannattavat HJK:ta Klubipäädyssä Bolt Arenan eteläpäädyssä.[61]
Seuran tunnussävelmäksi on noussut Vexi Salmen sanoittama ”Hoo-Jii-Koo”, joka perustuu englantilaisten Daniel Boonen ja Rod McQueenin säveltämään kappaleeseen ”Blue Is the Colour”. Englantilainen alkuperäisversio on tunnettu Chelsea FC:n kannatuslaulu. HJK:n edustusjoukkue lauloi itse ja levytti kappaleen ennen kautta 1973.[74][75]
HJK:n yleisösuosio jalkapallossa ja jääkiekossa 1950-luvulta eteenpäin
| Jalkapallo | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Vuosikymmen | 0 | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | |||
| 1950 | Div1 | Div1 | Div1 | 2669 | 2818 | 2440 | 2259 | 2210 | 1834 | ||||
| 1960 | 1260 | 2302 | 2323 | Div1 | 3952 | 7381 | 7150 | 7197 | 6271 | 8058 | |||
| 1970 | 5177 | 3188 | 2560 | 3781 | 3481 | 3489 | 2886 | 2438 | 2757 | 3889 | |||
| 1980 | 2930 | 3058 | 3001 | 3243 | 5049 | 6789 | 6770 | 5106 | 4033 | 5034 | |||
| 1990 | 4673 | 3493 | 3250 | 3572 | 3224 | 3418 | 4159 | 3112 | 3460 | 2919 | |||
| 2000 | 3976 | 3818 | 2672 | 3646 | 3594 | 4683 | 5580 | 4848 | 4516 | 3661 | |||
| 2010 | 3544 | 3610 | 3757 | 5097 | 4017 | 5281 | 5101 | 4779 | 3779 | 5007 | |||
| Jääkiekko | |||
|---|---|---|---|
| Kausi | Keskiarvo | Kausi | Keskiarvo |
| 1957-58 | 731 | 1965-66 | 1799 |
| 1958-59 | 1045 | 1966-67 | 2812 |
| 1959-60 | 954 | 1967-68 | 556 |
| 1960-61 | 1675 | 1968-69 | 319 |
| 1961-62 | 2015 | 1969-70 | 377 |
| 1962-63 | 1479 | 1970-71 | 4448 |
| 1963-64 | 1687 | 1971-72 | 5500 |
| 1964-65 | 1554 | 1972-73* | 3652 |
Kursivoitu teksti Toinen sarjataso
Remove ads
- Pääartikkeli: Stadin derby
HJK:lla on historiansa aikana ollut useita merkittäviä kilpailijoita. 1900-luvun alkupuolella seuran tärkeimmät kilpailijat olivat muut helsinkiläiset pääsarjaseurat HIFK, HPS ja Kiffen, joiden kanssa HJK muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jakoi mestaruudet ennen ensimmäistä maailmansotaa.[41] Asetelmaa on vahvistanut ajoittain kiivaskin kilpailu pelaajista.[78] Varsinkin 1960-luvulla käytiin kovaa kisaa elintilasta, kun pääsarjatasolla pelasi viisi helsinkiläisseuraa. Lopulta ainoastaan HJK säilyi pääsarjassa muiden joko pudottua alasarjoihin tai lopetettua kokonaan.[79][80]
Helsingin ulkopuolella HJK:n merkittävin kilpailija on ollut Valkeakosken Haka. Seurat ovat Suomen kaksi menestyneintä,[81] ja niiden välisiä kohtaamisia pidetään klassikoina, sillä niissä taistellaan usein sarjan kärkisijoista.[82][83][84] Esimerkiksi kauden 1999 mestaruus ratkesi Hakan hyväksi viimeisessä ottelussa Valkeakoskella, kun se onnistui voittamaan pisteen sarjassa edellä olleen HJK:n 1–0.[85] Otteluissa on ollut paljon katsojia ja neljä pääsarjatason 11 suurimmasta yleisömäärästä on juuri HJK:n ja Hakan välisistä peleistä.[62]
