Eurosetelit

Eurosetelit ovat euroalueella vuodesta 2002 lähtien käytössä olleita seteleitä. Rahat laskee liikkeelle Euroopan keskuspankki (EKP). Nimellisarvoltaan setelit ovat 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa, joskin uusia 500 euron seteleitä ei enää paineta. Toisin kuin eurokolikot, setelit ovat molemmilta puolilta samanlaisia koko euroalueella, vaikka ne on painettu eri jäsenvaltioissa. Ensimmäisen sarjan euroseteleitä alettiin korvata uusilla vuoden 2013 toukokuusta alkaen.^[1]^[2]

Remove ads

Eurosetelien suunnittelemiseksi Euroopan keskuspankin edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti EMI, julisti helmikuussa 1996 EU-maissa kilpailun, johon kutsuttiin osallistumaan useita kuvataiteilijoita. Seteleille asetettiin kilpailuohjelmassa tietyt vaatimukset, kuten koot, värit ja pakolliset symbolit ja tekstit. Setelisarjan tuli olla teemaltaan joko ”Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat” tai ”abstrakti/moderni”. Suunnitelmissa tuli yhdistää onnistuneesti taiteellinen luovuus ja setelien turvaominaisuudet. Setelien tuli olla

helposti tunnistettavia
turvallisia väärentämistä vastaan
ulkonäöltään miellyttäviä.

Lisäksi setelien tuli olla selvästi eurooppalaisen näköisiä ja viestittää sellaisia poliittisia ja kulttuuriarvoja, jotka kaikki eurooppalaiset voivat helposti hyväksyä.^[3]

Kilpailuehdotuksia eli suunnitelmia eurosetelisarjaksi tuli 29 suunnittelijalta tai suunnitteluryhmältä yhteensä 44. Tuomaristossa oli eri EU-maista neljätoista taiteiden ja viestinnän asiantuntijaa, jotka oli valittu maiden keskuspankkien ehdottamina.^[3]

Remove ads

Yleiskuvaus

Kilpailun voittajaehdotus julkistettiin 13. joulukuuta 1996. Kilpailun voitti itävaltalainen setelitaiteilija Robert Kalina. Voittotyö päätettiin ottaa pohjaksi euroseteleiden ulkonäölle. Lopulliset suunnitelmat valmistuivat helmikuussa 1998. Setelien painaminen käynnistyi heinäkuussa 1999. Eurosetelien lopulliset mallit julkistettiin yleisölle 30. elokuuta 2001, setelien esijakelu pankeille ja yrityksille alkoi 1. syyskuuta 2001, ja setelit (sekä kolikot) laskettiin liikkeelle 1. tammikuuta 2002. ^[3]

Toisin kuin kolikoissa, euroseteleissä ei ole kansallisia kuva-aiheita eikä tekstejä, vaan niissä korostetaan eurooppalaisille yhteisiä arvoja. Pääasiallisena kuvituksena on eri aikakausien ja tyylisuuntien arkkitehtuuri. Setelien etusivuille on kuvattu rakennusten ovia ja ikkunoita, takasivuille siltoja. Nämä kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin. Kuvatut ovet, ikkunat ja sillat eivät esitä mitään tiettyjä olemassa olevia rakennelmia, mutta ne kuvaavat eri aikakausille tyypillisiä rakennustyylejä.^[4]

Setelien suuruudet eli nimellisarvot ja kuva-aiheiden tyylisuunnat ovat seuraavat ^[4]:

5 euroa: antiikin eli klassinen aikakausi
10 euroa: romaaninen tyyli
20 euroa: goottilainen tyyli
50 euroa: renessanssi
100 euroa: barokki ja rokokoo
200 euroa: teollistumisen aikakausi (teräs- ja lasiarkkitehtuuri)
500 euroa: moderni 1900-luvun aika. 500 euron seteli on päätetty jättää pois toisesta sarjasta.

