Fish Riverin kanjoni
From Wikipedia, the free encyclopedia
Fish Riverin kanjoni (afrikaansiksi Visrivier Canyon tai Visrivier Kuil, saks. Fischfluss Canyon) on Namibian eteläosassa sijaitsevan Fish Riverin kanjoni. Se on Afrikan suurin ja maailman toiseksi suurin kanjoni[2] ja Namibian toiseksi suosituin turistikohde. Se on jättiläismäinen rotko, joka on 160 km pitkä, leveimmillään jopa 27 km leveä ja paikoittain lähes 550 m syvä.
Fish Riverin kanjoni
Fish Riverin kanjonin panoraama-näköalapaikalta
| Sijainti | |
|---|---|
| Pinta-ala |
5900 km² |
| Nimi alkuperäiskielellä |
Fish River Canyon - Fischfluss Canyon |
|---|---|
| Tyyppi |
Luonnonperintö |
| Luokitus |
national monument of Namibia (d) (käännä suomeksi)[1], Maailmanperinnön aieluettelon kohde (d) () |
| Hallinto |
Namibian ympäristö- ja turismiministeriö |
Fish River on pisin Namibian sisämaan joista. Se on leikkautunut syvälle ylätasankoon, joka on nykyisin kuiva, kivinen ja harvalukuisten kuivakkokasvien peittämä. Joessa on vettä vain ajoittain, yleensä myöhään kesällä, ja muina vuodenaikoina siinä on vain pitkien ja kapeiden lammikoiden ketjuja. Kanjonin eteläpäässä on ǀAi-ǀAis-niminen turistikohde, jossa on kuumia lähteitä.
Yleisölle avoimia näköalapaikkoja on lähellä Hobasia, joka sijaitsee 70 km pohjoiseen ǀAi-ǀAisista. Tämä osa kanjonista on osa ǀAi-ǀAis/Richtersveld kansainvälinen luonnonsuojelualuetta. Loput 90 km kanjonista on yksityismaita.
Fish Riverin kanjoni muodostuu ylemmästä kanjonista, jossa jokieroosio on pysähtynyt kovaan gneissiperuskallioon, sekä alemmasta kanjonista, joka on muodostunut sitten kun eroosio on lopulta kuluttanut tiensä gneissikivien läpi. Molemmat osat on julistettu kansallismonumentiksi vuonna 1962.[3]
Yläjuoksullaan joki virtaa horisontaalisten dolomiittikerrostuminen läpi; nämä metamorfiset kalliot muodostavat osan kanjonista. Noin 650 miljoonaa vuotta sitten mannerlaattojen liike muodosti pohjois-etelä-suuntaisen vajoaman eli matalamman alueen, jota pitkin muinainen Fish River saattoi virrata ja ajan myötä kuluttaa tasankoa, mikä synnytti nykyisen ylemmän kanjonin. 300 miljoonaa vuotta sitten tapahtunut alueen jäätiköityminen, Karoon jääkauden aikaisen Dykan jäätikön osa, edelleen kulutti kanjonia syvemmäksi. Noin 60 miljoonaa vuotta sitten Etelä-Amerikka ja Afrikka erkanivat toisistaan mannerlaattaliikuntojen vuoksi, ja Afrikan manner kohosi huomattavasti ylemmäksi. Tällöin Fish Riverin kaltevuus jyrkkeni, ja se pystyi kuluttamaan alemman kanjonin kovaan gneissiin, muodostaen nykyisen mutkittelevan, meanderimaisesti kiemurtelevan alakanjonin rakenteen. Nykyään kanjonin syvin kohta on 549 m syvä.[4]
Fish River -kanjonin vaellusreitti on yksi eteläisen Afrikan suosituimmista reiteistä. Sen koko ja jylhät näkymät vetävät puoleensa paljon ihmisiä ympäri maailmaa vaeltamaan tai jopa juoksemaan kanjonin tai sen osan läpi. Alas kanjoniin pääsee Hobasissa laskeutumalla 2 kilometrin matkan alaspäin. Sen jälkeen polku kulkee kanjonissa 88 kilometrin matkan (paikoittain on olemassa oikoteitä), aina Ai-ǀAisiin saakka, ja yleensä on mahdollista kulkea tämä reitti viidessä päivässä.[5] Kanjonissa on useita sen läpi kulkevia polkuja, ja vaeltaja voi itse päättää, kuinka pitkän reitin ja missä hän haluaa vaeltaa.
Vaelluspolulla ei ole minkäänlaisia palveluita, ja vaeltajan on itse kannettava mukanaan kaikki tarpeellinen. Tulenteko vaelluspolun varrella ei ole sallittua.[5]
Jos sää on huono, on Causeway-nimisessä paikassa () huonokuntoinen suoja, jossa on mahdollista yöpyä, mutta muutoin vaeltajan on yövyttävä ulkoilmassa.
Sää on yleensä leuto, ja tyypillisesti lämpötila vaihtelee 5 °C ja 30 °C välillä. Kosteusprosentti on yleensä matala. Joskus esiintyy hankalampaa säätä, tulva-aaltoja ja myrskytuulia sekä sadetta, mikä voi haitata vaellusta.[6]
Kesäisin voi esiintyä tulvia, ja lämpötilat vaihtelevat päivän 48 °C yön 30 °C välillä. Tästä syystä vaelluslupia myönnetään vain 1.5.–15.9. välisenä aikana.[7]
Ennen kuin vaeltaja saapuu Hobasiin, hänen on täytynyt hankkia vaelluslupa Namibia Wildlife Resortsilta.[8] Vaellusryhmässä tulee olla 3–30 henkeä, ja vaeltajien on oltava yli 12 vuotta vanhoja.[7] Heillä tulee myös olla lääkärintodistus siitä, että he ovat kunnossa, ja tämä todistus on esitettävä Ympäristö- ja turismiministeriön toimistossa Hobasissa.
Viime vuosina vaelluksesta Fish River kanjonissa on tullut suosittua, etenkin koulujen lomien ja pitkien viikonloppujen aikana, ja lupia tulee anoa hyvissä ajoin etukäteen. Varauksia seuraavan vuoden sesongille voi tehdä 1. toukokuuta alkaen.
Hobasissa () on Ympäristö- ja turismiministeriön toimisto[9] sekä Namibia Wildlife Resortsin toimisto [8] sekä myymälä, mistä voi ostaa matkamuistoja ja vaelluksella tarpeellisia asioita. Siellä voi myös telttailla kirahviakaasioitten alla. Siellä on myös peseytymismahdollisuus.
Vaellusreitti päättyy ǀAi-ǀAisiin, jossa on turistikeskus hotellihuoneineen, lomamajoineen ja leirintäalueineen.
ǀAi-ǀAisin ja Hobasin välillä on bussiyhteys joka kolmas tunti. Kyyti on varattava etukäteen Namibia Wildlife Resortsilta[8] ǀAi-ǀAisissa.
Vaellusreitti
| Reitin ominaisuudet | |
| Laskeutuminen — Rikkilähteet | |
 |
 |
| Rikkilähteet – Kolme sisarta | |
 |
 |
| Kolme sisarta - Ai Ais | |
 |
 |
Vaellusreitti alkaa parkkialueelta () 13 kilometriä Hobasista länteen. Laskeutuminen on jyrkkä, ja ensimmäisten 100 metrin matkalla on ketjuja, jotka helpottavat laskeutumista.[5]Tämän jälkeen on merkitsemättömiä sorapolkuja kanjonin pohjalla olevalle hiekkatasangolle (). Laskeuduttaessa on huomioitava, että paikalla on eläinten reittejä, jotka johtavat pohjoiseen ja joita vaeltajan ei ole syytä lähteä seuraamaan.
Vaellusreitti jakaantuu seuraaviin kolmeen osaan:
- Laskeutuminen alas Rikkilähteille (jotka tunnetaan myös Palm Springsin nimellä. Alas laskeudutaan kanjonin kapeimmalla kohdalla. Alueella on isoja kiviä ja syviä hietikkoja, joiden vuoksi liikkuminen on hidasta ja työlästä. Keskimääräinen eteneminen on 6–10 km päivässä.
- Reitti Rikkilähteiltä Kolmelle sisarelle on tasaisempaa, mutta joki ylitetään useita kertoja, ja ylitykset ovat kivikkoisia. Keskimääräinen etenemisvauhti on 15–25 km päivässä.
- Kolmelta sisarelta ǀAi-ǀAisin kanjoni levenee, ja joitakin jaksoja voi kulkea nelivetoautolla. Keskimääräinen etenemisvauhti on 25–35 km päivässä.
Oikopolkuja on myös mahdollista käyttää. Niiden varrella ei ole kovin paljon nähtävää, mutta maisemien ja maaston vaihtuminen voi olla tervetullutta. Suosittuja oikopolkuja ovat seuraavat:
- 50 km:n kohdalla (). Ennen Kolmea sisarta mennään joen yli Kooigoed Ridgen kohdalla kohti Barble Poolsia.
- Barble Poolsin kohdalta () mennään joen yli Vasbyt Nekin kautta Saksalaisen sotilaan haudalle.
- Bandage passin kohdalta () Causewayn ja Fool's Goldin mutkan välistä.
Joki
Joki virtaa voimakkaammin varhain sadekaudella, ja syyskuuhun tultaessa se yleensä kuivuu niin, että jäljelle jää vain vesialtaiden ketju, jossa vesi seisoo. Vesi on juomakelpoista, mutta se on syytä puhdistaa siihen tarkoitetuilla tableteilla.
Joen yli kuljetaan yli 20 kertaa vaellusreitin matkalla, ja joen ylitys on syytä suorittaa harkiten silloin, kun joessa on paljon vettä.[6]
Hätätapaukset
Kännykät eivät toimi kanjonissa, ja ulospääsyjä on vain kahdessa kohtaa. Evakuointi tapahtuu joko paareilla, joita kantavat jalkamiehet, tai helikopterilla taikka autolla vaellusreitin viimeisellä jaksolla.
Poistuminen kanjonista voi tapahtua seuraavissa paikoissa:
- Ennen Rikkilähteitä
- Jeepillä seuraavassa paikassa: . Tästä pääsee 10 kilometrin jälkeen Ai Aisin ja Hobasin väliselle tielle.
Dokumentoitu juoksu kanjonissa alkoi vuonna 1990. Tuolloin joukko juoksijoita yritti suoriutua viiden päivän ja 90 kilometrin vaelluksesta 24 tunnissa. He suoriutuivat juoksusta ajassa 11 h 42 min. Vuoden 2003 elokuussa tehtiin uusi ennätys, 10 h 54 min.[10] Sittemmin elokuussa 2012, Ryan Sandes sai juostua reitin läpi ajassa 6 h 57 min.[11]
Juoksuennätyksiä
| Pvm | Ennätys | Juoksija(t) | Kotimaa |
|---|---|---|---|
| 13.7.1990 | 11h 42min | Bruce Matthews, Ronnie Muhl |  Etelä-Afrikka |
| 16.8.2003 | 10h 54min | Russell Paschke, Charlie du Toit, Coenraad Pool and Tommy van Wyk |  Namibia |
| 3.8.2012 | 6h 57min | Ryan Sandes | Etelä-Afrikka |
| 18.6.2016 | 6h 39min 52sek | AJ Calitz | Etelä-Afrikka |
Fish River kanjonin ultramarathon
Epävirallinen juoksu kanjonissa on sittemmin kehittynyt siten, että siellä juostaan vuotuinen ultramaraton, joka järjestettiin ensimmäisen kerran 27.8.2011. Tämä tekninen ultramaraton seuraa enimmäkseen nykyistä vaellusreittiä.[12][13]
Reitti alkaa Hobasin läheltä, ja kun on juostu lyhyt jakso kanjonin reunalla, laskeudutaan 500 metriä alas joen tasolle. Sen jälkeen kilpailijat enimmäkseen seuraavat jokea ǀAi-ǀAisiin. He saavat suunnitella omat reittinsä ja myös kulkea oikopolkuja usean tarkastuspisteen kautta. Oikopolut saattavat lyhentää matkaa huomattavasti, mutta niiden vuoksi juoksijat saattavat myös joutua kokemaan takaiskuja. Vuonna 2011 Lisa de Spevillen valitsema reitti oli 64 km pitkä, mikä mitattiin hänen iGot-U tracker -laitteellaan.
Koska reitti on syrjässä kaikesta, kaikkien kilpailijoitten on kannettava mukanaan kaikki tarpeellinen koko kisan ajaksi, mukaan lukien ruoka . Tästä on kilpailussa omat sääntönsä. Vesi saadaan joesta.
Juoksijat ovat kommentoineet maaston vaikeakulkuisuutta: “Tämä kanjoni on yksi kauneimmista paikoista, joita olen nähnyt, mutta samalla se on yksi ankarimmista ympäristöistä, joissa olen juossut. Sain todella taistella, koska kuumuus oli erittäin kova. Juoksu oli yksi kovimmista minun urheilu-urallani.”[10]
“Tämä kanjoni ei ole heikkohermoisia varten, eikä tätä juoksua ole syytä yrittää kevytmielisesti.[10][14]
Voittajat
Miesten ultra
|
Naisten ultra
|
Miesten kevytkisa
|
Naisten kevytkisa
|
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
