H’otyn
From Wikipedia, the free encyclopedia
H'otyn (ukr. Хотин) on Länsi-Ukrainan Tšernivtsin alueella sijaitseva kaupunki. Se on heinäkuusta 2020 lähtien ollut osa tuolloin perustettua Dnistrovskin piiriä.[1][2] Kaupunki oli tätä ennen olemassa olleen H'otynin piirin hallinnollinen keskus. Kaupungin väkiluvuksi on arvioitu 9 075 (1.1.2021).[2]
| H'otyn (Хотин) |
|
|---|---|
 H'otynin linnake Dnestrin varrella |
|
 lippu |
 vaakuna |
  H'otyn |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio |
 Ukraina |
| Alue | Tšernivtsin alue |
| Piiri | Dnistrovskin piiri |
| Ensimmäinen maininta | 22. syyskuuta 1002 |
| Hallinto | |
| – Kaupunginjohtaja | Nikolai Golovlev |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 20,39 km² |
| Väkiluku (2021) | 9 075 |
| Aikavyöhyke | UTC+2 |
| – Kesäaika | UTC+3 |
| Suuntanumero(t) | +380 3731 |
H'otyn on historiallisesti merkittävä kaupunki Bessarabiassa. Sen alueella on käyty monta taistelua vuosisatojen aikana ja sen merkittävin nähtävyys on kaupungin puolustamista varten 1300-luvulla Dnestrin varrelle rakennettu H'otynin linnake, joka on säilynyt nykyaikaan hyväkuntoisena.[3][4]
H'otynin lähimmät naapurikaupungit ovat Kamjanets-Podilskyi (etäisyys 20 km), Novoselytsia (38 km) ja Hertsa (44 km). Alueen keskus Tšernivtsi sijaitsee 63 kilometrin päässä.[5]
Kaupunki on merkitty joissain yhteyksissä nimellä Hoten (Хотен) ja on mahdollista, että nimi liittyy keskiaikaisessa slaavilaisessa tarustossa mainittuun Hoten Bludovitšiin (Хотен Блудович). H'otyn eri muotoineen oli tuolloin suosittu miehen nimi Ukrainassa ja historioitsija A. Masanin mukaan kaupunki on saanut nimensä silloisen päämiehen tai perustajan nimestä. Nimeä H'otyn on käytetty paikannimissä kuten Hotino, Hotilovo, Hotenovo Ukrainan lisäksi mm. Venäjällä, Valko-Venäjällä ja Puolassa.[6]
H'otyn on valloitettu tai miehitetty historiansa aikana monta kertaa, jonka vuoksi sen nimi on vaihtunut useasti. Nimien variaatioihin kuuluvat puol. Chocim (myös Chotyn ja Choczim), romaniaksi Hotin (kirjallisuudessa myös Khatim ja Khutim), turk. Hotin ja ven. Хоти́н (Hotin).[7][8]
Vanhin vaakunoista on Venäjän hallinnon ajalta vuodelta 1826. B. Kene suunnitteli uuden vaakunan 1870.[9] Maailmansotien välisen romanialaishallinnon aikana 1930 kaupunki otti käyttöön jälleen uuden vaakunan.[10]
H'otynin nykyisen vaakunan ja lipun on suunnitellut Vladimir Denisov. Ne otettiin käyttöön kaupunginhallituksen päätöksellä maaliskuussa 1996.[11]
H'otyn on kuulunut Moldavian ruhtinaskunnalle (1359-1432, 1459-1538, 1541-1562, 1572-1615, 1621-1673, 1699-1712), Puola-Liettualle (1432-1459, 1538-1541, 1562-1572, 1615-1620, 1673-1699) ja Osmanien valtakunnalle (1711-1812) [12]. Myöhemmin se on ollut osa Venäjän keisarikunnan Bessarabian kuvernementtia (1812–)1873–1917) ja sen edeltäjiä (mm. Uuden Venäjän ja Bessarabian kenraalikuvernementti), kuvernementissa se oli kihlakuntakaupunki. Tätä seurasivat Moldavian sosialistinen neuvostotasavalta (1917–1918), Romania (1918–1940, 1941–1944), Neuvostoliitto (1940–1941, 1944–1991) ja vuodesta 1991 alkaen Ukraina.
Bessarabian aluetta ennen 1000-lukua asuttivat monet kansat, kuten skyytit, daakialaiset, alaanit, Getae-kansat, tivertsit ja ulitsit.[13]
Kiovan Rus hallitsi Bessarabiaa 900–1000-luvuilla.[13] Dnestrin rannalla olevien kukkuloiden päälle rakentunut H'otyn yhdistetään joskus nimensä samankuuloisuuden vuoksi paikalla olleeseen Kiovan Rusin aikaiseen pienasutukseen. Alueella suoritetut arkeologiset kaivaukset osoittivat, että kiovalaisen kylän koko oli noin 20 hehtaaria. Siitä tuli myöhemmin osa Galitsian ruhtinaskuntaa ja edelleen Galitsian ja Volynian ruhtinaskuntaa. Dnestrin varrelle joenylityspaikan lähelle kasvanut kaupunki oli merkittävä kauppapaikka ja genovalaiset perustivat sinne kauppasiirtokunnan 1200-luvulla.
Toisen maailmansodan aikana saksalais-romanialaiset miehittäjäjoukot järjestivät kaupungissa juutalaisten joukkomurhan.
Ukrainan tilastokeskus arvioi kaupungin väkiluvuksi 9 075 (1.1.2021).[2] Vuoden 2001 väestölaskennan mukaan silloiset 11 124 asukasta jakautuivat etnisesti ukrainalaisiin (91,2 %), moldovalaisiin (7,1 %), venäläisiin (1,3 %) ja romanialaisiin (0,1 %). Asukasluku on ollut laskusuuntainen vuodesta 1897, jolloin kaupungissa oli 18 398 asukasta.[14]
H'otyn on Žytomyrin ja Tšernivtsin yhdistävän valtatie H03:n varrella. Kaupungista alkava maantie T2610 vie Romanian rajalla sijaitsevaan Mamalihan kuntaan. Kaupungissa on linja-autoasema ja sieltä on linja-autoyhteys lähimpiin kaupunkeihin. Lähin rautatieasema sijaitsee Kamjanets-Podilskyissa, johon H'otynista on 20 kilometriä. Paikalliset matkustavat välin minibusseilla, joita kutsutaan nimellä maršrutka. Lähimmät lentokentät ovat Tšernivtsin kansainvälinen lentokenttä (CWC) 63,5 kilometrin päässä ja Ivano-Frankivskin kansainvälinen lentokenttä (IFO) 202 kilometrin päässä.
Vuonna 2007 käydyssä internetäänestyksessä H'otynin linnake valittiin yhdeksi Ukrainan seitsemästä ihmeestä, maata erinomaisesti ilmentävästä historiallisesta tutustumiskohteesta.[15][16]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
