From Wikipedia, the free encyclopedia
Graham Potter (s. 20. toukokuuta 1975 Solihull) on englantilainen jalkapallovalmentaja ja entinen puolustaja.[1]
Henkilötiedot | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Graham Stephen Potter | ||
Syntymäaika | 20. toukokuuta 1975 | ||
Syntymäpaikka | Solihull, Englanti | ||
Pelipaikka | puolustaja | ||
Pituus | 185 cm | ||
Seurat | |||
Vuodet | Seura | O | (M) |
1992–1993 | Birmingham City | 25 | (2) |
1993 | → Wycombe Wanderers | 3 | (0) |
1993–1996 | Stoke City | 45 | (1) |
1996–1997 | Southampton | 8 | (0) |
1993–1996 | West Bromwich Albion | 43 | (0) |
1997–1998 | → Northampton Town | 4 | (0) |
1999 | → Reading | 4 | (0) |
2000–2003 | York City | 114 | (5) |
2003–2004 | Boston United | 12 | (0) |
2003 | → Shrewsbury Town | 5 | (0) |
2004–2005 | Macclesfield Town | 57 | (8) |
Valmennusura | |||
2011–2018 | Östersunds FK | ||
2018–2019 | Swansea City | ||
2019–2022 | Brighton | ||
2022–2023 | Chelsea | ||
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Potter aloitti pelaajauransa Birmingham Cityn joukkueessa vuonna 1992. Hän edusti uransa aikana lukuisi englantilaisseuroja lähinnä maan alemmalla sarjatasolla. Englannin Valioliigassa Potter esiintyi Southamptonin paidassa kaudella 1996/97. Hän oli mukana muun muassa 6-3 voittoon päättyneessä ottelussa Manchester Unitedia vastaan.[2] Potter lopetti pelaajauransa vuonna 2005 Macclesfield Townissa.[3]
Pelaajauransa aikana Potter opiskeli yhteiskuntatieteitä Open Universityssä, josta hän valmistui uransa päättymisen jälkeen joulukuussa 2005.[4] Valmistumisensa jälkeen hän työskenteli Hullin yliopiston jalkapallovalmennuksen kehittäjänä, Englannin yliopistomaajoukkueen apuvalmentajana sekä opiskeli maisteriksi Leedsin yliopistossa.[5][6]
Joulukuussa 2010 Potter teki päävalmentajasopimuksen Ruotsin neljännellä sarjatasolla pelanneen Östersunds FK:n kanssa. Hän aloitti seuran päävalmentajana vuoden 2011 alussa.[7] Östersundissa Potter teki määrätietoisesti töitä seuran menestyksen eteen ja heti kaudella 2011 tuli Norlannin Division 2:n mestaruus ja kaudella 2012 Division 1 Norran mestaruus. Kahden perättäisen nousun myötä Potter oli nostanut parissa vuodessa Östersundin Ruotsin toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Superettaniin ensimmäistä kertaa seuran historiassa. Menestys poiki hänelle kolmivuotisen jatkosopimuksen seuran kanssa vuonna 2013.[8]
Östersund menestyi nousujohteisesti myös Superettanissa säilyttäen ensin kaudella 2013 sarjapaikkansa ollen 10:s. Kaudella 2014 sijoitus oli jo 5:s ja lopulta kausi 2015 toi Östersundille sarjan kakkossijan ja historiallisen nousun Allsvenskaniin.[9] Kaudella 2016 seura varmisti pääsarjapaikkansa säilymisen komeasti ollen 7:s ja kaudella 2017 peräti 5:s. Kauden 2017 kirkkain saavutus oli Ruotsin cupin voitto, kun finaalissa kaatui IFK Norrköping.[10] Cup-mestaruuden myötä tuntemattomuudesta huipulle noussut Potter seuroineen pääsi mukaan Eurooppa-liigaan. Karsinnoissa Östersund järjesti jymy-yllätyksen pudottamalla jatkosta ensin Galatasarayn ja sitten PAOKin selviten ensimmäisellä europelikaudellaan heti lohkovaiheeseen. Menestys jatkui lohkossa, jossa Östersund voitti kolme ottelua ja oli lohkokakkonen tasapistein Athletic Bilbaon kanssa edeten pudotuspeleihin Arsenalia vastaan.[11] Pudotuspeleissä Östersund hävisi Arsenalille kotonaan 3-0.[12] Vierasottelussa Östersund haki sensaatiomaisesti 1-2 voiton Lontoosta, mutta putosi kuitenkin jatkosta yhteismaalein 3-2.[13]
Toukokuussa 2018 uutisoitiin, että Englannin Mestaruussarjaan pudonnut Swansea City olisi havittelemassa Potteria uudeksi päävalmentajakseen.[14] 11. kesäkuuta 2018 Swansea julkisti kolmivuotisen sopimuksen Potterin kanssa.[15] Potter luotsasi Swansean kaudella 2018/19 Mestaruussarjassa keskikastiin sijalle 10. Kauden jälkeen niukasti Englannin Valioliigassa säilynyt Brighton & Hove Albion palkkasi Potterin päävalmentajakseen. Seura maksoi Swansealle 3 miljoonan punnan korvaukset Potterin sopimuksen ennenaikaisesta päättämisestä.[16]
Potterin johdolla Brighton sijoittui kaudella 2019/20 Valioliigassa sijalle 15, mikä sivusi seuran historian parasta sijoitusta.[17] Kaudella 2020/21 Potter jatkoi hyvää työtään Brightonin peräsimessä. Kauteen mahtuivat muun muassa seuran historian ensimmäiset voitotLiverpoolista sitten vuoden 1982 sekä Manchester Citystä sitten vuoden 1989.[18][19] Lopulta sarjasijoitus putosi edellisestä kaudesta yhdellä, vaikka joukkue tekikin muun muassa nollapeliennätyksensä pitäen maalinsa puhtaana 12 liigaottelussa.[20] Kausi 2021/22 oli tuloksellisesti Potterin paras Brightonissa. Joukkue taisteli vahvasi ylemmässä keskikastissa ja sijoittui lopulta yhdeksänneksi. Kauden viimeisessä ottelussa Brighton voitti West Hamin tehden joukkueen haaveet Eurooppa-liigasta turhiksi.[21]
Brighton aloitti väkevästi Potterin neljännen kauden 2022/23 Valioliigassa. Joukkue oli kuuden sarjakierroksen jälkeen neljäntenä vain yhden tappion kärsineenä. Syyskuun alussa 2022 Chelsea osti Potterin ulos Brightonista 21,5 miljoonan punnan siirtosummalla ja teki tämän kanssa viisivuotisen sopimuksen.[22] Potterin johdolla Chelsea voitti kolme ensimmäistä otteluaan hänen alaisuudessaan. MM-kisojen tauon jälkeen peliesitykset olivat ailahtelevia ja Potter onnistui luotsaamaan Chelsean voittoon vain neljässä Valioliiga-ottelussa. Mestarien liigassa Potter johdatti Chelsean lohkovaiheesta jatkoon ja joukkue pudotti Borussia Dortmundin neljännesvälierissä. Valioliigassa joukkue vajosi keskikastiin ja lopulta seurajohto erotti Potterin huhtikuun alussa. Hänen valmennuspestinsä seurassa jäi näin puoleen vuoteen.[23]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.