eurovaluutan setelimuoto From Wikipedia, the free encyclopedia
Eurosetelit ovat euroalueella vuodesta 2002 lähtien käytössä olleita seteleitä. Rahat laskee liikkeelle Euroopan keskuspankki (EKP). Nimellisarvoltaan setelit ovat 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euroa, joskin uusia 500 euron seteleitä ei enää paineta. Toisin kuin eurokolikot, setelit ovat molemmilta puolilta samanlaisia koko euroalueella, vaikka ne on painettu eri jäsenvaltioissa. Ensimmäisen sarjan euroseteleitä alettiin korvata uusilla vuoden 2013 toukokuusta alkaen.[1][2]
Eurosetelien suunnittelemiseksi Euroopan keskuspankin edeltäjä, Euroopan rahapoliittinen instituutti EMI, julisti helmikuussa 1996 EU-maissa kilpailun, johon kutsuttiin osallistumaan useita kuvataiteilijoita. Seteleille asetettiin kilpailuohjelmassa tietyt vaatimukset, kuten koot, värit ja pakolliset symbolit ja tekstit. Setelisarjan tuli olla teemaltaan joko ”Euroopan aikakaudet ja tyylisuunnat” tai ”abstrakti/moderni”. Suunnitelmissa tuli yhdistää onnistuneesti taiteellinen luovuus ja setelien turvaominaisuudet. Setelien tuli olla
Lisäksi setelien tuli olla selvästi eurooppalaisen näköisiä ja viestittää sellaisia poliittisia ja kulttuuriarvoja, jotka kaikki eurooppalaiset voivat helposti hyväksyä.[3]
Kilpailuehdotuksia eli suunnitelmia eurosetelisarjaksi tuli 29 suunnittelijalta tai suunnitteluryhmältä yhteensä 44. Tuomaristossa oli eri EU-maista neljätoista taiteiden ja viestinnän asiantuntijaa, jotka oli valittu maiden keskuspankkien ehdottamina.[3]
Kilpailun voittajaehdotus julkistettiin 13. joulukuuta 1996. Kilpailun voitti itävaltalainen setelitaiteilija Robert Kalina. Voittotyö päätettiin ottaa pohjaksi euroseteleiden ulkonäölle. Lopulliset suunnitelmat valmistuivat helmikuussa 1998. Setelien painaminen käynnistyi heinäkuussa 1999. Eurosetelien lopulliset mallit julkistettiin yleisölle 30. elokuuta 2001, setelien esijakelu pankeille ja yrityksille alkoi 1. syyskuuta 2001, ja setelit (sekä kolikot) laskettiin liikkeelle 1. tammikuuta 2002. [3]
Toisin kuin kolikoissa, euroseteleissä ei ole kansallisia kuva-aiheita eikä tekstejä, vaan niissä korostetaan eurooppalaisille yhteisiä arvoja. Pääasiallisena kuvituksena on eri aikakausien ja tyylisuuntien arkkitehtuuri. Setelien etusivuille on kuvattu rakennusten ovia ja ikkunoita, takasivuille siltoja. Nämä kuvastavat avautumista kohti muita ihmisiä ja yhteyksiä heihin. Kuvatut ovet, ikkunat ja sillat eivät esitä mitään tiettyjä olemassa olevia rakennelmia, mutta ne kuvaavat eri aikakausille tyypillisiä rakennustyylejä.[4]
Setelien suuruudet eli nimellisarvot ja kuva-aiheiden tyylisuunnat ovat seuraavat [4]:
Seteleiden koko vaihtelee siten, että pieniarvoiset setelit ovat pienimpiä ja koko on sitä suurempi mitä suurempiarvoinen seteli on kyseessä. Tällä, samoin kuin setelien suurilla numeroilla ja nimellisarvon mukaan vaihtelevilla kohokuvioinneilla, setelien tunnistaminen on tehty mahdolliseksi myös näkövammaisille. Myös seteleiden selkeästi erilaiset värit auttavat erottamaan ne toisistaan.