Seteleiden koko vaihtelee siten, että pieniarvoiset setelit ovat pienimpiä ja koko on sitä suurempi mitä suurempiarvoinen seteli on kyseessä. Tällä, samoin kuin setelien suurilla numeroilla ja nimellisarvon mukaan vaihtelevilla kohokuvioinneilla, setelien tunnistaminen on tehty mahdolliseksi myös näkövammaisille. Myös seteleiden selkeästi erilaiset värit auttavat erottamaan ne toisistaan.

Euroseteleissä on suuri määrä ns. turvatekijöitä, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa seteleiden väärentämistä. Tutuimpia näistä ovat kaiverruspainatus, vesileima, hologramminauha tai -kuvake ja varmuuslanka setelipaperin sisällä ^[5]. Vähemmän tunnettuja ovat mm. setelin ultravioletti- ja infrapunavalossa näkyvät ominaisuudet, magneettiset ominaisuudet, mikrokokoiset tekstit^[6], Eurion-koodi sekä monet muut, joiden havaitseminen vaatii erikoisvälineitä ja joista useita ei ole edes julkistettu yleisölle.^lähde?

Kaikissa euroseteleissä on arvopuolella joko EKP:n ensimmäisen pääjohtajan Wim Duisenbergin, 1. marraskuuta 2003 pääjohtajana aloittaneen Jean-Claude Trichet’n tai 1. marraskuuta 2011 pääjohtajana aloittaneen Mario Draghin allekirjoitus painettuna.

Lisäksi kaikissa euroseteleissä on^[7]

Euroopan unionin 12 tähteä
rahayksikön nimi euro sekä latinalaisilla (EURO) että kreikkalaisilla (ΕΥΡΩ) aakkosilla
Euroopan keskuspankin lyhenne yhdellätoista EU:n virallisella kielellä – BCE, ECB, EZB, EKT ja EKP (useammassa kielessä samoja lyhenteitä)
seteleiden käyttöönoton vuosiluku 2002
©-symboli Euroopan keskuspankin tekijänoikeussuojan merkkinä
EU:n lippu
Euroopan kartta (mukaan lukien Ranskan merentakaiset departementit)
useita muita yhtenäisiä piirteitä.

Ominaisuudet nimellisarvoittain

Lisätietoja Kuva, Arvo ...

Kuva		Arvo	Koko Paino	Pääväri		Tyylisuunta		Painokoodin sijainti
Etusivu	Takasivu	Arvo	Koko Paino	Pääväri		Arkkitehtoninen	Vuosisata	Painokoodin sijainti
		5 €	120 mm × 62 mm 0,63 g		harmaa	klassinen	< 5.	vasen kuvan reuna
		10 €	127 mm × 67 mm 0,72 g		punainen	romaaninen	11.–12.	klo 8 tähti
		20 €	133 mm × 72 mm 0,81 g		sininen	goottilainen	13.–14.	klo 9 tähti
		50 €	140 mm × 77 mm 0,92 g		oranssi	renessanssi	15.–16.	oikea kuvan reuna
		100 €	147 mm × 82 mm 1,02 g		vihreä	barokki ja rokokoo	17.–18.	oikealla klo 9 tähdestä
		200 €	153 mm × 82 mm 1,07 g		kellanruskea	teräs- ja lasiarkkitehtuuri	19.–20.	klo 7 tähden yllä
		500 €	160 mm × 82 mm 1,12 g		purppuranpunainen	moderni	20.–21.	klo 9 tähti

Sulje

Kaikki eurosetelit ovat 0,105 mm paksuja.

Turvatekijöitä kuvin

Ensimmäisen sarjan seteleissä on sekä kaikille seteleille yhteisiä että nimellisarvokohtaisia turvatekijöitä, joita on esitetty seuraavissa kuvissa. Turvatekijöitä on kuitenkin muitakin kuin kuvissa näkyvät.