1990- ja 2000-luvulla HJK:n tärkeimmät kilpailijat Hakan ohella ovat olleet pääkaupunkiseudun seurat.[80] Erityisesti samalla stadionilla pelannut FC Jokerit nousi Harry Harkimon merkittävillä panostuksilla nopeasti huipulle ja oli lyhyen historiansa aikana tärkeä paikallisvastustaja. Jokerit hankki HJK:sta muun muassa Shefki Kuqin ja nousi haastamaan HJK:n ylivaltaa pääkaupunkiseudulla.[86] Noustuaan kaudeksi 2006 Veikkausliigaan FC Honka on ollut HJK:n merkittävin paikallisvastustaja, lukuun ottamatta kausia 2015-2017.[87] Kauden 2023 päätteeksi Esport Honka meni konkurssiin, mutta Hongan konkurssin takia liigakarsinnat hävinnyt IF Gnistan nousi kaudeksi 2024 Veikkausliigaan. HJK:n nykyisen kotikentän suurimmat katsojamäärät ovat olleet HIFK:ta, Jokereita ja Honkaa vastaan. Näissä paikalliskamppailuissa on katsomossa ollut parhaimmillaan yli 10 000 katsojaa.[88][89] Jokerien ja Hongan lisäksi muita paikalliskilpailijoita ovat olleet Finnairin Palloilijat, Atlantis FC ja AC Allianssi.[90] 2010-luvulla HJK on pelannut ”Stadin derbyjä” HIFK:ta vastaan.[91]
Remove ads
Rakenne
Helsingin Jalkapalloklubin organisaatio kostuu HJK Oy:stä ja useasta yhdistyksestä. Osakeyhtiö vastaa liigajoukkueen sekä A- ja B-poikien edustusjoukkueen toiminnasta. HJK ry on seuran ydin ja nykyään se vastaa naisten ja tyttöjen joukkueista sekä nuorempien poikien edustusjoukkueista. Muusta junioritoiminnasta huolehtii HJK-Juniorit ry ja reservijoukkue Klubi-04:n toimintaa hoitaa Talenttiklubi ry. Osakeyhtiön pääomistaja on Olli-Pekka Lyytikäinen, joka omistaa kaksi kolmasosaa osakkeista yhdessä siskonsa ja perheyhtiönsä A-lehtien kautta. Lyytikäinen on myös osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja.[92][93]
HJK:n puheenjohtajat
Liiga-HJK ry:n puheenjohtajat
Oy:n puheenjohtajat (2001–)
|
HJK Oy
Nykymuotoisena HJK yhtiöitettiin vuonna 2000. Yhtiömuotoa yritettiin myös aikaisemmin seuran 1990-luvun alun pahojen talousvaikeuksien käynnistämän saneerausohjelman yhteydessä. HJK-Klubi Oy perustettiin 1991, mutta osakeanti epäonnistui eikä seuraan saatu juurikaan uusia sijoittajia. Silloisesta yhtiöstä HJK ry omisti pääosan. Yhtiö laukkautettiin 1996 muun muassa verotussyistä ja edustusjoukkueen toiminta siirtyi takaisin HJK ry:lle.[29]
2000-luvulla HJK:n vuosittainen liikevaihto pysyi keskimäärin noin 2 miljoonassa eurossa. 2010-luvulla HJK nousi kestomenestyjäksi kotimaan kentillä ja samalla sen keskimääräinen liikevaihto nousi hieman yli viiteen miljoonaan euroon. Korkeimmillaan seuran liikevaihto oli kyseisellä vuosikymmenellä kaudella 2014, kun HJK pelasi Eurooppa-liigan lohkovaiheessa, jolloin sen liikevaihto nousi lähes 9 miljoonaan euroon.[97]. 2020-luvulla HJK on menestynyt kotimaan kenttien lisäksi myös eurokentillä ja päässyt säännöllisesti mukaan rahakkaisiin eurocupien lohkovaiheisiin, jonka myötä sen keskimääräinen liikevaihto onkin noussut kuluvalla vuosikymmenellä jo 7,6 miljoonaan euroon. HJK:n tulot koostuvat lipputuloista, yrityskumppanuuksista, yritysliikunnasta ja Töölön jalkapallostadionin tapahtumien vuokrasta.