Gustaf Adolf von Numers (21. maaliskuuta 1848 Maksamaa – 6. helmikuuta 1913 Kannus) oli suomenruotsalainen näytelmäkirjailija.
| Gustaf von Numers | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Gustaf Adolf von Numers |
| Syntynyt | 21. maaliskuuta 1848 Maksamaa |
| Kuollut | 6. helmikuuta 1913 (64 vuotta) Kannus |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Henkilötietoja
Gustaf von Numersin vanhemmat olivat tilanomistaja Lorentz August von Numers (1818–1868) ja Johanna Gustafva Malin (k. 1849)[1] ja puoliso vuodesta 1875 Lovisa Eleonora Roos.[2] Von Numers tuli ylioppilaaksi Vaasassa 1869. Isänsä kuoltua hän sai 1868 huomattavan perinnön, jolla hänen oli tarkoitus rahoittaa jatko-opintonsa yliopistossa. Hän muutti Helsinkiin, mutta ei opiskellut vakavasti. Vuonna 1871 hän matkusteli Ruotsissa ja Norjassa. Hän vuokrasi maatilan Ilmajoelta 1874 ja oli vuodesta 1883 rautatievirkailijana Pännäisten asemalla. Tuolloin hän alkoi kirjoittaa. Hänestä tuli asemapäällikkö 1888, mutta 1903 hän joutui eroamaan virastaan. Hän työskenteli Heinävedellä 1905–1907 ja sitten viimeksi asemapäällikkönä Kannuksessa 1907–1913.[3]
Kirjallinen tuotanto
Von Numers kirjoitti näytelmiä aluksi Kaarlo Bergbomin ohjauksessa. Hänen päätyönsä ja läpimurtoteoksensa oli näytelmäsovitus Elinan surmasta.
Teokset
- Eerikki Puke, esitettiin 1888, ilmestyi 1892[2]
- Tuukkalan tappelu, 1889 (Striden vid Tuukkala), ilmestyi 1893[2]
- Kuopion takana, 1890, ilmestyi 1891[2], (alkuteos Bakom Kuopio)
- Elinan surma, 1891, ilmestyi 1908[2] (alkuteos Klas Kurck och liten Elin)
- Uusi pirtti, 1893 (alkuteos Nystudansen)
- Pastori Jussilainen, 1895 (alkuteos Pastor Jussilainen)
- Valitut teokset, 1923–1924
Joukko von Numersin näytelmiä jäi keskeneräisiksi, kuten Skjalf, Biskop Thomas ja Kåmmerserådets Viva. Myöhemmin viimeisteltiin, esitettiin ja painettiin Nystundansenin (1893) ohella Utan präst (1894), Snälla flickor (1897) ja Tuukan poika (suomennettu 1902).[2]
Palkinnot
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
