Euroopan unionin energiapolitiikka

Euroopan unionin energiapolitiikka on Euroopan unionin jäsenmaiden yhteisesti sopimaa energiapolitiikkaa. Euroopan unioni voi säätää direktiivejä, jotka ovat kaikkia sen jäsenvaltioita sitovia ylitse kansallisen lainsäädännön. Euroopan unioni toimii myös yhtenäisenä neuvottelukumppanina kansainvälisissä energianeuvotteluissa. Kesäkuuhun 2010 mennessä EU-maiden on julkaistava energian kapasiteetin (MW) ja energiantuotantomäärien (MWh) tavoitteet yksilöiden tekniikat, mukaan lukien tuulivoiman maalla ja merellä.^[1]

Eurooppa on luvannut vähentää kasvihuonepäästöjä 40% vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Se luo Eurooppaan lisää 70,000 työpaikkaa, säästää 6,000 hengen kuolemalta ja leikkaa 33€ miljardia fossiilisen energian tuontikuluja.^[2]

Euroopan unioni on neuvotellut kasvihuonekaasujen vähentämiseksi ilmastoneuvotteluissa maailmanlaajuisen sopimuksen saavuttamiseksi. Euroopan unioni on sopinut sitovan tavoitteen 20 % uusiutuvaa energiaa energiankulutuksesta vuonna 2020 ja 10 %:n osuus biopolttoaineita vuonna 2020. EU:n parlamentti on pyrkinyt sektorikohtaisiin tavoitteisiin (sähkö, lämmitys, jäähdytys ja biopolttoaineet). EU:lla on direktiivit on uusiutuvaan sähköön ja polttoaineisiin. Vuonna 2009 Euroopan sähkökapasiteetin lisäyksestä oli tuulivoimaa noin 39 % ja tuuli- ja aurinkovoimaa noin 47 %.^[3]

Sähkö

Vuosina 2000 - 2007 Euroopan unionin sähkökapasiteetti kasvoi 200 GW arvoon 775 GW vuoden 2007 lopussa. Vuosina 2000-2007 asennettu uusi sähkökapasiteetti oli: kaasu 88 GW, tuuli 47 GW, hiili 9,6 GW, öljy 4,2 GW, vesi, 3,1 GW, biomassa 1,7 GW ja ydinvoima 1,2 GW.[4] Merkittävimmät muutokset jakaumassa olivat kaasun kaksinkertaistuminen 164 GW:iin ja tuulivoiman nelinkertaistuminen 13 GW:sta 57 GW:iin. Kapasiteetin asennuslisäys oli 98 GW vuosina 2000-2007, joista kaasu 77 GW ja tuulivoima 47 GW. Nettomääräisesti kapasiteetti väheni vuosina 2000-2007: öljy -14 GW, hiili -11 GW ja ydinvoima -6 GW.^[4]

Toukokuussa 2004 Euroopan unioniin liittyi 10 uutta jäsenmaata. Vuonna 2005 näiden uusien jäsenmaiden energiakapasiteetti oli 112 GW jakautuen seuraavasti: 80 GW hiilivoimaa, 12 GW iso vesivoimaa, 12 GW kaasua, 6.5 GW ydinvoimaa ja 186 MW tuulivoimaa.^[4]

Sähköverkko

EU-komissio syytti E.ON:ia määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä vuonna 2008. Yhtiötä uhkasi useiden miljardien eurojen suuruiset rangaistukset, kun komissio suunnitteli kartellioikeudenkäyntiä helmikuussa 2008. Eon ilmoitti 28.2.2008 olevansa valmis luopumaan sähköverkon pääosasta Saksassa. Näin se oli taipumassa EU-komission vaatimukseen, jonka mukaan sähköntuottajat eivät saa omistaa jakeluverkkoja. Komissio haluaa näin lisätä kilpailua ja rajoittaa sähkön hinnan nousua. RWE ja EnBW eivät ole ilmoittaneet sähköverkkonsa myynnistä, mutta Vattenfall ilmoitti harkitsevansa sitä. Helsingin Sanomien mukaan Saksa ja Ranska vastustavat kilpailun vapauttamista, Britannia tukee komissiota ja Suomi on näiden kahden kannan välimaastossa.^[5]