[98] Huomattavia tuloja tuovat myös eurocupien palkintorahat sekä pelaajien myynnit, mitkä vaihtelevat vuosittain merkittävästi. HJK saa lisäksi muiden seurojen tapaan vuosittain noin 400 000 euroa Veikkausliigan televisiointisopimuksesta.[99]. HJK:lla oli 2000-luvun alussa myös oma televisiosopimus MTV3:n kanssa.[100]
HJK:n pääsponsorit ovat Adidas, Stadium, Bolt.Works, Lumme Energia, Apu, Carlsberg, Silja Line, OP Uusimaa, Ruutu, Mehiläinen, Foodora ja Turkish Airlines.[101]
Talouden tunnusluvut
| Tunnuslukuja 2005–2023 | |||
|---|---|---|---|
| Tilikausi | Liikevaihto* | Tulos* | |
| 2005 | 1,59 | –0,04 | [102] |
| 2006 | 2,46 | 0,09 | [103] |
| 2007 | 2,20 | –0,15 | [103] |
| 2008 | 2,13 | –0,25 | [103] |
| 2009 | 1,81 | –0,49 | [103] |
| 2010 | 3,22 | 0,05 | [104] |
| 2011 | 5,60 | 1,50 | [105] |
| 2012 | 3,755 | 0,088 | [106] |
| 2013 | 3,705 | –0,149 | [102] |
| 2014 | 8,725 | 0,338 | [102] |
| 2015 | 5,740 | 0,494 | [102] |
| 2016 | 5,025 | 0,257 | [102] |
| 2017 | 4,842 | 0,253 | [102] |
| 2018 | 4,606 | 0,159 | [102] |
| 2019 | 4,160 | 0,058 | [102] |
| 2020 | 3,196 | 0,046 | [102] |
| 2021 | 7,097 | 0,751 | [102] |
| 2022 | 11,0 | 2,0 | [102] |
| 2023 | 9,23 | 0,400 | [102] |
| *) miljoonaa euroa | |||
Remove ads
Joukkue 2024
Päivitetty 5. syyskuuta 2024.[107]
| ||||
| Puolustajat | ||||
2  Brooklyn Lyons-Foster | ||||
3  Georgios Antzoulas | ||||
| 4 Joona Toivio (kapteeni) | ||||
| 5 Daniel O'Shaughnessy | ||||
| 6 Aapo Halme | ||||
| 24 Michael Boamah | ||||
| 27 Kevin Kouassivi-Benissan | ||||
| 28 Miska Ylitolva | ||||
| 30 Noah Pallas |
| Keskikenttäpelaajat |
| 8 Geórgios Kanellópoulos |
| 10 Lucas Lingman (varakapteeni) |
14  Hans Nunoo Sarpei |
| 21 Niilo Kujasalo |
| 22 Liam Möller |
37  Atomu Tanaka |
80  Kevor Palumets |
| Hyökkääjät |
| 7 Santeri Hostikka |
| 9 Luke Plange |
17  Hassane Bandé |
23  Ozan Kökçü |
| 42 Kai Meriluoto |
94  Lee Erwin |
99  Alessandro Albanese |
- Päävalmentaja:
Toni Korkeakunnas - Valmentaja: Ossi Virta
- Valmentaja:
Óscar García Rodríguez - Valmentaja: Mikael Forssell
- Maalivahtivalmentaja ja joukkueenjohtaja: Ville Wallén
- Fysiikkavalmentaja: Joni Ruuskanen
- Fysioterapeutti: Toni Taipale
- Fysioterapeutti: Tony Elomaa
- Lääkäri: Thomas Brinck
- Lääkäri: Klaus Köhler
- Huoltaja: Petteri Jutila
- Huoltaja:
Boris Wistuba-Marino - Huoltaja: Elias Louhento
Entiset pelaajat
Entiset päävalmentajat
|
|
Hall of Fame
HJK:n Hall of Fame perustettiin seuran 90-vuotisjuhlien yhteydessä, jolloin siihen nimettiin 16 henkilöä. Sittemmin sitä on täydennetty useaan otteeseen.[114][115] HJK:n 100-vuotiskaudella 2007 julkaistiin juhlakirja, jossa valittiin HJK:n kaikkien aikojen tähtijoukkue. Valinnoissa painotettiin pelaajan uraa HJK:ssa, ottelumääriä, saavutuksia, tilastoja ja merkitystä seuralle. Pelaajavalmentajaksi valittiin Aulis Rytkönen.[116][117]
