Esperi Care Group Oy on Suomessa toimiva asumispalveluita tuottava yritys, joka tarjoaa palveluita ikääntyneille, vammaispalvelun asiakkaille sekä mielenterveys-[2] ja päihdekuntoutujille.[6] Yhtiö on yksi 2000-luvun nopeiten kasvaneita yrityksiä Suomessa[3] ja yksi Suomen suurimpia hoivayhtiöitä.[7]
| Esperi Care Group Oy | |
|---|---|
 |
|
| Tunnuslause | Anna meidän auttaa[1] |
| Perustettu | 2001 |
| Toimitusjohtaja | Stefan Wentjärvi[2] |
| Puheenjohtaja | Mikael Aro |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Toimiala | Sosiaali- ja terveyspalvelut |
| Tuotteet | Asumispalvelut[3] |
| Liikevaihto | 398,4 milj. euroa (konserni, 2023)[4] |
| Tilikauden tulos | 37,6 milj. euroa (konserni, 2023)[5] |
| Henkilöstö | 7 107 (konserni, 2023)[5] |
| Emoyhtiö | Irepse Oy |
| Omistaja | suurin omistaja sijoitusyhtiö Triton[2] |
| Kotisivu | esperi.fi |
Historia
SPR:n ja Uniqusin aika 2001–2010
Esperi Care syntyi vuonna 2001, kun Suomen Punainen Risti yhtiöitti sairaankuljetuksen liiketoimintansa.[3] Tappiota tehneeseen yksikköön kuului myös turvapuhelin- ja kotihoitotoiminta.[8] Nimi Esperi juonnettiin lyhenteestä SPR 1940-luvulla, jolloin se alkoi vastata SPR:n sairaankuljetuksista.[9] Marja Aarnio-Isohanni aloitti yhtiön toimitusjohtajana vuonna 2003. Ensimmäisenä vuotenaan hän käänsi toiminnan kannattavaksi ja osti sen jälkeen SPR:ltä noin 13 prosentin osuuden yhtiöstä. Myös muu johto osti osuuksia, yhteensä noin 20 prosenttia.[8]
Vuonna 2006 pääomistajaksi tuli Uniqus,[8] yhtiötä varten koottu joukko sijoittajia.[9]
Capmanin aika 2010–2015
Vuonna 2010 Uniqus ja SPR myivät osuutensa suomalaiselle sijoitusyhtiö Capmanille, yhteensä noin 76 prosenttia osakkeista. Vähemmistöomistajana aloitti Etera.[8]
Lokakuussa 2012 Esperi Sairaankuljetus myytiin HES Sairaankuljetus Oy:lle.[10]
Esperi Care kasvoi ostamalla palvelutaloja ja muita hoiva-alan yrityksiä eri puolilta Suomea.[11] Tammikuussa 2013 tehtiin siihen mennessä suurin yritysostos: Saga Care Finland Oy hankittiin Sunborn-konsernilta. Kauppaan kuului kuusi yksikköä Helsingissä, Turussa ja Raumalla. Sagan liikevaihto oli noin 18 miljoonaa euroa.[12]
ICG:n aika 2016–2019
Vuonna 2016 suomalainen sijoitusyhtiö Capman myi Esperi Caren brittiläiselle pörssiyhtiö Intermediate Capital Group (ICG):lle, joka maksoi siitä noin 220 miljoonaa euroa.[13] ICG:n osuus yhtiöstä oli 75 prosenttia.[8] Yhtiö jatkoi yritysostoja, vuosina 2015–2018 niitä tehtiin yhteensä 47 kappaletta.[11]
Marraskuussa 2017 yhtiöllä oli sata hoivakotia[3] ja keskimäärin 3493 työntekijää.[9] Tilinpäätöksessä yhtiö kertoi näkevänsä sote-uudistuksessa liiketoimintamahdollisuuksia.[13] Konsernin liikevaihto oli yli 210 miljoonaa euroa ja tulos -9 miljoonaa euroa. Rahoituskulujen osuus oli yli 16 miljoonaa euroa.[13]
Vuonna 2018 tehtiin yhteensä 15 yrityskauppaa ja seitsemän liiketoimintakauppaa. Yhtiön hoivakodeissa oli yli 6900 asiakaspaikkaa.[14] Toinen Esperi Caren pääomistajista, työeläkeyhtiö Etera, fuusioitui Ilmarisen kanssa, jolloin omistus siirtyi Ilmariselle.[13]
