Auja al-Hafir
From Wikipedia, the free encyclopedia
Auja al-Hafir eli Auja tai El Auja[1] on muutamien lähteiden luona sijaitseva kylä ja vanha teiden risteyspaikka Negevin ja Siinain välillä. Alue on vanhastaan 'Azazme-heimon laidunmaata. Nykyisin se kuuluu Israeliin mutta on aivan lähellä Egyptin rajaa.[2] Vuosina 1948–1967 kylä ympäristöineen oli YK:n valvoma demilitarisoitu alue. Nykyään siellä sijaisevat Nitzanan sisäoppilaitos ja israelilainen Kti'otin varuskunta.
Paikasta on eri yhteyksissä käytetty nimiä El-Audja[3] , Uja-al-Hafeer, El Auja el Hafir monine muunnelmineen.
A‘waj merkitsee arabian kielellä taivutettua, ja Al-Auja on monien mutkittelevien jokien nimi. Sellaisia ovat Yarkon-joki Israelissa sekä Jerikon ohi kulkeva pienempi joki, joiden molempien nimet ovat arabiaksi El-Auja. "Hafir" merkitsee rinteeseen rakennettua vesisäiliötä, Sudanissa myös maan kuivattamiseksi kaivattua ojaa.
Varhaishistoria
Alueelta on löydetty saviastioita toiselta vuosisadalta ennen ajanlaskumme alkua, ja ne liittyvät tuntemattoman, todennäköisesti nabatealaisten rakentaman suuren rakennuksen perustuksiin. Alue ei tiettävästi kuulunut hasmonealaisten eikä Herodesten kuningaskuntaan, vaan se pysyi osana nabatealaisten vaikutuspiiriä, kunnes Rooman keisari Trajanus vuonna 105 valloitti Nabatean kuningaskunnan.[4] Laaja suorakulmainen linnoitus kukkulan huipulla on todennäköisesti peräisin 300-luvulta, kirkko ja siihen liittyvät rakennukset ilmeisesti ennen vuotta 464.[5] Auja al-Hafiria koetteli rutto, joka levisi laajalle itäisen Välimeren ympärille vuonna 541.[6] Alueella suoritettiin 1930-luvulla H. Dunscombe Coltin johdolla arkeologisia kaivauksia, joissa löydettiin 500- ja 600-luvuilta peräisin olevia papyruksia. Yksi niistä on paikallisen arabikuvernöörin päätös, jolla kristityille asukkaille myönnettiin uskonnonvapaus edellyttäen, että he maksoivat säädetyn veron.[7] Vuoden 700 jälkeen kylä ilmeisesti autioitui, mahdollisesti kuivuuden vuoksi, kun sateet alkoivat jakautua eri alueiden kesken eri tavalla kuin aikaisemmin.[8]
1900-luvun alusta nykypäivään
Osmanien Turkki rakensi paikalle poliisiaseman vuonna 1902. Ennen ensimmäistä maailmansotaa siellä oli sotilastukikohta.[9] Vuosien 1905 ja 1915 välillä sinne rakennettiin rautatie ja suuri hallinnollinen keskus sekä virkamiesten asuintaloja.[10]
Tammikuun puolivälissä Turkki yritti ottaa haltuunsa Suezin kanava. Osana tätä epäonnistunutta yritystä 20 000 turkkilaista sotilasta eteni El Aujan kautta Siinaille.[11] Samoihin suurin osa muinaisaikaisten rakennusten kivistä kuljetettiin pois Gazan kaupungin rakentamiseksi.[8]
Palestiinan brittiläisen mandaattivallan aikana (1920–1948) Auja kuului Beersheban piirikuntaan.[12]
Paikalliset asukkaat eivät osallistuneet vuosien 1929 ja 1936 mellakoihin, mutta kesällä 1938 paikalla oli jonkin verran levottomuuksia.[13]
Vuoden 1936 levottomuuksien jälkeen brittiläinen mandaattihallinto käytti Aujaa vankileirinä, jonne suljettiin vangittuja palestiinalaiset arabijohtajat kuten Awni Abdul Hadi. Siellä pidettiin myös karkotettuja juutalaisia kommunisteja. Vangit siirrettiin myöhemmin Tzrifinin (Sarafandin) sotilastukikohtaan.[14]
Autiomaan halki Suezin kanavalle johtanut päätie johti El Aujasta Ismaïliaan, ja vuoteen 1948 saakka se oli ainoa Palestiinasta Egyptiin johtanyt päällystetty tie.[15]
Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1947 hyväksymän Palestiinan jakosuunnitelman mukaan Aujan oli määrä kuulua arabivaltioon. Vuonna 1948 Egyptin armeija käytti aluetta sotilastukikohtana.[16] Aujan taistelussa Israelin ja arabien välisessä sodassa 1948 paikan valloitti 89. mekanisoitu kommandopataljoona, johon kuului englannin kieltä puhunut joukko englantilaisia, saksalaisia, hollantilaisia, rhodesialaisia, eteläafrikkalaisia ja yhdysvaltalaisia vapaaehtoisia.[17]
Vuoden 1949 aseleposopimuksella kylän ympärille muodostettiin 145 km2:n laajuinen, UNTSOn valvoma demilitarisoitu alue[18], joka tunnettiin nimellä Al-Aujan vyöhyke. Syyskuussa 1953 Israel perusti sen välittömään läheisyyteen Giv'at Rachelin linnoitetun tukikohdan, joka myöhemmin sain nimen Ktzi'ot. Tämän Nahalin etuvartioaseman nimi oli aluksi Giv'at Rachel.[19] Huolimatta Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston vähän aikaisemmin antamasta päätöslauselmasta Israel miehitti alueen 21. syyskuuta 1955 ja piti sitä hallussaan, kunnes se vuoden 1956 Suezin kriisin päättyessä vetäytyi Siinailta ja Gazasta. Tämän jälkeen vuoden 1967 kuuden päivän sotaan saakka demilitarisoitua vyöhykettä ja sen rajaa valvoi YK:n rauhanturvajoukko UNEF.
Israel miehtti El Aujan uudestaan kuuden päivän sodassa vuonna 1967 ja on siitä lähtien pitänyt sitä hallinnassaan. Alueella on suuri sotilastukikohta ja vankileiri.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