Ydinvoima

Määrällisesti ydinvoimaa oli eniten vuonna 2007 tuotettuina TWh:na (% sähköntuotannosta): Ranska 440 TWh (78 %), Saksa 141 (22 %), Ruotsi 67 (45 %) ja UK 63 (16 %): ^[6] Lisää ydinvoimaa rakentaa Länsi-Euroopassa vuonna 2010 vain kaksi maata: Ranska ja Suomi. Suomen ydinvoimalat tuottivat sähköä 22 TWh vuonna 2007.^[7] Suomen ydinvoimakapasiteetti 31.12.2006 oli 2 671 MW.^[8] Britannia ja Ruotsi on myyneet ydinvoimaloita ulkomaisille yhtiöille.

Vuonna 2010 EU:n 27 maasta 20 oli rakentanut ydinvoimalaitoksia. Jäsenmaista Tanska, Kreikka, Islanti, Irlanti, Luxemburg, Norja ja Portugali eivät ole rakentaneet ydinvoimaa. Italia on sulkenut yhden ydinvoimalan, Itävalta jättänyt yhden käynnistämättä, Belgia ja Saksa ovat päättäneet luopua ydinvoimasta.^{[9]lähde tarkemmin?} Helmikuussa 2009 jäsenmaista Bulgaria, Ranska, Romania, Slovakia ja Suomi suunnittelivat ydinvoiman lisärakentamista tai olivat aloittaneet rakennushankkeet.^[10]

Euroopan yhteisön sähkön kokonaistuotannosta (3 358 TWh) vuonna 2006 29,5 prosenttia (990 TWh) tuotettiin ydinvoimalla.^[10] Vuonna 2009 EU:ssa lisättiin ydinvoimakapasiteettia 439 MW ja poistettiin käytöstä 1 393 MW.^[11]

Energiatehokkuus

Maaliskuussa 2007 Euroopan neuvosto nimesi energiatehokkuuden keskeiseksi osaksi ilmastonmuutos- ja energiastrategiaa. Neuvosto asetti tavoitteeksi 20 % energiankulutuksen säästön (2020) mennessä. Direktiivi velvoittaa loppukäytön 9 % energiansäästöön vuoteen 2016 mennessä. Kansalliset suunnitelmat 9 %:n (2016) ja välitavoitteen (2010) saavuttamiseksi piti laatia komissiolle 30.7.2007 mennessä. Vain Suomi ja Iso-Britannia toimivat aikataulussa ja aikaa jatkettiin vuoden loppuun. Viisi maata asetti vaatimusta kunnianhimoisemman tavoitteen: Kypros (10 %), Liettua (11 %), Italia (9,6 %), Romania (13,5 %) ja Espanja (11 % vuonna 2012). Myös Irlanti, Alankomaat ja Iso-Britannia kertoivat asettavansa korkeammat säästötavoitteet.^[12]

Uusiutuva energia

Valkoinen paperi

EU:n tavoitteet: Valkoinen paperi 1997-2010 ja saavutettu vuonna 2008)[13][14][15]
	2010	2008
	GW	GW
Vesivoima	100
Aurinkolämmitys	70	19
Tuulivoima	40	65
PV	3	10
	TWh	TWh
Biomassa	1500*	772 *
Geo	60
	2010	2008
Liikenteen biopolttoaineet	5,75 %	3,3 %
Kommentit: Aurinkolämmitys: m2 = 0,7 kW lämpöä Biomassa*: 1Mtoe = 11,63 TWh, *Bio-tavoite: 870 TWh lämpöä ja 640 TWh sähköä, saavutettu v. 2007

EU:n valkoinen paperi asetti vuonna 1997 tavoitteeksi nostaa EU:ssa uusien uusiutuvien energialähteiden määrän 6 %:sta 12 %:iin aikavälillä 1997-2010. Energialähteille asetettiin yksilöidyt tavoitemäärät vuoteen 2010 mennessä: vesivoima 100 GW, aurinkolämpö 70 GW, tuulivoima 40 GW, aurinkosähkö 3 GW, biomassa 1570 TWh ja geoterminen energia 60 TWh.