Alkuvuodesta 2019 yhtiö joudui kohun keskelle, kun Valvira keskeytti sen Kristiinankaupungissa sijainneen hoivakodin toiminnan.[15] Ulrika-hoivakodista oli saatu lukuisia asiakasturvallisuuteen liittyviä yhteydenottoja.[16] Valviran mukana ongelmia oli yhteensä 16 hoivakodissa.[17] 28. tammikuuta julkaistussa uutisessaan Yle kertoi, että ICG pyöritti toimintaansa kymmenien luxemburgilaisten veroparatiisiyhtiöden kautta. ICG myönsi Esperi Suomen yhtiölle yli 40 miljoonan euron lainat markkinatilannetta huomattavasti korkeammalla korolla. Tämän seurauksena yhtiö ei maksanut yhteisöveroja Suomeen vuosina 2016 ja 2017. Uutisen mukaan konsernilainoitus on yleistäpääomasijoittajien keskuudessa. Yle nosti uutisessaan esiin myös noin kymmeneksen yhtiöstä omistaneen toimitusjohtajan yhtiöstä saamat tulot. Ilmarinen kertoi harkitsevansa omistusosuudestaan luopumista, ellei korjaavia toimenpiteitä tehdä.[13] Toimitusjohtaja Aarnio-Isohanni ilmoitti erostaan seuraavana päivänä.[18] Eron jälkeisenä päivänä paljastui, että Esperi Care oli vuonna 2017 viestittänyt kehitysvammaisten asiakkaiden omaisille, että nämä häiritsevät arkea ja hoitotyötä, minkä vuoksi heidän tiedonsaantiaan rajoitettiin.[19] Yle haastatteli yhtiön entisiä työntekijöitä, jotka kertoivat siitä, miten heitä oli haluttu vaientaa.[20]
Helmikuussa 4,4 prosenttia yhtiöstä omistanut Ilmarinen ilmoitti käynnistäneensä "vaikuttamisprosessin" sekä Esperi Caren että Mehiläisen laiminlyönteinneistä.[21] Porin perusturva keskeytti ikäihmisten sijoittamisen Esperi Caren Ulvilan hoivakoteihin katsottuaan, että henkilöstötilanne oli alittanut ostopalvelusopimuksen minimin.[22] Yhtiö sulki Helsingissä toimineen Esperi Yhteiselon täysi-ikäisten vammaisten osaston, mutta alle 18-vuotiaiden osasto jatkoi toimintaansa. Syynä sulkemiseen oli kaupungin tarkastuskäynneillä havaitut epäkohdat esimerkiksi tiloissa, apuvälineissä ja henkilömitoituksessa.[23]
Yhtiö perusti keväällä oman laaturyhmän, johon kuului kuusi henkilöä. Ryhmän tavoitteena oli arvioida ja kehittää hoitotyön laatua.[8] Ryhmässä toimi muun muassa geriatrian professori Jaakko Valvanne.[7]
Huhtikuussa paljastui, että Valvira oli saanut vuonna 2016 eri puolilta Suomea nimettömiä ilmiantoja, joiden mukaan Esperi oli merkinnyt hoivakotien työvuorolistoille haamuhoitajiksi palkanlaskijoita ja aluejohtajia.[24] Esperi Caren mukaan se oli ohjeistanut syksyllä 2018, ettei hallinnon työntekijöitä saa enää merkitä työvuorolistoille.[25] Samassa kuussa uutisoitiin myös porvoolaisesta hoivakoti Vuokosta tulleista Avi-ilmoituksista, jotka oli tehty vuonna keväällä 2017.[24] Valvira antoi Esperi Carelle valtakunnallisen määräyksen korjata epäkohdat ja puutteet kaikissa vanhustenhuollon yksiköissään heinäkuun loppuun mennessä ja toimittaa selvitys elokuun loppuun mennessä. Ensimmäistä kertaa Suomessa annetun uhkauksen noudattamatta jättämisestä olisi seurauksena ollut uhkasakko tai jopa luvan peruuttaminen.[26]
Elokuussa Esperi Care kertoi sulkevansa hoivakoti Ulrikan. Asukkaat siirrettiin Kristiinankaupungin ylläpitämään Kristiinakotiin.[27]
Syyskuussa yhtiön uudeksi toimitusjohtaksi valittiin Stefan Wentjärvi. Nimitysuutisen yhteydessä yhtiö kertoi kehittäneensä vanhustenhoitoa. Hoivakoteihin oli palkattu lisää työntekijöitä, johtamista oli kehitetty ja henkilöstön hyvinvointiin oli panostettu.[28]
Finanssiyhtiöiden aika 2020–2022
