koodinimi Nagasakiin pudotetulle atomipommille From Wikipedia, the free encyclopedia
Fat Man (suom. Lihava mies) oli Nagasakin yllä 9. elokuuta 1945 räjäytetty ydinpommi, joka tappoi räjähdyshetkellä noin 40 000 ihmistä. Vuoden 1945 loppuun mennessä säteilyn seurauksiin oli kuollut arviolta 80 000 ihmistä.[1]
Ydinpommissa käytettiin fissioituvana aineena plutoniumia, jota oli 6,2 kilogrammaa.[2] Plutoniuminen pallo oli noin 9 senttimetriä halkaisijaltaan, mutta kuitenkin ontto.[3] Fat Man painoi yhteensä 4 545 kilogrammaa. Pommin painavin osa olivat 96-kulmaiset räjähdelinssit: noin 2 400 kiloa omamassaltaan.[4] Niissä oli lomittain nopeaa ja hidasta räjähdeainetta tarkoin vuorovälein.[5] Koko pommin keskuksessa oli säteilylähde, joka alkoi fissiossa tuottaa nopeasti ionisaatiota eli neutronisäteilyä.[4] Lisäksi ulko-osassa oli säteilyn heijaste, jonka tarkoitus on pitkittää fission kestoa.[6]
Imploosiossa tapahtuu sisäänpäin suuntautuva symmetrinen iskuaalto. Se saa fissiilin materiaalin vaipumaan kasaan, jolloin kriittinen massa ylittyy.[7] Ensin neutronilähde aktivoituu, ja pommin kuoressa oleva säteilyn heijaste pitkittää fissioreaktiota.[6]
Pommin toiminta oli varsin mutkikasta erilaisine varmistustoimintoineen, sillä se sisälsi hyvin moninkertaiset ja monimutkaiset varmistinkojeistot. Charles Sweeney, Bockscarin päällikkö, rohkenikin epäillä, että itse ydinpommista tuleekin suutari, eli räjähtämätön.[8] Pommiin kuului barometrit, ajastin sekä pienoistutka eli lähisytytin. Juuri tuo viimeisin osa laukaisukoneistosta oli aiheuttanut ongelmia, eikä se lauennut pommitusharjoituksen aikana. Tutkasytyttimen hinta oli tuolloin sama, kuin upouuden Cadillac-henkilöauton.[9]
”Lihava mies” tarkoitti vertauskuvallisesti Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeriä, Winston Churchillia.[10] Fat Manin rinnalla kehitettiin Thin Mania (suom. Hintelä mies), joka taas vuorostaan viittasi Yhdysvaltain presidenttiin Franklin Rooseveltiin.[11]
Aluksi eli kesällä 1945, pudotettiin erinäisiin Japanin kaupunkeihin, sekä niiden teollisuustuotannon alueille, niin kutsuttuja korttelipommeja - joilla oli sama muotoilu sekä omamassa (arviolta 4 500 kg) kuin Fat Manilla. Pommien lempinimi oli Kurpitsa (Pumpkin), sillä niiden muoto oli ovaali ja väritys kirkkaan keltainen. Pommien räjähde oli konventionaalinen eli normaali RDX/TNT-räjähde.[12]
Fat Man pudotettiin Bockscar-nimisestä B-29 Superfortress -koneesta, jota johti majuri Charles W. Sweeney. Pomminpudottajana toimi kapteeni Kermit K. Beahan. Itse ilma-aluksessa oli poikkeuksellisesti 3 lentäjää. Pommin aseisti ja viritti komentajakapteeni Frederick L. Ashworth, joka oli Yhdysvaltain laivastosta. Atomipommin teho oli noin 21 kilotonnia ja räjähdyskorkeus sama 550 metriä kuin Hiroshimaan kolme päivää aiemmin pudotetun Little Boyn. Nagasakin mäkisen maaston vuoksi tuhovaikutus jäi jonkin verran Hiroshiman pommia pienemmäksi. Pommituksissa käytettiin B-29 Superfortress -pommikoneita, koska ainoastaan ne, B-32 Dominatorien ohella - joka valmistui hieman jälkeen B-29:n[13], kykenivät kantamaan näin suuret pommit.[14]
Bikinin atollilla tehtiin 1. heinäkuuta 1946 ydinkoe lentopudotuksena. Siinä ”Dave’s Dream” -nimisestä B-29-pommittajasta tehtiin saman tyypin (Mk. 3) ja samantehoinen ydinkoeräjäytys kuin Nagasakissa ja Alamogordossa.[15]
Tehokkaan vakoiluringin ansiosta Neuvostoliitto oli kopioinut tämän pommin kokoonpanon piirustuksineen. Se räjäytti oman ydinkokeensa RDS-1:nä vuonna 1949 ja kiri näin kiinni Yhdysvaltain saavuttaman etumatkan nopeassa tahdissa.[16]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
