From Wikipedia, the free encyclopedia
Väinö Gunnar Sarva, vuoteen 1914 Lindström (7. lokakuuta 1879 Kiikka – 13. maaliskuuta 1952 Helsinki[1][2]) oli suomalainen rehtori ja oppikirjojen tekijä.
Sarvan vanhemmat olivat ylireviisori Alfred Lindström ja Sofia Amalia Rydman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1898 Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1902, lisensiaatiksi 1905 ja tohtoriksi 1915.[2]
Sarva oli Porvoon suomalaisen yhteiskoulun lehtori ja johtaja vuosina 1905–1909, Viipurin suomalaisen reaalilyseon historian ja suomen kielen lehtori vuosina 1909–1911[3], Suomalaisen normaalilyseon lehtori 1911–1924 sekä samanaikaisesti 1919–1924 Helsingin Koelyseon rehtori, kouluneuvos 1924–1949 ja kouluhallituksen oppikirjaosaston päällikkö 1939–1949. Hän sai professorin arvonimen 1949. Hän julkaisi historian oppikirjoja, joista tunnetuimpia ovat olleet hänen Oskari Mantereen kanssa kirjoittamansa, vielä 1960-luvulla käytössä olleet Keskikoulun yleinen historia I–II (1915–1916) ja Keskikoulun Suomen historia (1918).[1] Vuodesta 1930 Sarva oli Ylioppilastutkintolautakunnan jäsen.[3]
Sarva oli naimisissa 1907-1947 Toini Elisabeth Kekonin (k. 1947) kanssa.[2] Toini Sarvan veli oli jääkärikenraalimajuri Heikki Kekoni.[4] Gunnar Sarvan veli oli Korkeimman oikeuden oikeusneuvos Alfred Sarva (1877–1933).[3] Gunnar Sarva on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle.[5]
Nimellä Gunnar Lindström:
Nimellä Gunnar Sarva:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