Kaikille seteleille yhteisiä turvatekijöitä:

Turvalanka
Vesileima
Mikrokirjoitus
Magneettinen tunniste

Läpikohdistuskuvio (etupuolella)
Läpikohdistuskuvio (taustapuolella)
Läpikohdistuskuvio (valoa vasten)

Yhden tai muutaman nimellisarvon turvatekijöitä:

Helmiäispainatus (hopeanhohtoisena)
Helmiäispainatus (kullanhohtoisena)
€-merkki mikrorei’ityksenä hologrammissa
Hologrammi 50 €
Hologrammi 100 €
Katsomiskulman mukaan väriä vaihtava nimellisarvo ”50”

Setelipainokoodi

Seteleitä painetaan eri EU-maiden setelipainoissa. Välttämättä ei tarvitse olla kyse euroja käyttävästä EU-maasta: esimerkiksi Isossa-Britanniassa on painettu osa käytössä olevista euroseteleistä, vaikkei euro ole Isossa-Britanniassa käytössä ^[8]. Setelien painomaan ei siis myöskään tarvitse olla sama kuin liikkeellelaskumaa.

Setelien etupuolella näkyy pienenä tekstinä painopaikan kuusimerkkinen koodi. Sen ensimmäinen kirjain on setelipainon tunnus, seuraavat kolme numeroa ovat painolaatan tunnistenumero, seuraavana oleva kirjain on painoarkin rivi ja viimeinen numero on painoarkin sarake. Esimerkki: D001A1 = Setelin on painanut suomalainen Setec Oy, painolaatta 001, laatan 1. rivi ja laatan 1. sarake. Setec (nykyinen Gemalto Oy) ei tosin ole enää vuoden 2003 jälkeen painanut seteleitä^[9], vaan kaikki Suomessa liikkeelle laskettavat käyttämättömät setelit ovat joko vanhaa varastoa Setecin taannoin painamasta määrästä tai ulkomailla painettuja.

Lisätietoja Kirjain, Setelipaino ...

**Setelipainon tunnus**
Suluissa oleville painoille on varattu koodi, mutta ne eivät ole painaneet liikkeelle laskettuja euroseteleitä.
Kirjain	Setelipaino	Paikka	Maa
(A)	(Bank of England Printing Works)	(Loughton)	(Iso-Britannia)
(B)	Ei käytössä	–	–
(C)	(Crane AB)	(Tumba)	(Ruotsi)
D	Setec Oy	Vantaa	Suomi
E	F. C. Oberthur	Chantepie	Ranska
F	Österreichische Banknoten und Sicherheitsdruck	Wien	Itävalta
G	Koninklijke Joh. Enschedé	Haarlem	Alankomaat
H	De La Rue	Gateshead	(Iso-Britannia)
(I)	Ei käytössä	–	–
J	Istituto Poligrafico e Zecca dello Stato	Rooma	Italia
K	Central Bank of Ireland	Dublin	Irlanti
L	Banque de France	Chamalières	Ranska
M	Fábrica Nacional de Moneda y Timbre	Madrid	Espanja
N	Bank of Greece	Ateena	Kreikka
(O)	Ei käytössä	–	–
P	Giesecke & Devrient	München & Leipzig	Saksa
(Q)	Ei käytössä	–	–
R	Bundesdruckerei	Berliini	Saksa
(S)	(Danmarks Nationalbank)	(Kööpenhamina)	(Tanska)
T	National Bank of Belgium	Bryssel	Belgia
U	Valora - Banco de Portugal	Carregado	Portugali

Sulje

Ennen käteiseurojen käyttöönottoa 1. tammikuuta 2002 useimmissa painoissa painettiin kaikkia setelien nimellisarvoja, koska käyttöönottoa varten seteleitä tarvittiin valtava määrä ^[8]. Nykyisin vuosittain painetaan paljon pienempiä määriä uusia seteleitä. Ne tarvitaan lähinnä korvaamaan käytössä loppuun kuluneita seteleitä ja lisäämään liikkeellä olevan setelirahan kokonaismäärää (jälkimmäinen johtuu pääosin euron kasvavasta merkityksestä yhtenä maailman päävaluutoista, mikä lisää käteiseurojen kysyntää euroalueen ulkopuolella). Sen vuoksi kussakin setelipainossa ei tarvitse painaa kuin yhtä tai vain muutamaa nimellisarvoa, esimerkiksi vain 20 euron seteleitä.

