Gustaf Johansson vanhempi (13. joulukuuta 1810 Tarvasjoki – 9. joulukuuta 1872 Lempäälä)[1] oli suomalainen rovasti. Hänestä tuli Johansson-Kaila -suvun kantaisä.
Gustaf Johansson syntyi Vähäkankareen talossa, Tuorlan pitäjässä Tarvasjoella.[2] Hänen vanhempansa olivat talollinen Juho Simonpoika (1759-1843) ja tämän toinen vaimo Liisa Heikintytär (1780-1843).[1] Gustaf oli perheen nuorin poika. Juho Simonpojan suku oli alun perin lähtöisin Marttilasta, mutta siirtynyt myöhemmin Tarvasjoelle.[1] Johanssonin äiti, Rusthollarin tytär Liisa Heikintytär, oli kotoisin Paimion Kailan kylästä.[2] Sen vuoksi monet Gustaf Johanssonin jälkeläisistä ovat sittemmin muuttaneet sukunimensä muotoon Kaila. Liisa Heikintyttären esi-isät omistivat talon Paimiossa jo 1600-luvulla.[3]
Johansson pääsi vuosiksi 1823–1826 opiskelemaan Turun katedraalikouluun.[4] Opinnot häiriintyivät Turun palaessa 1827. Johansson onnistui pelastamaan tavaransa kantamalla ne ulos silakkanelikossa.[1] Tulipalo keskeytti hänen opintonsa tämän jälkeen joksikin aikaa. Hän pääsi jatkamaan opiskelua vasta 1830. Vuosina 1830–1833 hän opiskeli Turun lukiossa.[4] Kirjoitettuaan ylioppilaaksi hän siirtyi Helsinkiin. Hän opiskeli Helsingin yliopistossa teologiaa. Johansson vihittiin papiksi joulukuussa 1835.[4]
Virkauransa Johansson aloitti toimien pappina Teerijärvellä, Pietarsaaressa, Oravaisissa ja Alavetelissä. Pietarsaaressa asuessaan hän solmi avioliiton. Pariskunnan ensimmäinen lapsi, Johanna syntyi lokakuussa 1839, jolloin Johansson toimi pappina Oravaisissa.[5] 1840-luvun alkuvuosina hän työskenteli pappina Ylivieskassa. Tuona aikana syntyivät hänen vanhimmat poikansa Jonatan tammikuussa 1842[6] ja Gustaf tammikuussa 1844[7]. Sitten hänet nimitettiin 1845 kappalaiseksi Vimpeliin.[4] Siellä toimiessaan hän piti tärkeänä lasten kasvatusta. Hänen aloitteestaan paikkakunnalle perustettiin kirjasto. Tämän jälkeen Johansson valittiin vuonna 1862 Karjalohjan kirkkoherraksi.[4] Naapuripitäjässä asui Elias Lönnrot, jonka kanssa hän ystävystyi. Viimeiset vuotensa Johansson toimi vuodesta 1868 lähtien kirkkoherrana Lempäälässä.[4] Hän sai rovastin arvon 1869.[4]
Gustaf Johansson oli naimisissa papintytär Johanna Emelie Schalinin (1816–98) kanssa. Schalinin esi-isät olivat toimineet useamman sukupolven ajan pappeina Ruotsissa.[8] Johannan isoisä Lars oli muuttanut Suomeen ja omisti aikanaan ravintolan Vaasassa.[8] Tämän poika eli Johannan isä Lars Larsson Schalin oli opiskellut papiksi ja hänet oli valittu Pietarsaaren kappalaiseksi 1838.[8] Myös Gustaf Johansson työskenteli Pietarsaaressa pappina siihen aikaan. Johansson ja Johanna Schalin tutustuivat nopeasti ja heidät vihittiin jo saman vuoden aikana marraskuussa 1838.[9] Avioliitosta syntyi kymmenen lasta, joista aikuisikään eli yhdeksän. Viidestä pojasta tuli isänsä tapaan pappeja. Näistä merkittävin oli arkkipiispana toiminut Gustaf Johansson. Schalin eli vielä pitkään leskenä miehensä kuoltua. Hänen vastuulleen jäi perheen vielä alaikäisten nuorimpien lapsien kasvattaminen ja kouluttaminen. Perhe eli Schalinin saaman kahden ruistynnyrin vuotuisen eläkkeen turvin.[1] Hän hankki myös lisäansioita kutomalla kankaita emännille.
Gustaf Johansson vanhemman ja Johanna Schalinin lapset[9]:
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