Valkoisen paperin tavoite biomassan suhteen vuoteen 2010 on: biomassaa 1 740 TWh, josta 650 TWh sähköä, 870 TWh lämpöä ja 220 TWh liikennepolttoaineita. European Biomass Association AEBIOM biomassan energiatavoite vuodelle 2020 on: 2 600 TWh, jaettuna 1 400 TWh lämpöä, 700 TWh sähköä ja 500 TWh kuljetukseen.^[15]

Tuulivoima

Pääartikkeli: Tuulivoima Euroopan unionissa

Tuulivoimatuottajien edunvalvontajärjestö EWEA ennustaa EU:n tuulivoimakapasiteetiksi 180 GW v. 2020 ja 300 GW v.2030 eli sähköstä 12-14% v. 2020 ja 21-28 % v. 2030. ^[16] Tuulivoiman osuus EU:n sähköstä oli 4,1% vuonna 2008.^[17]

Eurooppa investoi tuulivoimaan vuonna 2007 noin 9 mrd €.^[18] ja vuonna 2009 noin 13 mrd .€.^[1] Saksan, Espanjan ja Tanskan osuus EU:n vuosittaisesta tuulivoiman lisäyksestä oli 90 % vuonna 2002 ja 40 % vuonna 2008.^[1] Vuoden 2007 tuulivoimainvestoinnit maksoivat 11 mrd €, mutta ne säästävät elinaikanaan polttoainekustannuksia 16 mrd €.^[19]

Balin ilmastokokous

Joulukuussa 2007 Balin ilmastokokouksen tavoitteiksi EU julkaisi 8-kohtaisen listan tavoitteistaan. EU esitti, että ilmastopäästöt supistuvat vuoteen 2050 mennessä vähintään 50 % vuoden 1990 tasoon verrattuna. Tähän liittyen teollisuusmaiden tulisi vähentää kollektiivisia päästöjään 30 % vuoteen 2020 mennessä ja 60-80 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. EU haluaa nopeasti kasvavat maat mukaan päästövähennyksiin.^[20]

Turve

EU-parlamentin ympäristövaliokunta torjui Suomen yritykset sisällyttää turve uusiutuvien energialähteiden listalle heinäkuun 2008 alussa.^[21] Myös Euroopan parlamentin teollisuusvaliokunta hylkäsi 11.9.2008 yritykset luokitella turve biopolttoaineeksi. Lisäksi teollisuusvaliokunta tuki uusiutuvan energian 20 %:n sitovaa tavoitetta vuodelle 2020.^[22]

Liikenne

Polttoainerajoitukset[23]
Vuosi	litraa/100 km	g CO2/km
EU 2009	6,8	160
EU 2013	5,1	120
EU 2021	4,0	95

UITP:n mukaan julkinen liikenne on neljä kertaa tehokkaampaa kuin yksityisautot. UITP:n jäsenten, kuten Suomen, tavoite on 40 % päästövähennys julkisella liikenteellä vuoteen 2025 mennessä. UITP:n tavoite on kaksinkertaistaa julkisen liikenteen matkojen määrä. UITP:n mukaan julkinen liikenne maksaa yhteiskunnalle yksityisautoja vähemmän, vaatii vähemmän tilaa ja energiaa, saastuttaa vähemmän ja on turvallisempaa. Komission mukaan yksityisautoilu kilpailee suoraan julkisen liikenteen kanssa. Siksi mikä tahansa julkinen rahoitus autoteollisuudelle antaisi hintaetua yksityisautoilulle julkisen liikenteen kustannuksella. EU suhtautuu kriittisesti kaikenlaiseen autojen julkiseen rahoitukseen ja vaatii varmistamaan ettei yksityisautojen julkiset tuet heikennä joukkoliikennettä. Euroopan unionin UITP-EU komissio kannustaa julkisen liikenteen tukemiseen. EU:n komissio uskoo, että sisäistämällä auton käyttäjien ulkoiset kustannukset (saasteet, ruuhkat, parkkipaikat jne) voidaan kannustaa puhtaampiin liikkumismuotoihin. Hinnoittelun tulisi perustua saastuttaja maksaa periaatteelle. ^[24]

EU-25 tasolla tieliikenteen päästöt ovat viidesosa CO₂-päästöistä ja henkilöautojen osuus on 12 %. EU-maiden kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vähenivät 1990-2004 5 % ja tieliikenteen päästöt kasvoivat 25 % (1990-2004). Suomessa liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat (2005) 14 milj. tn ja kasvoivat lähes 10 % (1990-2005). Asetettu tavoite oli liikenteen hiilidioksidipäästöjen pitäminen vakiona 1990-2010.^[25]

EU:n komission 1/2007 tiedonannossa ehdotetaan ilmailun sisällyttämistä päästökauppajärjestelmään, autojen CO₂-päästöjen käyttöä veroperusteena, toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittämisen nopeuttamista, maantiekuljetusten ja laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamista, ja autojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä 120 g/km (2012) mennessä.

