Fredrik Cygnaeus (1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna – 7. helmikuuta 1881 Helsinki) oli Suomen taide- ja tiede-elämän vaikuttaja ja keskeinen hahmo Suomen kansallisessa heräämisessä.[1]
| Fredrik Cygnaeus | |
|---|---|
 Cygnaeus kuvattuna Düsseldorfissa vuonna 1856. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. huhtikuuta 1807 Hämeenlinna |
| Kuollut | 7. helmikuuta 1881 (73 vuotta) Helsinki |
Elämäkerta
Cygnaeuksen vanhemmat olivat piispa Zacharias Cygnaeus nuorempi ja Margareta Karolina Aejmalaeus. Hän valmistui filosofian maisteriksi 1832, toimi opettajana Haminan kadettikoulussa, opettajana ja rehtorina Helsingissä sekä Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston historian dosenttina ja viimein estetiikan ja nykyiskansain kirjallisuuden professorina 1854–1867. Hän oli aikansa Suomen keskeisimpiä kirjallisuuskriitikoita.[2]
Cygnaeus oli hyvä puhuja ja esteettis-historiallisten aiheiden tutkija. Opiskeluaikanaan hän sai virikkeitä elämäntyölleen Lauantaiseuran jäseniltä, erityisesti J. V. Snellmanilta, Johan Ludvig Runebergilta, Elias Lönnrotilta ja Johan Jakob Nervanderilta. Hän oli romantiikan ja kansallisen heräämisen edustaja. Romantiikan aatteen hän omaksui ruotsalaisilta Erik Gustaf Geijeriltä ja Esaias Tegnériltä. Aate sisälsi historiallisen katsomustavan, sankaruuden ihailun ja isänmaallisen paatoksen. Cygnaeuksen monet ulkomaanmatkat olivat ennen kaikkea hänen historian tutkimuksiensa edistämistä. Niiden tuloksena oli muun muassa lähdejulkaisu Bidrag till de nordeuropeiska folkslagens historia. Estetiikassa hänen oppi-isänsä oli G. W. F. Hegel.[2]
Cygnaeus oli ahkera kirjoittaja. Hänen tekstinsä ovat sanonnoiltaan polveilevia ja pakinoivia. Hänen tutkimuksistaan merkittävimpiä olivat analyysit Runebergin ja Aleksis Kiven useista teoksista. Hän oli yksi harvoista kriitikoista, jotka ymmärsivät Kiven teosten arvon jo tämän elinaikana.[3] Cygnaeukselle Kivi ei ollut vain tukea tarvitseva lahjakas kirjailijalupaus, vaan Runebergin veroinen mestarillinen kansan tuntojen tulkitsija.[4] Yliopistossa hän luennoi tuoreeltaan Kalevalasta ja kirjoitti siitä tutkielman Det tragiska elementet i Kalevala (1853).[2]
Cygnaeus piti ylioppilaiden kevätjuhlassa Kukanpäivänä 1848 isänmaallisuutta voimakkaasti nostattaneen puheensa ”Finlands namn”. Puhetta ei ole sanatarkasti säilynyt.[2]
Cygnaeuksen kesähuvila Helsingin Kaivopuistossa avattiin museona 1882, vuosi Cygnaeuksen kuoleman jälkeen. Cygnaeuksen galleria toimi museona vuoteen 2013 asti. Suomen kulttuurielämän viimeiseksi romantikoksi sanottu Cygnaeus esiintyi värikkäästi eikä koskaan mennyt naimisiin. Seksologi Magnus Hirschfeld mainitsee hänet luettelossaan kuuluisista menneisyyden homoseksuaaleista.[5]
Teokset
- Jääkynttilät, Ströskrift I (1837), runoa ja proosaa.
- Höstispiggarna (1841), runoja.
- Johan Jacob Nervander (1848).
- Skaldestycken (1851–1857, useita osia, sisältää mm. aatedraamat Claes Flemings tider ja Hertig Johans ungdomsdrömmar).
- Det tragiska elementet i Kalevala (1853), tutkielma. (suom. Kalevalan traagillinen aines, 1907)
- Erik XIV som dramatisk karakter (1853), tutkielma.
- Om Fänrik Ståls sägner (1862), tutkielma.
- Teckningar ur Frans Michaël Franzens lefnad vid åminnelsefesten den 9 februari 1872 i Finska Universitetets högtidssal (1872), elämäkertateos F. M. Franzénista.
- Om Johan Ludvig Runeberg (1873), tutkielma.
- Samlade arbeten (1881–1892).
- Kirjoituksia kirjallisuudesta 1837–1873, suom. ja toim. Martti Berger, Edizioni Artemisia, 2008.
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
