yhdysvaltalainen taidemaalari From Wikipedia, the free encyclopedia
Georgia Totto O’Keeffe (15. marraskuuta 1887 Wisconsin – 6. maaliskuuta 1986) oli yhdysvaltalainen modernistinen taidemaalari. Hänet tunnetaan suurikokoisista maalauksistaan, jotka esittävät usein luonnonmuotoja kuten kukkia ja luita, New Yorkin pilvenpiirtäjiä ja New Mexicon maisemia.[1]
Georgia O’Keeffe | |
---|---|
Georgia O’Keeffe. Alfred Stieglitzin kuvaama muotokuva vuodelta 1918. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 15. marraskuuta 1887 Sun Prairie, Wisconsin |
Kuollut | 6. maaliskuuta 1986 Santa Fe, New Mexico |
Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
Ammatti | taidemaalari |
Taiteilija | |
Salanimi | Okeef, Georgia, Okeefe, Georgia, O'Keeffe, Georgia Totto ja Stieglitz, Georgia O'Keeffe |
Taidesuuntaus | modernismi |
Pelkistetyissä maalauksissaan O’Keeffe yhdisti abstraktia ja realistista ilmaisua.[2] O’Keeffe tunnetaan etenkin suurista ja värikkäistä maalauksista, joissa on lähikuvia kukista. New Mexicossa O’Keeffen aiheita olivat myös vuoret, kanjonit, aavikot ja niistä löytyvät eläinten kallot. Hänen töilleen on ominaista tiukka valokuvamainen rajaus sekä mittasuhteilla ja kuvakulmilla leikittely.[3]
O’Keeffestä tuli vuonna 1962 Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian jäsen. Hänelle myönnettiin Presidential Medal of Freedom ja National Medal of Arts.
Georgia O’Keeffe syntyi Wisconsinissa ja opiskeli muun muassa Art Students League of New Yorkissa. New Mexico oli O’Keeffelle rakasta seutua yli puolen vuosisadan ajan, ja hän muutti sinne vakituisesti vuonna 1949. Hänen maineensa kasvoi 1940-luvulla nopeasti, ja yksityisnäyttelyitä pidettiin Art Institute of Chicagossa 1943 ja Museum of Modern Artissa 1946.
O’Keeffe oli naimisissa valokuvaaja ja impressario Alfred Stieglitzin kanssa vuodesta 1924 tämän kuolemaan 1946 asti. Stieglitz oli 24 vuotta vanhempi kuin O’Keeffe, ja hän toimi määrätietoisesti edistääkseen vaimonsa taideuraa.[1] O’Keeffelle myönnettiin Presidential Medal of Freedom ja vuonna 1985 National Medal of Arts.
O’Keeffestä tuli vuonna 1962 Yhdysvaltain taide- ja kirjallisuusakatemian jäsen. Vanhemmiten hänen näkönsä rappeutui, ja näin maalaaminen vaikeutui huomattavasti. Hän kuoli 98-vuotiaana Santa Fessä ja toivomuksensa mukaisesti hänet tuhkattiin. Ikääntyneen taiteilijan henkilökohtainen avustaja Juan Hamilton levitti hänen tuhkansa tuuleen.
Suomessa modernistin taideteoksia nähtiin ensimmäisen kerran Taidemuseo Tennispalatsissa vuonna 2012.[4]
Vuonna 2009 ilmestyi Bob Balabanin ohjaama tv-elokuva Georgia O’Keeffe. Nimiroolissa oli Joan Allen ja Jeremy Irons esitti Alfred Stieglitziä.[5]
Vaikka O’Keeffen teoksiin kuuluu paljon enemmän muita luontoaiheita kuin kukkia, on hän suurista kukkamaalauksistaan tunnetuin. Jo 1920-luvun alkupuolelta lähtien töihin on muiden toimesta liitetty freudilainen väite teosten seksuaalisesta sävystä, että näennäisesti kukkia esittävissä teoksissa kuvataan itse asiassa naisen sukupuolielinten eri osia. Väitteen pani liikkeelle Alfred Stieglitz jo vuonna 1919. O’Keeffe itse kielsi kuuden vuosikymmenen ajan voimallisesti, että hänen maalauksensa olisivat olleet millään tavoin seksuaalisia.[6][7]
Miehisessä ja taidetta tekeviin naisiin konservatiivisesti suhtautuvassa 1900-luvun taidemaailmassa ajatus seksuaalisista kukista otettiin mieluusti vastaan, ja tämä tulkinta hyväksyttiin laajalti taiteilijan vastaväitteistä huolimatta. Taiteilijan työt jatkuvasti ikään kuin kutistettiin kysymykseen ”kukka vai emätin?”, eikä teoksia juuri haluttu tarkastella muilla tavoilla. 1970-luvulla feministit yrittivät omia O’Keeffen kukkateokset osaksi naisasialiikkeen kuvastoa. O’Keeffe itse ei kuitenkaan suostunut yhteistyöhön heidän kanssaan millään tavoin.[6][7] O’Keeffe piti itseään aina ensisijaisesti tärkeänä taiteilijana, ei vain tärkeänä naistaiteilijana. Tate Modern järjesti 2016 O’Keeffen teoksista laajan retrospektiivisen näyttelyn, jonka tarkoituksena oli samalla pyrkiä eroon taiteilijaa vuosikymmenet vainonneesta, vanhentuneesta sukuelinkeskeisestä näkemyksestä.[6]
Vuonna 1932 Georgia O’Keeffe maalasi taulun nimeltä Jimson Weed/White Flower No. 1. Taulu esittää hulluruohon (Datura stramonium, engl. jimson weed) kukkaa. Taulu on kooltaan 121,9 × 101,6 cm. Taulu myytiin vuonna 2014 huutokaupassa 44,4 miljoonan dollarin hintaan, ja siitä tuli kallein koskaan siihen mennessä huutokaupattu naispuolisen maalarin taulu. Sen osti kokoelmiinsa Crystal Bridges Museum of American Art, joka sijaitsee Arkansasissa Yhdysvalloissa.[8][6]
Hulluruohon kukkia kasvoi lähellä O’Keeffen kotia. Taiteilijaa viehätti kukan ulkonäkö ja tuoksu. Hän itse kommentoi hulluruohotaulujaan esimerkiksi sanomalla, että ”Useimmat kaupunkilaiset kiirehtivät ympäriinsä, eikä heillä ole aikaa katsella kukkaa. Haluan että he näkevät sen halusivatpa tai eivät.”[9]
Toinen hulluruoho-aiheinen taulu tilattiin O’Keeffeltä vuonna 1936. Sekin on nimeltään Jimson Weed, mutta alkuperäinen nimi oli Miracle Flower. Tämä taulu on kookkain O’Keeffen maalauksista, 177,8 × 212,1 cm. Siinä on kuvattuna neljä hulluruohon kukkaa: yksi nuppu ja kolme avointa kukkasta. Taulun tilasi kosmetiikkayritys Elizabeth Arden. Vuonna 1971 taulu siirtyi lääkeyhtiö Eli Lilly and Companylle. Se puolestaan lahjoitti taulun 1997 Indianapolisin taidemuseolle.[9]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.