Kohun seurauksena Esperi Caren hoivakotien henkilökunnan määrää alettiin alkuvuodesta 2019 lähtien nopeasti kasvattaa, mikä heikensi samalla yhtiön rahoitustilannetta.[15] Helmikuussa 2020 yhtiön pääomistaja ICG joutui luopumaan noin 75 prosentin omistuksestaan heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi. Kuukausien neuvottelujen jälkee ICG:n omistus siirtyi luotonantajille, joita olivat Danske Bank, SEB ja Ilmarinen.[15] Danske Bank ja SEB saivat kumpikin 40 prosentin osuuden, Ilmariselle jäi 20 prosenttia. Wentjärvi jatkoi yhtiön toimitusjohtajana. Yhtiön emoyhtiön nimi Irepse on Esperi väärinpäin luettuna.[8]
Yhtiö alkoi karsia ja keskittää toimintojaan. Lapsille ja perheille suunnattuja palveluita myytiin pois, samoin osa kotihoitopalveluista.[29]
Tritonin aika 2022–
Kesällä 2022 Triton kertoi ostavansa enemmistöosuuden Esperi Caresta. Myyntitunnustelut oli aloitettu edellisenä syksynä. Triton tuntui myyjien mielestä parhaalta ostajakandidaatilta, sillä sillä oli kokemusta hoivatoiminnasta myös Suomen markkinoilla ja se kertoi haluavansa sitoutua kehittämään yhtiötä pitkäjänteisesti. Triton oli ollut Mehiläisen toinen pääomistaja vuonna tehtyyn 2018 kauppaan asti. Esperi Caren lisäksi Tritonilla oli omistuksia päivystyksissä ja radiologiassa toimivasta pohjoismaisesta Alerista sekä pohjoismaisesta Ambea-hoivakonsernista.[30] Yhtiön liikevaihto oli 331 miljoonaa euroa ja liiketulos oli -10 miljoonaa euroa.[2]
Vuonna 2023 yhtiö hankki yritysostoilla 11 hoivakotia.[2] Aiempaan verrattuna sen ostokriteerit muuttuivat, liiketoiminnan kannattavuuden lisäksi arvioidaan myös henkilökunnan tulevaa saatavuutta paikkakunnalla.[31]
Tammikuussa 2024 Jyväskylästä hankittiin Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy, joka jatkoi toimintaansa viiden hoivakotinsa parissa samalla nimellä Esperi Caren tytäryhtiönä.[2]
Organisaatio
Vuonna 2024 yhtiön suurin omistaja oli luxemburgilainen sijoitusyhtiö Triton, joka omisti konsernin emoyhtiö Irepse Oy:stä 90 prosenttia. Irepsen muita omistajia olivat Skandinaviska Enskilda Banken, Danske Bank ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.[2] [32]
Konsernin tytäryhtiöitä ovat Saga Care Finland Oy[32] ja Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy.[2]
Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingin Mannerheimintiellä entisessä sotilassairaala Tilkassa.[32]
Esperillä oli vuonna 2024 noin 6 500 asukaspaikkaa eri puolilla Suomea. Sillä oli 6 800 työntekijää (2022), joista valtaosa sairaanhoitajia ja lähihoitajia.[32] Vuonna 2024 työntekijöistä yli 63-vuotiaita oli 680.[33]
Palvelut
Esperi Care tarjoaa asumispalveluja vanhuksille, kehitysvammaisille sekä mielenterveyden ja päihdekuntoutuksen palveluja tarvitseville.[30] [6] Lisäksi konserniin kuuluu Saga-brändillä toimivia palvelutaloja.[30]
Yhtiöön asiakkaina on hyvinvointialueita[34] ympäri Suomen, noin 200 kunnassa.[30] Vuonna 2024 yhtiö kertoi haluavansa asiakkaikseen entistä enemmän yrityksiä ja järjestöjä, sillä hyvinvointialueiden investointimahdollisuudet ovat rajalliset.[31] Ne myöntävät ympärivuorokautisia hoivapaikkoja usein vain hyvin huonokuntoisille vanhuksille. Hoitojonot johtuvatkin enemmän säästöjen tarpeesta kuin siitä, ettei hoivakodeissa olisi tilaa.[7]