- 1. Aulis Rytkönen
- 2. Juha Dahllund
- 3. Henry Forssell
- 4. Atik Ismail
- 5. Markku Kanerva
- 6. Aatos Lehtonen
- 7. Kai Pahlman
- 8. Eino Soinio
- 9. Miikka Toivola
- 10. Jari Europaeus
- 11. Paavo Heinonen
- 12. Reijo Jalava
- 13. Lauri Lehtinen
- 14. Jyrki Nieminen
- 15. Pasi Rautiainen
- 16. Hanna-Mari Sarlin
- 17. Niilo Tammisalo
- 18. Markku Peltoniemi
- 19. Jari Rantanen
- 20. Kari Rissanen
- 21. Aki Hyryläinen
- 22. Tommi Grönlund
- 23. Petri Helin
- 24. Mika Lehkosuo
- 25. Aarno Turpeinen
- 26. Ville Nylund
- 27. Christina Forssell
- 28. Terhi Uusi-Luomalahti
- 29. Markku Palmroos
- 30. Aki Riihilahti
- 31. Pasi Rasimus
- 32. Kaija Salopuro
- 33. Heidi Lindström
- 34. Ville Wallén
- 35. Mikael Forssell
- 36. Sanna Malaska
- 37. Sebastian Sorsa
Muut joukkueet
Farmijoukkue
- Pääartikkeli: Klubi 04
Klubi 04:n toiminta alkoi vuonna 2004, jolloin HJK osti FC Jokerien toiminnan.[35] Koska HJK:lla ei voinut olla kahta liigajoukkuetta, aloitti Klubi 04 toimintansa Kakkosesta.[119] Joukkue nousi Ykköseen kaudeksi 2006 voitettuaan sarjakarsinnoissa VG-62:n. Vuonna 2006 Klubi 04 sijoittui kuudenneksi, mutta seuraavalla kaudella joukkue oli viimeinen ja putosi sarjasta. Kaudeksi 2009 joukkue onnistui jälleen sarjanousussa. Klubi 04 pysyi sarjassa vuoteen 2010 asti, jolloin se putosi.[120] Kaudeksi 2018 Klubi 04 nousi taas Ykköseen, mutta jäi sarjan viimeiseksi ja putosi.
HJK:lla on ollut myös muiden seurojen kanssa farmisopimuksia. Muun muassa vuosina 1994–1997 FC Honka oli HJK:n farmisopimuksen alaisena.[121]
Juniorit
HJK:lla on juniorijoukkueet kaikissa poikien ikäluokissa. Lisäksi toimintaa on tyttöjen puolella.[122] Seuralla on omat kaupunginosajoukkueet, ja kaiken kaikkiaan junioripelaajia on noin 1 400. HJK:n juniorijoukkueet toimivat HJK Juniorit ry:n alaisuudessa.[123] HJK Juniorit on pääkaupunkiseudun suurin jalkapalloseura.[124]
HJK on A-pojissa mestaruuksien määrässä toiseksi menestynein ja B-pojissa menestynein seura.[125] HJK on kummankin sarjan menestynein seura maratontaulukossa.[126] Vuoteen 2019 mennessä seura on saavuttanut A-pojissa 14 ja B-pojissa 22 mestaruutta.[125] B-tytöissä HJK on myös menestynein seura.[127]
Kansainvälisen urheilututkimuskeskuksen CIES:n helmikuussa 2015 julkaiseman tutkimuksen mukaan HJK oli Suomen ja Pohjoismaiden suurin ja Euroopan 20. suurin kasvattajaseura. Tutkimus kattoi 468 seuraa 31 eurooppalaisesta pääsarjasta, ja kasvatiksi laskettiin pelaajat, jotka olivat edustaneet seuraa vähintään kolmen vuoden ajan ikävuosina 15–21. Sarjoissa pelasi yhteensä 36 HJK:n kasvattia.[128][129]
Naiset
- Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (naiset)
