argentiinalaissyntyinen ranskalainen elokuvaohjaaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Gaspar Noé (s. 27. joulukuuta 1963 Buenos Aires) on argentiinalainen, pääasiassa Ranskassa vaikuttava elokuvaohjaaja, jonka rankan väkivaltaiset ja tinkimättömät elokuvat ovat tehneet hänestä eräänlaisen kulttihahmon. Monien muiden tavoin Suomen Kuvalehden elokuvakriitikko Kalle Kinnunen pitää Noéta yhtenä nykyelokuvan rohkeimmista kokeilijoista Aleksandr Sokurovin ja Lars von Trierin rinnalla.[1] Noé on ohjannut seitsemän kokopitkää elokuvaa: Yksin kaikkia vastaan (1998), Irreversible – syntiset (2002), Enter the Void (2009), Love (2015), Climax (2018), Lux Æterna (2019) ja Vortex (2021).
| Gaspar Noé | |
|---|---|
.jpg) Gaspar Noé vuonna 2021. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 27. joulukuuta 1963 Buenos Aires, Argentiina |
| Ammatti | elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, elokuvaleikkaaja, elokuvaaja, elokuvatuottaja |
| Puoliso | Lucile Hadžihalilović |
| Ohjaaja | |
| Aktiivisena | 1985– |
| Tunnetuimmat ohjaukset | |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Noé on naimisissa elokuvantekijä Lucile Hadžihalilovićin kanssa.[2] Siitä huolimatta, että Noé vaikuttaa pääasiassa Ranskassa, hän ei kuitenkaan omista maan kansalaisuutta.[3]
Noé kärsi aivoverenvuodosta vuoden 2020 alussa, mikä osittain inspiroi hänen elokuvansa Vortexin juonta.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