Vuonna 2023 yhtiön hoivakotien täyttöaste oli noin 94 prosenttia, kun vuonna 2018 luku oli ollut noin 84 prosenttia.[31]
Yhteiskunnallinen keskustelu (2019–)
Yksi Kristiinankaupungin Ulrika-kodin ongelmia esiin nostanut henkilö oli siellä työskennellyt lähihoitaja Tarja Parkatti. Yritettyään ensin saada havaitsemiinsa epäkohtiin korjausta työyhteisössään, hän otti yhteyttä ammattiliitto Superiin. Syyskuussa 2019 hänelle myönnettiin aktiivisuutensa vuoksi Lääkitysturvallisuuden vaikuttaja -palkinto.[35] Vuonna 2021 Esperi Care purki Parkatin työsuhteen potilasturvallisuuden vaarantaneiden hoitotilanteiden vuoksi. Parkatti vei asian työtuomioistuimeen, joka totesi purun olleen oikeutettu.[36]
Tammikuussa 2019 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer kertoi, että sen jäsen oli irtisanottu Esperi Caren palveluksesta, kun tämä oli ilmoittanut vajaamiehityksestä.[37] Liiton mukaan vastaavia tapauksia on vuosittain kymmenittäin, myös muillakin isoilla hoiva-alan yhtiöillä kuin Esperi Carella.[38]
Kokoomuksen kansanedustaja Eero Lehti vaati tammikuussa 2019 hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukosen eroa.[39] Kokoomuksen kansanedustaja Sari Sarkomaa vaati aukotonta valvontaketjua sekä palveluiden käyttäjien palautteen kuuntelemista.[40] Koko opposition jättäessä 30. tammikuuta välikysymyksen vanhustenhoidosta, Sdp:n Antti Lindtman totesi Esperi Caren esimerkin osoittavan, että on erittäin riskialtista rakentaa Sote-uudistusta pitkälti yritysten omavalvonnan varaan.[41] Arja Juvosen (ps.) mukaan Esperi Caren tapaus osoitti, ettei valinnanvapaus sovi vanhustenhuoltoon.[40]
Osuuskunta Tradekan omistama Med Group ilmoitti tammikuussa 2019 jäädyttävänsä yhteistyön Esperi Caren kanssa.[42]
Helmikuussa 2019 julkaistussa kansalaisaloitteessa vaadittiin ikäihmisten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksen vähimmäismäärän kirjaamista lakiin. Haluttiin myös, että toteutunut vähimmäismitoitustaso ympärivuorokautisen hoidon toimintayksikössä tulee olla vähintään 0,70.[43]
Antti Kaikkonen (kesk.) vaati helmikuussa Yhteiselo-yksikön sulkemispäätöksen tultua julkisuuteen oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) toimenpiteitä hoivayritysten toimien selvittämistä ja selvityttämään tarvittavat lakimuutokset, joilla "alan mädät omenat karsitaan pois". Lisäksi hän vaati erityistarkastuksia, joiden kustannukset tulisi määrätä yhtiöiden vastuulle. Kaikkonen katsoi, että hoivayritysten voittoja oli kasvatettu suurella riskillä inhimillisen ja laadukkaan hoidon kustannuksella.[44]
Kesällä 2024 Esperi Care vastusti hallituksen päätöstä laskea alkuvuonna 2025 vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitusta. Kutakin asiakasta kohti varattaisiin vuorokaudessa aiemman 0,65 sijasta 0,6 työntekijää. Samaan aikaan hyvinvointialueet ovat nostaneet hoivaanpääsyn kriteereitä, jolloin uusien asukkaiden kunto on aiempaa heikompi ja asumisajat lyhyempiä. Esperi Caren hoivakotien asukkaista noin 95 prosenttia kärsi muistisairaudesta. Ei tiedetty, miten lain minimivaatimuksen alentaminen vaikuttaisi toimilupiin, joita yhtiölle oli myönnetty.[7]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
