Elamin kieli

Elam oli muinaisessa Elamissa käytetty kieli. Sitä puhuttiin noin vuosina 3000–300 eaa.^[1] Elamin kieli on isolaattikieli; se ei ole sukua minkään tunnetun kielen kanssa.^[2][3] Elamia on yritetty yhdistää dravidakieliin^[4] ja nostraattisen kieliryhmään.^[5]

Elamin kieli
Elamin puhuma-alue suurimmillaan
Muu nimi	elamiitti
Tiedot
Alue	Lähi-itä
Ajoitus	n. 2800–300 eaa.
Puhujia	kuollut kieli, ei äidinkielenä
Kirjaimisto	nuolenpääkirjoitus
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	isolaattikieli
Kielikoodit
ISO 639-2	elx
ISO 639-3	elx
Ohje
Infobox OK

Vuodesta 2500 eaa. eteenpäin elamin kirjoittamiseen käytettiin nuolenpääkirjoitusta, joka perustui mesopotamialaisten käyttämään kirjoitusjärjestelmään. Elam on agglutinatiivinen kieli.^[2]

Elamia edeltänyt kantaelam, joka ajoittuu aikaan ennen 3000 eaa., on maailman vanhin kieli, jota ei ole pystytty lukemaan. Kyseisen kielen korpus koostuu yli 1600 savitaulusta.^[6]

Kielinäyte

Keski-elam

Translitteraatio:

U Šutruk-Nahhunte, šak Halluduš-Inšušinak-ik, sunki-k Anzan Šušun-ka. Erientum tipu-h ak hiya-n Inšušinak nap-ir u-ri-me ahan hali-h-ma. hutta-k hali-k u-me Inšušinak nap-ir u-ri in lina tela-k-ni.

Käännös:

Minä, Šutruk-Nahhunte, Halluduš-Inšušinak'n poika, Anshanin ja Susan kuningas. Minä tein tiiliä ja tein valtaistuinsalin jumalalleni Inšušinak'lle niistä. Tulkoon työni uhriksi jumalalleni Inšušinak'lle.

Akhaimenidien valtakunnan elam

Transkriptio:

Nap irša-rra Uramasda, akka muru-n hi pe-š-ta, akka kik hupe pe-š-ta, akka ruh(?)-irra ir pe-š-ta, akka šiatiš pe-š-ta ruh(?)-ra-na, akka Ikšerša sunki(?) ir hutta-š-ta kir iršeki-pi-na sunki(?), kir iršeki-pi-na piramataram.

Käännös:

Ahura Mazda on suuri jumala, joka on luonut tämän maan, joka on luonut tuon taivaan, joka on luonut ihmisen, joka on luonut ihmisen onnellisuuden, joka on luonut kuningas Kserkseen, yhden monien kuninkaaksi, yhden monien herraksi.