120 g hiilidioksidia/km vapautuu kulutuksella 4,5 litraa dieseliä/100 km ja 5 litraa bensiiniä/100 km. Vuodesta 1995-2004 EU-15:n alueella myytyjen uusien autojen päästöt laskivat 186 g:sta 163 g:aan CO₂/km.^[25] EU-parlamentin ympäristövaliokunnan mukaan autojen hiilidioksidipäästöjen on jäätävä alle 130 g/km vuoteen 2012 mennessä ja 95 g/km vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2010 päästöt ovat keskimäärin Euroopassa 160 g/km ja Suomessa 175 g/km.^[26]

Direktiiviehdotus 2008

Euroopan komission ehdotuksessa 23.1.2008 huomioitiin aiempaa enemmän rakentamisen ja lämmityksen ohjausta. Komission mukaan tiedotusta ja koulutusta on tarpeen mukaan täydennettävä.^[27] ESTIFin mukaan lämmityksen ja jäähdytyksen tulisi sisältyä Energy Performance in Buildings -direktiiviin.^[28]

Direktiiviehdotuksen kritiikki

Ympäristöjärjestö Greenpeace katsoo uusiutuvan energian ja energiansäästön parhaaksi ratkaisuksi ja nostaisi uusiutuvan energian tavoitetason 30 %:n uusiutuvaa energiaa vuoteen 2020 mennessä. Saastuttaja maksaa -periaatteen mukaisesti myös yritysten tulisi olla vastuussa päästöistään.^[29]

Euroopan uusiutuvan energian teollisuuden mukaan direktiiviehdotus uhkaa syöttötariffijärjestelmää, jota teollisuus pitää halvimpana ja tehokkaimpana. Komission ehdottama järjestelmä on käytössä viidessä jäsenmaassa, kun syöttötariffia käyttää 18 maata. Direktiiviehdotuksen mukainen järjestelmä vahvistaisi teollisuuden mukaan energiatuotannon keskittymistä harvojen toimijoiden käsiin, kun pienet ja keskisuuret toimijat häviäisivät monimutkaisen markkinajärjestelmän vuoksi. Uusiutuvan energian teollisuus kritisoi markkinoiden vapauttamista ulkomaiselle kilpailulle, jolloin kansalliset tukirahat valuvat ulkomaille. Vaatimus arvioida tukien jatkuvuutta vuosittain johtaa heidän mielestään investointien epävarmuuteen, mikä vaikeuttaa erityisesti uusien yritysten perustajia ja vähentää investointeja. ERECin mukaan ohjaus ja valvonta pitäisi olla yritystason sijaan valtiotasolla. Uusiutuvan energian sertifikaatteja pitäisi saada myydä vain, jos oman maan velvoitteet on täytetty. Lisäksi tarvittaisiin selvät ja vakuuttavat sakkomenetelmät, jos valtiot eivät saavuta kansallisia välitavoitteita.^[30]

Direktiivin uusiutuvan energian tavoite

EU:n energiapolitiikka pyrkii lisäämään uusiutuvaa energiaa sen kilpailukyvyn parantamiseksi ja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

EU:n komission ehdotuksen mukaan Suomen uusiutuvan energian osuus kasvaa 28,5 %:sta 38 %:iin (2020) ja Suomi vähentää kasvihuonekaasuja 16 %.^[31] EWEAn mukaan pääosa Euroopan kasvavasta uusiutuvasta energiasta tulee olemaan tuulivoimaa.^[32]

