Convair F-106 Delta Dart oli Yhdysvaltain ilmavoimien ensisijainen torjuntahävittäjä 1960-luvulta 1970-luvun loppupuolelle. Se jäi viimeiseksi USAF:n erikoistuneeksi torjuntahävittäjäksi.
Convair F-106A Delta Dart | |
---|---|
Tyyppi | torjuntahävittäjä |
Alkuperämaa | Yhdysvallat |
Valmistaja | Convair |
Ensilento | 26. joulukuuta 1956 |
Esitelty | lokakuussa 1959[1] |
Poistettu käytöstä | 1988 |
Valmistusmäärä | 342 (2 prototyyppiä) |
Valmistusvuodet | 1955–1964 |
Suunnittelu
F-106 oli lähtöisin USAF:in 1950-luvun Ultimate Interceptor -ohjelmasta. Torjuntahävittäjän rooliin rakennetulla F-102 Delta Daggerilla oli melkoisen vaivalloinen kehityshistoria takanaan ja F-102A-malli palveli väliaikaisratkaisuna lopulliseksi ratkaisuksi kaavailtua F-102B:ta odotettaessa. Ilmavoimat tilasi F-102B:n marraskuussa 1955. Koneesta oli kuitenkin täysin uusi malli, ja se sai mallinumeron F-106 ja nimen Delta Dart 17. kesäkuuta 1956.
Ensimmäiset koelennot 1956–1957 olivat pettymys, koska suorituskyky oli paljon alle kaavaillun. Kehitysohjelman peruuttamisen sijaan ilmavoimat tilasi kuitenkin 360 F-106-konetta suunnitellun tuhannen sijaan. F-106A ja kaksipaikkainen koulutusmalli F-106B toimitettiin viiteentoista torjuntahävittäjälaivueeseen lokakuusta 1959 alkaen.
Käyttö
Joulukuussa 1959 majuri Joseph W. Rogers teki uuden maailmanennätyksen saavuttamalla 1 525,96 mph (2455,79 km/h) nopeuden Delta Dart -koneella 40 500 jalan (12 300 m) korkeudessa.
F-106 oli varustettu Hughes MA-1 -tulenjohtojärjestelmällä, joka voitiin yhdistää maa-asemiin, jotka voivat ohjata konetta. Kone oli aseistettu neljällä koneen sisällä kannetulla Hughes AIM-4 Falcon -ohjuksella ja kahdella ydinkärkisellä AIR-2 Genie -raketilla, joka oli tarkoitettu ammuttavaksi vihollisen pommikonemuodostelmiin. MA-1-tulenjohtojärjestelmä osoittautui erityisen ongelmalliseksi ja se päivitettiin yli 60 kertaa koneiden käyttöiän aikana.
F-106 Delta Dartit palvelivat Yhdysvaltain mantereella, Alaskassa, Islannissa, Kanadassa ja lyhyen aikaa Länsi-Saksassa ja Etelä-Koreassa. F-106:ta harkittiin käytettäväksi Vietnamissa, mutta se ei ikinä osallistunut taistelutoimiin, eikä sitä viety ulkomaille.
Hävittäjälentäjät pitivät koneesta, kun alkuongelmat oli selvitetty. Ilmasta-ilmaan taistelussa se veti vertoja F-4 Phantom II:lle kaartotaistelussa (engl. dog fight) hyvän kääntyvyytensä ja ylivoimaisen kiihtyvyytensä ansiosta, vaikka F-4:n tutka ja ohjukset olivatkin paremmat. Lakikorkeus oli näillä koneilla suunnilleen samaa luokkaa keskinäisessä vertailussa, se oli F-106A:lla 17 680 metriä eli 58 000 jalkaa.[1]
F-106:ia päivitettiin niiden käytön aikana parannetulla avioniikalla, infrapunatähtäysjärjestelmällä, parannetuilla instrumenteilla, lentotankkausmahdollisuudella ja pysäytyskoukulla hätälaskuja varten.
Osa koneista päivitettiin Project Sharpshooter -ohjelmassa 1972, jolloin niihin asennettiin uusi, paremman näkyvyyden antava kuomu, optinen tähtäin ja mahdollisuus käyttää 20 mm M61 Vulcan -tykkiä AIR-2 Genie -ydinraketin sijaan.
F-15 alkoi korvata F-106:tta vuonna 1972 ja koneet siirrettiin kansalliskaartin käyttöön. F-106 oli USAF:n ja kansalliskaartin ilmavoimien käytössä vuoteen 1988.
Vuodesta 1986 alkaen koneita alettiin muuntaa miehittämättömiksi maaleiksi mallia QF-106A, joita käytettiin harjoitusmaaleina. Viimeinen tuhottiin tammikuussa 1998. Tämänkin jälkeen pieni määrä oli vielä NASAn käytössä.
Tekniset tiedot (F-106A)
Lähde: lähde?
Yleiset ominaisuudet
- Miehistö: 1
- Pituus: m 21,55
- Kärkiväli: 11,67 m
- Korkeus: m 6,18
- Siipipinta-ala: m² 64,57
- Tyhjäpaino: kg 11 077
- Lentopaino: kg 15 670
- Voimalaite: × Pratt & Whitney J-17 -jälkipolttava suihkuturbiini; 109 kN 1
Suoritusarvot
- Suurin nopeus: km/h (Mach 2,3) 2 455
- Lentomatka: 2 900 km taistelussa
- Lakikorkeus: 17 000 m
Aseistus
- 1 × 20 mm lentokonetykki + 4 × AIM-4 Falcon sekä/tai 2 × AIR-2 Genie, ohjaamaton ydinaseraketti (1,5 kT)
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.