Sarjanumero

Sarjanumerossa on ensimmäisenä kirjain, ja sitä seuraa yksitoista numeroa. Kirjain paljastaa, minkä maan keskuspankki on setelin painatuksen tilannut. Koska painopaikka ei välttämättä ole samassa maassa, sarjanumeron kirjain ja edellä mainittu painopaikan kirjain voivat viitata eri maihin. Kymmenen seuraavaa numeroa ovat setelin järjestysnumero, ja viimeinen numero on tarkistusnumero. Sarjanumeroon pätee kaava, että kun lasketaan sarjanumeron kirjaimen järjestysnumero (A=1, B=2, …, Z=26) ja kaikki numerot yhteen, ja sen jälkeen saadun summan numerot vielä uudelleen yhteen, saadaan aina 8 (esimerkiksi S00630387745: S=19, 19+0+0+6+3+0+3+8+7+7+4+5 = 62, 6+2 = 8).^[10]

Ensi näkemältä maiden järjestys kirjaimiin nähden vaikuttaa sattumanvaraiselta, mutta vuonna 2002 eurokäteisen käyttöön ottaneet maat (sekä EU- mutta ei euromaat Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joille silti on varattu kirjain) ovat kuitenkin kunkin maan pääkielen mukaisten nimien mukaan käänteisessä aakkosjärjestyksessä. Kreikka on poikkeus, sillä sille on valittu Y-kirjain ilmeisesti siksi, että sama kirjainmerkki esiintyy myös kreikkalaisessa kirjaimistossa ypsilon-kirjaimena. Aakkosjärjestyksestä poikkeavat myös euron myöhemmin käyttöön ottaneet maat. Kirjainkoodit ovat seuraavat ^[4]:

Lisätietoja Kirjain, Maa ...

**Sarjanumeron alkukirjain**
Suluissa olevat eivät ole käytössä joko lainkaan tai vielä.
Kirjain	Maa	Valtakielellä	Tarkistusnumero
Vuonna 2002 EU:hun kuuluneet maat
Z	Belgia	België/Belgique/Belgien	9
Y	Kreikka	Ελλάδα [Ellada]	1
X	Saksa	Deutschland	2
(W)	Tanska	Danmark (ei ole euromaa)	(3)
V	Espanja	España	4
U	Ranska	France	5
T	Irlanti	Éire/Ireland	6
S	Italia	Italia	7
(R)	( Luxemburg)	Luxembourg/Luxemburg/Lëtzebuerg (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)	(8)
(Q)		Ei käytössä
P	Alankomaat	Nederland	1
(O)		Ei käytössä
N	Itävalta	Österreich (saksankielisessä aakkostossa o ja ö ovat samanarvoisia)	3
M	Portugali	Portugal	4
L	Suomi	Suomi/Finland	5
(K)	( Ruotsi)	Sverige (ei ole euromaa)	(6)
(J)	( Yhdistynyt kuningaskunta)	United Kingdom (ei ole euromaa)	(7)
(I)		Ei käytössä
Vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet, euron käyttöön ottaneet maat
H	Slovenia	Slovenija	9
G	Kypros	Κύπρος [Kypros]/Kıbrıs	1
F	Malta	Malta	2
E	Slovakia	Slovensko	3
D	Viro	Eesti (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan)	4
(C)	Latvia	Latvija
(B)	Liettua	Lietuva
(A)		Ei käytössä

Sulje

Remove ads