From Wikipedia, the free encyclopedia
Friedrich Gottlieb Klopstock (2. heinäkuuta 1724 Quedlinburg – 14. maaliskuuta 1803 Hampuri) oli saksalainen runoilija. Hänen oodinsa ja muinaisaiheiset näytelmänsä toimivat esikuvina saksalaiselle ja pohjoismaiselle kirjallisuudelle[1]. Klopstockin pääteos oli mahtipontinen heksametrieepos Messias (1748–1773).
| Friedrich Gottlieb Klopstock | |
|---|---|
 Friedrich Gottlieb Klopstock |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1724 |
| Kuollut | 1803 (78–79 vuotta) |
| Ammatti | runoilija, näytelmäkirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | saksa |
| Tuotannon kieli | saksa |
| Pääteokset | Messias |
 Nimikirjoitus |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Klopstock kävi 1739–1745 Pfortan ruhtinaskoulua, jossa hän tutustui klassillisen muinaisuuden mestariteoksiin. Sen jälkeen hän opiskeli teologiaa ensin Jenan, sitten Leipzigin yliopistossa. Vuonna 1748 hän asettui kotiopettajaksi Langensalzaan ja 1750 noudatti Johann Jakob Bodmerin kutsua Zürichiin. Sieltä Tanskan kuningas Fredrik V kutsui hänet Kööpenhaminaan ja antoi hänelle eläkkeen, jotta hän saisi rauhassa ja vailla taloudellisia huolia keskittyä runojen kirjoittamiseen. Kun Johann Friedrich Struensee oli syrjäyttänyt Klopstockin suosijan, ministeri kreivi Bernstorffin, Klopstock vetäytyi lähetysneuvoksena Hampuriin, missä hän kuoli.[2]
Klopstockin pääteos on hänen heksametrilla kirjoittamansa 20 laulua käsittävä uskonnollinen eepos Messias, jonka kolme ensimmäistä laulua, joihin hänen maineensa perustui, ilmestyivät 1748. Koko teos valmistui 1773. Alkusysäyksen laveaan runoelmaan Klopstock sai John Miltonin Kadotetusta paratiisista. Messias on ylevähenkinen ja lennokas runoelma, joka kuvaa ihmisen kehittymisen historiaa, ja se teki aikalaisiin syvän vaikutuksen. Se saattaa tuntua paikoin venytetyltä ja kaivata aitoja eeppisiä ominaisuuksia ja toimintaa. Klopstock on pohjaltaan lyyrikko, mikä ilmenee kaikissa hänen runotuotteissaan mutta varsinkin hänen oodeissaan, joista monet ovat tunteikkaita ja yleviä.[2]
Klopstock on kirjoittanut näytelmiäkin, sekä raamatunaiheisia, kuten Adams Tod (1757), Salomo (1764) ja David (1772), että isänmaallisaiheisia. Jälkimmäisille hän on antanut nimen Bardiet, sillä niitä kirjoittaessaan hän käytti mallina vanhoja bardilauluja. Klopstockin Bardiet-näytelmät ovat Hermanns-Schlacht (1760), Hermann und die Fürsten (1784) ja Hermanns Tod (1787). Näissä vaihtelee suorasanainen ja runomittainen kieli. Ne ovat, kuten yleensä Klopstockin näytelmätuotanto, draamallisesti heikkoja.[2]
Klopstockin kirjallisen toiminnan historiallinen merkitys on ollut aikoinaan suuri. Hän vapautti saksalaisen runouden kuivan järkeilyn kahleista, loi siihen voimakkaan uskonnollisen innostuksensa ja ylevän luonnonrakkautensa ja vaikutti siten uudistavasti ja elähdyttävästi useihin muihin runoilijoihin.[2]
Klopstockin runoja ovat suomentaneet Yrjö Jylhä (kokoelmassa Veri ja kulta, Otava 1954) ja Arvi Kivimaa (kokoelmassa Laulujen virta: saksalaista lyriikkaa seitsemänsadan vuoden varrelta, WSOY 1936).
Klockstop on kirjoittanut yhden virren, joka on myös suomeksi. Virsi "Wachtet auf! ruft uns ein Stimme" on hänen uudelleen kirjoittamansa Philipp Nicolain tunnettu virsi "Wachtet auf! Ruft und die Stmme". Klocpstokin muokkauksen pohjalta kirjoitti Ruotsissa J. O.Wallin 1816 virren "Waker upp! En stämma bjuder"[3] ja se on ollut pohjana Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virrelle 163 "Herätkää! niin huuto kaikaa " (Suom. August Ahlqvist 1866, uud. komitea 1984). Ruotsin kirkon virsikirjassa se on virsi 317 Wallinin käännöksenä: "Vakna upp! En stämma bjuder", ja suomenkielisessä virsikirjassa se on Pekka Kivekkään uutena käännöksenä (1984, 1998) "Herätkää! Näin huuto kaikuu".
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
