Gorbatšovin ajan Neuvostoliiton kansallisuuskiistat

Gorbatšovin ajan Neuvostoliitossa puhkesi monia kansallisuuskiistoja maan puoliksi vapautuneen poliittisen ilmapiirin takia. Eri etnisyyksien välillä oli taisteluja, ja toiset vaativat eroa Neuvostoliitosta. Ne veivät lopulta Neuvostoliiton hajoamiseen.

Ensimmäiset julkisuuteen tulleet yhteenotot tapahtuivat Kazakstanissa joulukuussa 1986 paikallisten venäläisten ja kazakkien välillä^[1]. Baltian maat Liettua, Latvia ja Viro alkoivat kapinoida 1986–1987. Vuonna 1988 Virossa oli laulava vallankumous^[2], Liettuassa kirjailijoiden ja älykköjen kansallismielinen Sąjūdis-liike^[3] ja Latviassa perustettiin neuvostovastainen Kansanrintama.^[4]

Tammikuussa 1988 Nagorno-Karabahissa eli Vuoristo-Karabahissa islamilaiseen Azerbaidžaniin kuuluvalla kristityllä armenialaisten asuma-alueella armenialaiset aloittivat väkivaltaisuuksia azereita kohtaan, jonka azerit kostivat murhaamalla armenialaisia azerikaupungissa Sumqayıtissa. Tästä syttyi sota armenialaisten ja azerien välille. Neuvostojohto salaili yhteenottoja^[5].

Vuonna 1989 hallituksen joukot surmasivat Tbilisissä 20 mielenosoittajaa.^[6]

Syyskuussa 1991 kansankongressi äänesti Neuvostoliiton purkamisesta. Joulukuussa Venäjä, Valkovenäjä ja Ukraina sopivat perustavansa uuden liiton, Itsenäisten valtioiden yhteisön.^[7] Siihen liittyivät useimmat entiset neuvostotasavallat Baltian maita lukuun ottamatta.

Lähteet

1. Heikki Kirkinen: Venäjän historia. Otava 2000, ISBN 951-1-15799-X, s. 511.
2. Timeline Estonia BBC
3. Timeline Lithuania BBC
4. Timeline Latvia BBC
5. Anne Sailas, Ilmari Susiluoto, Martti Valkonen: Venäjä, jättiläinen tuuliajolla. Edita Helsinki 1996. ISBN 951-37-1863-8, s. 94.
6. The Gorbachev years BBC
7. Timeline Soviet Union BBC