Uusiutuvan energian osuus %*[33]
Maa	2005	2020	Lisäys
Iso-Britannia	1,3	15	13,7
Tanska	17,0	30	13,0
Irlanti	3,1	16	12,9
Ranska	10,3	23	12,7
Saksa	5,8	18	12,2
Italia	5,2	17	11,8
Alankomaat	2,4	14	11,6
Espanja	8,7	20	11,3
Kreikka	6,9	18	11,1
Belgia	2,2	13	10,8
Itävalta	23,3	34	10,7
Portugali	20,5	31	10,5
Kypros	2,9	13	10,1
Luxembourg	0,9	11	10,1
Malta	0,0	10	10,0
Suomi	28,5	38	9,5
Ruotsi	39,8	49	9,2
Slovenia	16,0	25	9,0
Unkari	4,3	13	8,7
Liettua	15,0	23	8,0
Puola	7,2	15	7,8
Slovakia	6,7	14	7,3
Latvia	34,9	42	7,1
Eesti	18,0	25	7,0
Tšekki	6,1	13	6,9
Bulgaria	9,4	16	6,6
Romania	17,8	24	6,2
* = energian kulutuksesta

Kasvihuonekaasupäästöt (milj. tonnia) ja vähennystavoite (%)*[34][35]
Maa	1990	1995	2002	2003	2004	2005	2006	ero % 2005/6	1990-2006 %*	Tavoite %
Belgia	147	152	145	148	148	144	137	-3,8	-6,0%	-7,5
Bulgaria	132	87	64	70	69	70	71	1,2	-46,2%	-8
Espanja	289	318	402	409	425	441	433	-1,7	49,5%	+15
Alankomaat	215	225	216	217	218	212	207	-2,0	-2,6%	-6
Irlanti	56	59	69	69	69	70	70	-0,8	25,5%	+13
Iso-Britannia	780	710	657	663	660	657	652	-0,5	-16,0%	-12,5
Italia	520	533	560	575	580	582	568	-1,7	9,9%	-6,5
Itävalta	79	80	87	93	91	93	91	-2,3	15,2%	-13
Kreikka	111	113	133	137	138	139	133	-0,5	24,4%	+25
Kypros**	6	7	9	10	10	10	10	1,6	66,0%	-
Latvia	26	12	11	11	11	11	12	4,4	-55,1%	-8
Liettua	48	22	20	20	21	23	23	2,4	-53,0%	-8
Luxemburg	12,7	10	11	11	13	13	13	0,2	1,2%	-28
Malta**	2,2	3	3	3	3	3	3	-0,3	45,0%	-
Portugali	61	71	88	83	85	86	83	-4,8	38,3%	+27
Puola	587	453	387	402	397	399	400	3,7	-28,9%	-6
Ranska	564	559	554	556	556	553	541	-2,5	-4,0%	±0
Romania	283	187	151	158	160	154	157	3,1	-43,7%	-8
Ruotsi	72	74	70	71	70	67	66	-1,7	-8,9%	+4
Saksa	1233	1096	1018	1031	1025	1001	1005	0,0	-18,5%	-21
Slovakia	73	53	50	50	49	49	49	-0,9	-32,1%	-8
Slovenia	20,2	18	20	20	20	20	21	0,6	1,2%	-8
Suomi	71	72	77	85	81	69	80	16,3	13,1%	±0
Tanska	69	76	69	74	68	64	70	10,9	1,7%	-21
Tšekin tasavalta	196,3	154	144	148	147	146	148	1,7	-23,7%	-8
Unkari	123	81	79	82	80	81	79	-2,0	-¨31,9%	-6
Viro	43	23	19	22	21	21	19	-2,3	-55,7%	-8
EU-15	4279	4148	4155	4222	4227	4192	4151	-0,8	-2,7%	-8
EU-27	5621	5249	5111	5215	5215	5177	5143	-0,3	-7,7%	-
1990-2006*= 1990 alkuvuotena laskennallinen perusvuosi, lisätietoja lähteessä ** = Kypros ja Malta ei Kioto-velvoitteita

Tuonti

EU:n merkittävimmät energiantuontimaat Eurostat2009 mukaan vuonna 2007 öljyn, maakaasun ja kivihiilen suhteen on esitetty taulukossa.

