ranskalainen näyttelijä From Wikipedia, the free encyclopedia
Gérard Xavier Marcel Depardieu 
kuuntele ääntämys (ohje) (s. 27. joulukuuta 1948) on ranskalainen näyttelijä. Tammikuussa 2013 Depardieu vaihtoi kansalaisuutensa venäläiseksi protestina Ranskan verotukselle.[1]
| Gérard Depardieu | |
|---|---|
 Gérard Depardieu Cannesin elokuvajuhlilla 2010. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Gérard Xavier Marcel Depardieu |
| Syntynyt | 27. joulukuuta 1948 Châteauroux, Indre, Ranska |
| Kansalaisuus |
ranskalainen (–2012) venäläinen (2013–) arabiemiirikuntalainen |
| Ammatti | näyttelijä |
| Puoliso | Élisabeth Depardieu (1971–1996) |
| Näyttelijä | |
| Aktiivisena | 1971– |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Hänen näyttelijänuransa alkoi 1970-luvulla, ja 1980-luvun alkuun mennessä hän oli jo Ranskan tunnetuimpia näyttelijöitä. Depardieu sai paljon huomiota näytellessään Fanny Ardantin kanssa François Truffaut’n elokuvassa Kohtalokas nainen (La Femme d’à côté, 1981) ja voitti ensimmäisen César-palkintonsa pääosastaan elokuvassa Viimeinen metro (Le Dernier métro) samana vuonna. Hänen tunnetuin englanninkielinen elokuvansa on Peter Weirin ohjaama Green Card (1990), jonka toista pääosaa esitti Andie MacDowell.
Laaja-alainen Depardieu on Ranskan johtavia luonnenäyttelijöitä – ja myös parhaiten palkattuja. Näyttelemisen ohella hän on myös ohjannut ja tuottanut elokuvia.
Depardieu syntyi viisilapsisen perheen keskimmäisenä Châteauroux’n kaupungissa, Indren departementissa. Hän löysi tiensä teatteriin sattumalta, mutta siitä tuli heti hänen intohimonsa.
Gérard Depardieun ensimmäinen vaimo oli Élisabeth Depardieu, jonka kanssa hän sai kaksi lasta, Guillaumen ja Julien. Pari erosi vuonna 1996 oltuaan naimisissa 25 vuotta. Avioliittonsa jälkeen Depardieulla oli suhde näyttelijätär Carole Bouquet’n kanssa vuodesta 1997 vuoteen 2004. Hänen poikansa Guillaume kuoli Romaniassa saamaansa keuhkokuumeeseen 13. lokakuuta 2008.
Gérard Depardieu on asunut 7. joulukuuta 2012 lähtien Estaimpuisin kaupungissa, Belgiassa verotuksellisten syiden takia.[2] Depardieu asetti Pariisin-talonsa myyntiin. Vuonna 1820 valmistuneesta pikkupalatsista pyydettiin Le Parisien -lehden tietojen mukaan 50 miljoonaa euroa. Hän ilmoitti vuoden 2012 lopulla muuttavansa Belgiaan protestoidakseen sosialistihallituksen yli miljoona euroa ansaitsevien veronkiristystä.[3]
Vuoden 2013 alussa ilmoitettiin, että Venäjä myönsi Depardieulle Venäjän kansalaisuuden. Depardieu luopui joulukuussa 2012 Ranskan kansalaisuudesta protestina rikkailta perittävää 75 % veroa vastaan.[4][5] Depardieu otti passin vastaan vuodenvaihteen jälkeen tammikuun alussa ja näin hänestä tuli Venäjän kansalainen.[6] Depardieu ilmoitti vuonna 2013 tavoittelevansa myös Algerian kansalaisuutta.[7]
Vuonna 2022 hän ilmoitti, että on hankkinut myös Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kansalaisuuden, muttei täsmentänyt, missä vaiheessa hän sen on saanut.[8]
Depardieu on nimitetty ennätykselliset 14 kertaa parhaan miespääosan César-ehdokkaaksi ja hän on voittanut sen kahdesti: vuonna 1980 roolistaan elokuvassa Le Dernier Métro ja 1990 roolistaan Cyrano de Bergeracissa. Hän sai roolistaan Cyrano de Bergeracissa myös parhaan miespääosan Oscar-ehdokkuuden. Hän on voittanut myös seuraavat palkinnot:
Depardieulle on myönnetty seuraavat kunniamerkit:
.png){kind=small}
Kunnialegioona (Ranska, 1996)[9]
Ordre National du Mérite (Ranska, 1985)[10]
Ordre national du Québec (Quebec, Kanada, 2002)[11]Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov teki Depardieusta Tšetšenian kunniakansalaisen helmikuussa 2013 ja antoi tälle asunnon Groznyissa.[12]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