Seura aloitti naisjoukkueen toiminnan vuonna 1971, jolloin Naisten SM-sarja aloitettiin. Joukkue voitti heti ensimmäisenä vuonna Suomen-mestaruuden.[22] HJK hallitsi naisjalkapallon alkuvuosia, sillä se voitti viisi ensimmäistä mestaruutta. Vuosina 1979–1989 joukkue voitti seitsemän mestaruutta. HJK oli myös paras naisjoukkue 1990-luvulla, jolloin se voitti seitsemän mestaruutta. 2000-luvulla naisjoukkue voitti Suomen-mestaruuden vuosina 2000, 2001, 2005 ja 2019.[130] HJK menestyi naisissa myös kansainvälisillä kentillä, ja seura oli mukana vastaperustetussa naisten UEFA Cupissa kaudella 2001–2002. Joukkue eteni aina välieriin asti, jossa sen pudotti jatkopeleistä Umeå IK. Suomemestaruuden jälkeen monet pelaajat lähtivät seurasta, minkä takia HJK ei menestynyt SM-sarjassa edellisvuosien tapaan.[131]
Soveltava jalkapallo
HJK Hurrikaanit -joukkue pelaa sähköpyörätuolijalkapalloa. Laji tuli Suomeen vuonna 2012 ja joukkue aloitti HJK:ssa 2015.[132]
Remove ads
Miehet
- Suomen mestari (33): 1911, 1912, 1917, 1918, 1919, 1923, 1925, 1936, 1938, 1964, 1973, 1978, 1981, 1985, 1987, 1988, 1990, 1992, 1997, 2002, 2003, 2009, 2010, 2011, 2012, 2013, 2014, 2017, 2018, 2020, 2021, 2022, 2023
- Suomen Cupin voittaja (14): 1966, 1981, 1984, 1993, 1996, 1998, 2000, 2003, 2006, 2008, 2011, 2014, 2017, 2020
- Liigacupin voittaja (6): 1994, 1996, 1997, 1998, 2015,lähde? 2023[133]
- Liigacupin hopea (3): 1995, 2009, 2012
Nuoret:
A-pojat
- Suomen mestari (14): 1942, 1959, 1974, 1980, 1981, 1982, 1984, 1990, 1997, 2001, 2004, 2005, 2006, 2010
B-pojat
- Suomen mestari (22): 1977, 1978, 1979, 1980, 1982, 1986, 1991, 1992, 1993, 1994, 1997, 2002, 2004, 2005, 2006, 2008, 2009, 2010, 2011, 2014, 2015, 2017[125]
- Suomen mestari (23): 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1979, 1980, 1981, 1984, 1986, 1987, 1988, 1991, 1992, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2005, 2019
- Suomen Cupin voittaja (17): 1981, 1984, 1985, 1986, 1991, 1992, 1993, 1998, 1999, 2000, 2002, 2006, 2007, 2008, 2010, 2017, 2019
- Naisten Liigacupin voittaja (2): 2009, 2012
Sarjasijoitukset
|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Helsingin Jalkapalloklubin kaudet
Eurocup-ottelut
| Kilpailu | Ottelut | Voitot | Tasapelit | Tappiot | Tehdyt | Päästetyt |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Mestarien liiga / Euroopan Cup | 86 | 31 | 15 | 40 | 108 | 133 |
| Cup-voittajien Cup | 12 | 6 | 1 | 5 | 18 | 24 |
| Eurooppa-liiga / UEFA Cup | 78 | 22 | 13 | 43 | 80 | 152 |
| Intertoto Cup | 4 | 1 | 2 | 1 | 6 | 6 |
| Konferenssiliiga | 24 | 6 | 4 | 14 | 23 | 48 |
| Yhteensä | 204 | 66 | 35 | 102 | 235 | 363 |
HJK kansainvälisissä peleissä[137]
- Q = karsintakierros
- 1R = ensimmäinen kierros
- PO = play-off kierros
- HJK:n maalit mainittu ensin.
Tilanne 19.12.2024 pelatun ottelun jälkeen.