Energian tuonti 2007[36]
#	Maa	Raakaöljy	Maakaasu	Kivihiili
		milj.tn	milj.GJ	milj.tn
1	Venäjä	185	4 685	56
2	Norja	84	3 062	-
3	Algeria	13	1 944	-
4	Libya	56	383	-
5	Saudi-Arabia	39	-	-
6	Jemen	34	-	-
7	Irak	19	-	-
8	Kazakstan	18	-	-
9	Nigeria	16	588	-
10	Meksiko	9	-	-
11	Syyria	8	-	-
12	Kuwait	6	-	-
13	Arabiemiirikunnat	1	-	-
14	Qatar	.	275	-
15	Oman	-	221	-
16	Egypti	-	13	-
17	Etelä-Afrikka	-	-	46
18	Australia	-	-	29
19	Kolumbia	-	-	29
20	USA	-	-	21
	Tuonti	643	15 245	248
Huom: Määrät eri yksiköissä: järjestys a) öljy, b) kaasu ja c) kivihiili. Lisäksi eri maiden tuotteilla eri energiasisältö

Katso myös

• Kioton pöytäkirja
• Luettelo valtioiden hiilidioksidipäästöistä henkeä kohti
• Tuulivoima Euroopan unionissa
• Aurinkovoima Euroopan unionissa

Lähteet

1. Zervos, Arthouros & Kjaer, Christian & Azau, Sarah & Scola, Julian & Quesada, Jesus & Bianchin, Raffaella: Pure Power (pdf) Wind energy targets for 2020 and 2030. 2009. Viitattu 11.02.2018.
2. Limiting climate change could have huge economic benefits, study finds Stopping global warming at two degrees would create nearly half a million jobs in Europe and save over a million lives in China, analysis of emissions pledges says, Guardian 31.3.2015
3. Wind in power 2009 European statistics February 2010
4. Pure Power, Wind Energy Scenarios up to 2030 EWEA April 2008
5. Ahtiainen Ilkka: Lehmänkaupat hämmentävät EU:n energianeuvotteluja, Helsingin Sanomat 1.3.2008 B11. HS-Arkisto (maksullinen)^{[vanhentunut linkki]}
6. Key world energy statistics 2009 (Arkistoitu – Internet Archive) IEA
7. Tilastokeskuksen Energia vuosikirja
8. Capacity for Competition, Investing for an Efficient Nordic Electricity Market Report (Arkistoitu – Internet Archive), The Nordic competition authorities 1/2007, Pohjoismainen ydinvoimakapasiteetti s.58
9. Juha Kuisma: Matka ympäristöyhteiskuntaan. Tilastokeskus 2001.
10. European Business - Facts and figures, 2009 edition, s. 328. Luxemburg: Eurostat, European Communities, 2009. ISSN 1830-8147 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 23.4.2010). (englanniksi)
11. Wind in power, 2009 European statistics February 2010, s. 6, 7
12. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annetun direktiivin 2006/32/EY mukainen ensimmäinen arviointi kansallisista energiatehokkuutta koskevista toimintasuunnitelmista - Energiatehokkaammaksi yhteisvoimin (Arkistoitu – Internet Archive), Eur-Lex 52008DC0011, Euroopan yhteisöjen komissio KOM(2008) 11, 23.1.2008 Bryssel. Euroopan unioni 1990-2010
13. Solar thermal market grows strongly in Europe Trends and Market Statistics 2008, ESTIF 5/2009
14. Photovoltaic energy barometer 2009 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 190, s. 72-102, 3/2009
15. Solid biomass barometer 2008 - EurObserv’ER Systèmes solaires Le journal des énergies renouvelables n° 188, s. 69-84, 12/2008
16. wind directions — JULY / AUGUST 2008
17. Zervos, Arthouros & Kjaer, Christian & Azau, Sarah & Scola, Julian & Quesada, Jesus & Bianchin, Raffaella: Pure Power (pdf) (W/asukas s. 27) Wind energy targets for 2020 and 2030. 2009. Viitattu 11.02.2018.
18. Climate action 2007 UNEP Wind energy - Why businesses should say yes s. 147-152, toimitusjohtaja Christian Kjaer, EWEA, s. 148
19. [ttp://www.ewea.org/fileadmin/ewea_documents/documents/publications/reports/purepower.pdf Pure Power] EWEA 4/2008 s. 10
20. Maailma valmistautuu Balin ilmastokokoukseenYLE 27.11.2007
21. Ilmastonmuutosta ei saa torjua luonnonsuojelua murentamalla, Pääkirjoitus Helsingin Sanomat 14.7.2008 A2
22. Manninen, Johanna: Hassi: Rehellisyys voitti turvekiistassa. Helsingin Sanomat 13.9.2008 A11 HS-Arkisto (maksullinen)^{[vanhentunut linkki]}
23. Yhdysvallat kiristää selvästi autojen bensiinin kulutusta, HS Jyri Raivio 20.5.2009 B9
24. Activity report 2009 UITP & European commission
25. Liikenne 2030 Taustat, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 18/2007 (Arkistoitu – Internet Archive) Petri Jalasto, Eeva Linkama (Seppo Lampinen, Anna Saarlo, YY-Optima Oy; Anu Tuominen, Tuuli Järvi, VTT) 29.3.2007, Edita Publishing Oy, s. 11-15
26. EU-parlamentti ei muuttanut autojen päästörajoituksia YLE 25.9.2008
27. DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the promotion of the use of energy from renewable sources 23.1.2008 s. 11, 16, 17, artikla 6
28. Solar Thermal Action Plan for Europe Heating & Cooling from the Sun (Arkistoitu – Internet Archive) ESTIF 2007 s. 6 ,9, 22
29. EU renewables package a faltering step forward (Arkistoitu – Internet Archive) Greenpeace 23.1.2008
30. European Renewable Energy Industry cannot support current Commission Plans on the Framework Directive for Renewable Energies (Arkistoitu – Internet Archive) Draft mainly strengthens incumbent oligopolies and jeopardises renewable development. Avoin kirje EU:n komission puheenjohtajalle, EREC 14.1.2008
31. Suomelle odotetut energiatavoitteetYLE 23.1.2008
32. [tt_news=575&tx_ttnews[backPid]=1&cHash=d58584a791 New energy and climate package for Europe: The European Commission leads the way towards a massive expansion of wind power EWEA 23.1.2008]
33. Proposal for a Directive of the European Parliament and of the Council on the promotion of the use of energy from renewable sources (Arkistoitu – Internet Archive)23.1.2008, s. 42
34. ^{[vanhentunut linkki]} Tilastokeskus 27.6.2007
35. Annual European Community greenhouse gas inventory 1990 - 2006 and inventory report 2008 (Arkistoitu – Internet Archive), Overview of GHG emissions in EU Member States sivu 11, European Environment Agency (EEA), 18.6.2008
36. Yearly statistics 2007 Energy, Eurostat 17.7.2009, KS-PC-09-001-EN.pdf