Euroseteleissä on suuri määrä ns. turvatekijöitä, joiden tarkoituksena on vaikeuttaa seteleiden väärentämistä. Tutuimpia näistä ovat kaiverruspainatus, vesileima, hologramminauha tai -kuvake ja varmuuslanka setelipaperin sisällä [5]. Vähemmän tunnettuja ovat mm. setelin ultravioletti- ja infrapunavalossa näkyvät ominaisuudet, magneettiset ominaisuudet, mikrokokoiset tekstit[6], Eurion-koodi sekä monet muut, joiden havaitseminen vaatii erikoisvälineitä ja joista useita ei ole edes julkistettu yleisölle.lähde?
Kaikissa euroseteleissä on arvopuolella joko EKP:n ensimmäisen pääjohtajan Wim Duisenbergin, 1. marraskuuta 2003 pääjohtajana aloittaneen Jean-Claude Trichet’n tai 1. marraskuuta 2011 pääjohtajana aloittaneen Mario Draghin allekirjoitus painettuna.
Lisäksi kaikissa euroseteleissä on[7]
Kuva | Arvo | Koko Paino | Pääväri | Tyylisuunta | Painokoodin sijainti | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Etusivu | Takasivu | Arkkitehtoninen | Vuosisata | ||||||
5 € | 120 mm × 62 mm 0,63 g |
harmaa | klassinen | < 5. | vasen kuvan reuna | ||||
10 € | 127 mm × 67 mm 0,72 g |
punainen | romaaninen | 11.–12. | klo 8 tähti | ||||
20 € | 133 mm × 72 mm 0,81 g |
sininen | goottilainen | 13.–14. | klo 9 tähti | ||||
50 € | 140 mm × 77 mm 0,92 g |
oranssi | renessanssi | 15.–16. | oikea kuvan reuna | ||||
100 € | 147 mm × 82 mm 1,02 g |
vihreä | barokki ja rokokoo | 17.–18. | oikealla klo 9 tähdestä | ||||
200 € | 153 mm × 82 mm 1,07 g |
kellanruskea | teräs- ja lasiarkkitehtuuri | 19.–20. | klo 7 tähden yllä | ||||
500 € | 160 mm × 82 mm 1,12 g |
purppuranpunainen | moderni | 20.–21. | klo 9 tähti |
Kaikki eurosetelit ovat 0,105 mm paksuja.
Ensimmäisen sarjan seteleissä on sekä kaikille seteleille yhteisiä että nimellisarvokohtaisia turvatekijöitä, joita on esitetty seuraavissa kuvissa. Turvatekijöitä on kuitenkin muitakin kuin kuvissa näkyvät.
Kaikille seteleille yhteisiä turvatekijöitä:
Yhden tai muutaman nimellisarvon turvatekijöitä:
Seteleitä painetaan eri EU-maiden setelipainoissa. Välttämättä ei tarvitse olla kyse euroja käyttävästä EU-maasta: esimerkiksi Isossa-Britanniassa on painettu osa käytössä olevista euroseteleistä, vaikkei euro ole Isossa-Britanniassa käytössä [8]. Setelien painomaan ei siis myöskään tarvitse olla sama kuin liikkeellelaskumaa.
Setelien etupuolella näkyy pienenä tekstinä painopaikan kuusimerkkinen koodi. Sen ensimmäinen kirjain on setelipainon tunnus, seuraavat kolme numeroa ovat painolaatan tunnistenumero, seuraavana oleva kirjain on painoarkin rivi ja viimeinen numero on painoarkin sarake. Esimerkki: D001A1 = Setelin on painanut suomalainen Setec Oy, painolaatta 001, laatan 1. rivi ja laatan 1. sarake. Setec (nykyinen Gemalto Oy) ei tosin ole enää vuoden 2003 jälkeen painanut seteleitä[9], vaan kaikki Suomessa liikkeelle laskettavat käyttämättömät setelit ovat joko vanhaa varastoa Setecin taannoin painamasta määrästä tai ulkomailla painettuja.