Pelaajatilastot
Helsingin Jalkapalloklubissa eniten otteiluita on pelannut Reijo Jalava, joka pelasi urallaan 304 pääsarjatason ottelua ja lisäksi useita myös Suomensarjassa.[138] Veikkausliigassa aikana eniten otteluja pelasi Aarno Turpeinen.[139]
Helsingin Jalkapalloklubin paras maalintekijä on Aatos Lehtonen, joka pelasi koko uransa seurassa. Hän teki kaikkiaan 109 maalia, jolla hän on pääsarjatason maalintekijätilastossa sijalla 14.[140] Veikkausliigamaaleja on tehnyt eniten Juho Mäkelä.[139]
Päivitetty kauteen -2019
Eniten pääsarjaotteluita
|
Eniten pääsarjamaaleja
|
Jalkapallon ohella Helsingin Jalkapalloklubin virallisia lajeja ovat olleet jääpallo, jääkiekko, tennis, taitoluistelu, käsipallo ja keilailu. Lisäksi seurassa on harrastettu yleisurheilua, luistelua, soutua, rugbya sekä maahockeyta, jaostoja näille lajeille ei kuitenkaan ollut ja usein niitä harrastettiin vain lyhyen aikaa ja kokeiluluontoisesti [159][160]
Jääpallo
- Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (jääpallo)
Jääpalloa pelattiin HJK:ssa vuosina 1909[44]–1963. Seura menestyi lajissa hyvin erityisesti 1920-luvulla, jolloin se oli finaalissa seitsemän kertaa.[161] 1930-luvulla menestys hiipui ja toisen maailmansodan jälkeen HJK sahasi liigan ja Suomensarjan välillä ja lopulta putosi maakuntasarjaan.[162] Toiminta lakkasi, kun se karsittiin HJK:n talousvaikeuksien vuoksi 1963.[15] HJK voitti lajissa kaikkiaan viisi mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia.[161] Vuosien varrella 22 HJK-pelaajaa edusti maajoukkuetta.[163]
Saavutukset:
Kaudet SM-kilpailuissa (ei pelattu 1940, 1942) (40):
- 1912, 1915-1948, 1950, 1952-1957
Kaudet Suomensarjassa (7):
- 1949, 1951, 1958-1962
Kaudet Maakuntasarjassa (1):
- 1963
Jääkiekko
- Pääartikkeli: Helsingin Jalkapalloklubi (jääkiekko)
Jääkiekkoa pelattiin HJK:ssa vuosina 1928–1972. Ennen toista maailmansotaa HJK menestyi hyvin voittaen kolme mestaruutta ja ollen muilla mitaleilla seitsemän kertaa.[164] Sodan jälkeen menestys oli vaatimattomampaa kunnes HJK 1960- ja 1970-luvun taitteessa panosti merkittävästi lajiin. Seura kuitenkin ajautui talousvaikeuksiin ja jääkiekkojaosto fuusioitui Karhu-Kissojen kanssa Helsingin Jääkiekkoklubiksi 1972.[8][20]
Saavutukset:
- Suomen mestari (3): 1929, 1932, 1935
- SM-hopea (6): 1931, 1933, 1938, 1939, 1941, 1972
- SM-pronssi (2): 1936, 1937
- Suomen Cupin voittaja 1970 (1)
Kaudet SM-sarjassa(ei pelattu 1930, 1940, 1942) (36):
- 1928-1947, 1949-1955, 1957-1966, 1971-1972
Kaudet Suomensarjassa(6):
- 1948, 1956, 1967-1970
Tennis
Tennistä harrastettiin HJK:ssa vuodesta 1916-1920-luvun alkuun[165]
Taitoluistelu
Taitoluistelu kuului HJK:n ohjelmaan vuosina 1966–1972. Toiminta siinä oli varsin menestyksekästä, sillä HJK:n luistelijat voittivat yhteensä kuusi Suomen-mestaruutta. Myös taitoluistelu lakkautettiin talouskriisin jälkimainingeissa, kun sen toiminta siirtyi Helsingin Taitoluisteluklubille.[19][21]
- Suomen mestarit:[166]
- Pia Wingisaar: 1966, 1967
- Anuliisa Numminen: 1970
- Tarja Säde: 1971
- Tarja Näsi: 1972
Käsipallo
Käsipalloa pelattiin HJK:ssa vuosina 1943–1976.[11][24] HJK pelasi miesten pääsarjatasolla kahdeksan kautta ja naisten pääsarjatasolla kaksikymmentä kautta, lisäksi yhdistelmäjoukkue UK-HJK pelasi miesten pääsarjassa yhden kauden ja naisten pääsarjassa kaksi kautta. HJK voitti lajissa yhden hopean ja kaksi pronssia, naisten paras sijoitus on neljäs.[167][168]
Saavutukset:
- SM-hopea (1): 1944
- SM-pronssi (2): 1945, 1946
Kaudet SM-sarjassa (8+1):[169]
- 1944-1946, 1950, 1952, 1954, 1974, 1976, 1978
Kaudet naisten SM-sarjassa (20+2):[168]
- 1953-1954, 1956-1957, 1959-1960, 1962-1977
Keilailu
Keilailu oli HJK:n ohjelmassa vuosina 1924-1925, sekä 1943[170]. Keilailijat liittyivät vuonna 1925 Helsingin Keilaajiin jonka olivat perustaneet pitkälti Klubista aiemmin vuonna eronneet keilailijat[171]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads