Felix Steiner

Felix Martin Julius Steiner (23. toukokuuta 1896 Stallupönen – 12. toukokuuta 1966 München) oli saksalainen Waffen-SS-kenraali (SS-Obergruppenführer). Steiner palveli molemmissa maailmansodissa.

Felix Steiner
Felix Steiner SS-Gruppenführerinä vuonna 1942
Henkilötiedot
Syntynyt	23. toukokuuta 1896 Stallupönen, Itä-Preussi, Saksa
Kuollut	12. toukokuuta 1966 (69 vuotta) München, Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)	Saksan keisarikunta Weimarin tasavalta Natsi-Saksa
Palvelusvuodet	1914–1945
Komentajuudet	SS-divisioona Das Reich SS-divisioona Wiking
Taistelut ja sodat	Ensimmäinen maailmansota Toinen maailmansota
Sotilasarvo	SS-Obergruppenführer
Kunniamerkit	Rautaristin ritariristi tammenlehvin ja miekoin
Joukko-osasto	Preussin armeija Freikorps Reichswehr Sturmabteilung Schutzstaffel Waffen-SS
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Ensimmäisessä maailmansodassa Steiner saavutti luutnantin arvon ja sai 1. ja 2. luokan rautaristit. Toisessa maailmansodassa hän toimi muun muassa SS-rykmentti Deutschlandin,^[1] 5. SS-divisioona Wikingin ja III SS-panssariarmeijakunnan komentajana. Hänet palkittiin rautaristin ritariristillä tammenlehvin ja miekoin. Steinerille myönnettiin myös Suomen 1. luokan Vapaudenristi miekkoineen ja rintatähtineen heinäkuussa 1943.

Keväällä 1945 Steiner osallistui Berliinin puolustukseen 11. SS-Panssariarmeijan ja III (germaanisen) SS-panssariarmeijakunnan komentajana.^[2]

Luonnehdinta Felix Steinerista

Kenraali Steiner piti yhteyttä suomalaisiin SS-vapaaehtoisiin sodan jälkeenkin. Kuvassa vasemmalta Unto Parvilahti, Steiner ja Aarne Roiha Malmin lentokentällä elokuussa 1956.

Steineria pidetään yhtenä taitavimmista SS-kenraaleista. Henkilönä hän oli helposti lähestyttävä ja pidetty alaistensa keskuudessa. Steinerin ja suomalaisten SS-divisioona Wikingin miesten välillä vallitsi vankka molemminpuolinen kunnioitus. Kenraali Steiner osallistui myös saapumiskatselmukseen 2. kesäkuuta 1943 Hangossa ja saapumisjuhlaan seuraavana päivänä Tampereella. ^[3] Steiner piti yhteyttä divisioonansa miesten kanssa sodan jälkeen ja vieraili myös Suomessa.^[4]

Steiner oli myös yksi harvoista SS-kenraaleista, joita ei sodan jälkeen asetettu syytteeseen sotarikoksista. Steiner ei esimerkiksi sallinut komentamiensa joukkojen toteuttaa Adolf Hitlerin 9. kesäkuuta 1941 antamaa Komissaarikäskyä.^[5]

Sodan jälkeen Steiner asettui Saksan Müncheniin ja kirjoitti äärioikeistolaiselle Plesse-kustantamolle useita teoksia joissa hän yritti propagoida kuvaa Waffen-SS:ta liittoutuneiden voittajaoikeuden uhriksi joutuneena kunniallisena vapaaehtoisjoukkona.^{kenen mukaan?} Steiner oli naimaton.