Kirjain | Setelipaino | Paikka | Maa |
---|---|---|---|
(A) | (Bank of England Printing Works) | (Loughton) | (Iso-Britannia) |
(B) | Ei käytössä | – | – |
(C) | (Crane AB) | (Tumba) | (Ruotsi) |
D | Setec Oy | Vantaa | Suomi |
E | F. C. Oberthur | Chantepie | Ranska |
F | Österreichische Banknoten und Sicherheitsdruck | Wien | Itävalta |
G | Koninklijke Joh. Enschedé | Haarlem | Alankomaat |
H | De La Rue | Gateshead | (Iso-Britannia) |
(I) | Ei käytössä | – | – |
J | Istituto Poligrafico e Zecca dello Stato | Rooma | Italia |
K | Central Bank of Ireland | Dublin | Irlanti |
L | Banque de France | Chamalières | Ranska |
M | Fábrica Nacional de Moneda y Timbre | Madrid | Espanja |
N | Bank of Greece | Ateena | Kreikka |
(O) | Ei käytössä | – | – |
P | Giesecke & Devrient | München & Leipzig | Saksa |
(Q) | Ei käytössä | – | – |
R | Bundesdruckerei | Berliini | Saksa |
(S) | (Danmarks Nationalbank) | (Kööpenhamina) | (Tanska) |
T | National Bank of Belgium | Bryssel | Belgia |
U | Valora - Banco de Portugal | Carregado | Portugali |
Ennen käteiseurojen käyttöönottoa 1. tammikuuta 2002 useimmissa painoissa painettiin kaikkia setelien nimellisarvoja, koska käyttöönottoa varten seteleitä tarvittiin valtava määrä [8]. Nykyisin vuosittain painetaan paljon pienempiä määriä uusia seteleitä. Ne tarvitaan lähinnä korvaamaan käytössä loppuun kuluneita seteleitä ja lisäämään liikkeellä olevan setelirahan kokonaismäärää (jälkimmäinen johtuu pääosin euron kasvavasta merkityksestä yhtenä maailman päävaluutoista, mikä lisää käteiseurojen kysyntää euroalueen ulkopuolella). Sen vuoksi kussakin setelipainossa ei tarvitse painaa kuin yhtä tai vain muutamaa nimellisarvoa, esimerkiksi vain 20 euron seteleitä.
Sarjanumerossa on ensimmäisenä kirjain, ja sitä seuraa yksitoista numeroa. Kirjain paljastaa, minkä maan keskuspankki on setelin painatuksen tilannut. Koska painopaikka ei välttämättä ole samassa maassa, sarjanumeron kirjain ja edellä mainittu painopaikan kirjain voivat viitata eri maihin. Kymmenen seuraavaa numeroa ovat setelin järjestysnumero, ja viimeinen numero on tarkistusnumero. Sarjanumeroon pätee kaava, että kun lasketaan sarjanumeron kirjaimen järjestysnumero (A=1, B=2, …, Z=26) ja kaikki numerot yhteen, ja sen jälkeen saadun summan numerot vielä uudelleen yhteen, saadaan aina 8 (esimerkiksi S00630387745: S=19, 19+0+0+6+3+0+3+8+7+7+4+5 = 62, 6+2 = 8).[10]
Ensi näkemältä maiden järjestys kirjaimiin nähden vaikuttaa sattumanvaraiselta, mutta vuonna 2002 eurokäteisen käyttöön ottaneet maat (sekä EU- mutta ei euromaat Tanska, Ruotsi ja Iso-Britannia, joille silti on varattu kirjain) ovat kuitenkin kunkin maan pääkielen mukaisten nimien mukaan käänteisessä aakkosjärjestyksessä. Kreikka on poikkeus, sillä sille on valittu Y-kirjain ilmeisesti siksi, että sama kirjainmerkki esiintyy myös kreikkalaisessa kirjaimistossa ypsilon-kirjaimena. Aakkosjärjestyksestä poikkeavat myös euron myöhemmin käyttöön ottaneet maat. Kirjainkoodit ovat seuraavat [4]:
Kirjain | Maa | Valtakielellä | Tarkistusnumero |
---|---|---|---|
Vuonna 2002 EU:hun kuuluneet maat | |||
Z | Belgia | België/Belgique/Belgien | 9 |
Y | Kreikka | Ελλάδα [Ellada] | 1 |
X | Saksa | Deutschland | 2 |
(W) | Tanska | Danmark (ei ole euromaa) | (3) |
V | Espanja | España | 4 |
U | Ranska | France | 5 |
T | Irlanti | Éire/Ireland | 6 |
S | Italia | Italia | 7 |
(R) | ( Luxemburg) | Luxembourg/Luxemburg/Lëtzebuerg (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan) | (8) |
(Q) | Ei käytössä | ||
P | Alankomaat | Nederland | 1 |
(O) | Ei käytössä | ||
N | Itävalta | Österreich (saksankielisessä aakkostossa o ja ö ovat samanarvoisia) | 3 |
M | Portugali | Portugal | 4 |
L | Suomi | Suomi/Finland | 5 |
(K) | ( Ruotsi) | Sverige (ei ole euromaa) | (6) |
(J) | ( Yhdistynyt kuningaskunta) | United Kingdom (ei ole euromaa) | (7) |
(I) | Ei käytössä | ||
Vuoden 2002 jälkeen EU:hun liittyneet, euron käyttöön ottaneet maat | |||
H | Slovenia | Slovenija | 9 |
G | Kypros | Κύπρος [Kypros]/Kıbrıs | 1 |
F | Malta | Malta | 2 |
E | Slovakia | Slovensko | 3 |
D | Viro | Eesti (ei ole painanut/painattanut seteleitä omalla tunnuksellaan) | 4 |
(C) | Latvia | Latvija | |
(B) | Liettua | Lietuva | |
(A) | Ei käytössä |
Mitä pidempään setelit ovat käytössä, sitä paremmiksi niiden väärennystekniikat ja väärentäjien taidot kehittyvät. Sen vuoksi kaikki maailman valtiot joutuvat uusimaan setelisarjansa muutaman vuoden välein ja lisäämään seteleihin uusia turvatekijöitä. Euroopan keskuspankki laskee liikkeelle uuden setelisarjan vuosina 2013-2019.[11]
Euroopan keskuspankin mukaan uusi sarja tulee käyttöön vähitellen, nimellisarvo kerrallaan, ja setelien kuva-aiheet tulevat noudattamaan samaa teemaa kuin ensimmäisen sarjan seteleissä.[12][13] Uudessa, niin sanotussa Europa-sarjassa yksi näkyvimmistä muutoksista on kreikkalaisen mytologian Europa-neidon kasvokuva hologramminauhassa ja vesileimassa. Tämä ja muutama muu uusi piirre julkistettiin EKP:n tiedotustilaisuudessa 8. marraskuuta 2012, samoin kuin tieto, että ensimmäisenä tuli käyttöön uusi viiden euron seteli toukokuussa 2013.[14] Setelin ulkonäkö julkaistiin kokonaisuudessaan 10. tammikuuta 2013.[15] Uutta toisessa sarjassa on myös Bulgarian EU:hun liittymisen johdosta kyrillisillä kirjaimilla kirjoitettu euron nimi (EBPO) samoin kuin EKP:n lyhenne (ЕЦБ, bulg. Европейска централна банка[16]).[11]
Toisen setelisarjan suunnittelija on saksalainen Reinhold Gerstetter.[1][11]
Vanhemmat setelit säilyvät uusien setelien liikkeellelaskusta huolimatta kelvollisina maksuvälineinä toistaiseksi. Senkin jälkeen, kun niiden ilmoitetaan lakkaavan kelpaamasta maksuvälineinä, ne säilyttävät arvonsa ja vaihdetaan ilman takarajaa keskuspankeissa uudempiin seteleihin.[1]
Uudistettu 10 euron seteli otettiin käyttöön syyskuussa 2014, 20 euron seteli marraskuussa 2015, 50 euron seteli huhtikuussa 2017[17] sekä 100 euron ja 200 euron seteli toukokuussa 2019.[18]
500 euron setelistä ei tule uudistettua, Europa-sarjan versiota, sillä Euroopan keskuspankki on päättänyt lopettaa tämän suurimman nimellisarvon tuotannon ja liikkeeseenlaskun torjuakseen rikollisuutta ja rahanpesua. Ratkaisua on arvosteltu lähinnä Saksassa. Näiden setelien liikkeeseenlasku päättyi Suomessa ja useimmissa muissa euromaissa 25. tammikuuta 2019.[19] Olemassa olevat 500 euron setelit kuitenkin säilyvät laillisina maksuvälineinä tulevaisuudessakin, rajoittamattoman ajan.[20]
Kuva | Arvo | Koko Paino | Pääväri (lisävärit) | Liikkeellelaskupäivä | Painokoodin sijainti | ||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Etusivu | Takasivu | ||||||
5 € | 120 mm × 62 mm 0,63 g |
harmaa (vihreä, oranssinkeltainen) |
2. toukokuuta 2013[15] | etupuolella yläoikealla hologrammi- nauhan vieressä pystyssä[21] | |||
10 € | 127 mm × 67 mm 0,72 g |
punainen | 23. syyskuuta 2014[15] | ||||
20 € | 133 mm × 72 mm 0,81 g |
sininen | 25. marraskuuta 2015 | ||||
50 € | 140 mm × 77 mm 0,92 g |
oranssi | 4. huhtikuuta 2017 | ||||
100 € | 147 mm × 77 mm[22] ? g |
vihreä | 28. toukokuuta 2019[22] | ||||
200 € | 153 mm × 77 mm[23] ? g |
keltainen | 28. toukokuuta 2019[23] |
Toisen sarjan seteleissä on osin uusia, osin samoja turvatekijöitä kuin ensimmäisen sarjan seteleissä. Kuvissa on muutamia uuden viiden euron setelin turvatekijöistä:
Sarjanumero on setelissä osittain kahteen kertaan: kokonaisena vaakasuorassa ja lisäksi viimeiset kuusi numeroa pystysuorassa.
Kokonaisessa sarjanumerossa on kaksi kirjainta ja kymmenen numeroa. Ensimmäinen kirjain kertoo, missä seteli on painettu (ks. alla oleva lista). Toisella kirjaimella ei ole erityismerkitystä, vaan se vaihtelee numeroiden tapaan.[24]
Kirjain | Painopaikka | Maa |
---|---|---|
Z | Belgian keskuspankki | Belgia |
Y | Kreikan keskuspankki | Kreikka |
X | Giesecke & Devrient GmbH (München) | Saksa |
W | Giesecke & Devrient GmbH (Leipzig) | Saksa |
V | IMBISA | Espanja |
U | Ranskan keskuspankki | Ranska |
T | Irlannin keskuspankki | Irlanti |
S | Italian keskuspankki | Italia |
R | Bundesdruckerei GmbH | Saksa |
(Q) | Ei käytössä | |
P | Joh. Enschede Security Printing BV | Alankomaat |
(O) | Ei käytössä | |
N | Oesterreichische Banknoten und Sicherheitsdruck GmbH | Itävalta |
M | Valora | Portugali |
(L) | Ei käytössä | |
(K) | Ei käytössä | |
J | De La Rue Currency (Gateshead) | Yhdistynyt kuningaskunta |
(I) | Ei käytössä | |
H | De La Rue Currency (Loughton) | Yhdistynyt kuningaskunta |
(G) | Ei käytössä | |
(F) | Ei käytössä | |
E | Oberthur Fiduciaire | Ranska |
D | Polska Wytwórnia Papierów Wartościowych | Puola |
(C) | Ei käytössä | |
(B) | Ei käytössä | |
(A) | Ei käytössä |
Euroopan keskuspankin mukaan 31.3.2009 oli laskettu liikkeelle yli 12 miljardia euroseteliä, ja ne ylittävät yhteisarvoltaan 747 miljardia euroa. [25]
Suomen Pankin liikkeelle laskemien eurosetelien arvo/kappalemäärä 30.11.2010 on 10 299,1 milj. euroa / 231,8 milj. kpl.[26]
Arvo | Kappalemäärä | % määrästä | Yhteensä arvo | % arvosta |
---|---|---|---|---|
5 euroa | 1 385 milj. | 11,2 % | 6 900 milj. € | 0,9 % |
10 euroa | 1 833 milj. | 14,9 % | 18 300 milj. € | 2,5 % |
20 euroa | 2 383 milj. | 19,3 % | 47 700 milj. € | 6,4 % |
50 euroa | 4 635 milj. | 37,6 % | 231 800 milj. € | 31,0 % |
100 euroa | 1 369 milj. | 11,1 % | 136 900 milj. € | 18,3 % |
200 euroa | 171 milj. | 1,4 % | 34 200 milj. € | 4,6 % |
500 euroa | 543 milj. | 4,4 % | 271 300 milj. € | 36,3 % |
Yhteensä | 12 319 milj. | 100 % | 747 000 milj. € | 100 % |
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.