Aiheesta muualla

• Energia- ja luonnonvarat, Euroopan komissio
• Ympäristö. Euroopan komission ympäristöaiheinen verkkosivusto, sisältää ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksesta.
• Kuinka sinä voit vaikuttaa ilmastonmuutokseen?. Euroopan komissio, 2009.
• Energia, energiatilastoja, Tilastokeskus 2010.

Syyt	Kasvihuoneilmiö Kasvihuonekaasu Hiilidioksidi Metaani Auringon aktiivisuus Ilmaston viileneminen Milankovićin jaksot Vulkanismi Laattatektoniikka Termohaliinikierto
Vaikutukset	Ilmastopakolaisuus Merien happamoituminen Merenpinnan nousu Tulvat Sadannan muutokset Kuivuuskaudet Lämpöaallot Äärimmäiset sääilmiöt Trooppiset hirmumyrskyt
Tiede	Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC Ilmastoherkkyys Ilmastomalli Palautekytkennät Kaupunkisaarekeilmiö Keskiajan lämmin kausi Pieni jääkausi Hiilinielu Otsonikato Historialliset vaikutukset
Keskustelu ja politiikka	Hillitseminen Hinku-verkosto Sopeutuminen Kioton sopimus Kööpenhaminan ilmastokokous UNFCCC Päästökauppa Sternin raportti Uusiutuva energia Energiansäästö Oregonin vetoomus Energiapolitiikka Euroopan unionin energiapolitiikka Suomen energiapolitiikka Kiinan energiapolitiikka

Ilmastonmuutos ja ilmaston lämpeneminen