Ekonometria on tilastotieteen menetelmien soveltamista taloudellisten ilmiöiden tutkimiseen. Empiirisessä ekonometrisessa tutkimuksessa voidaan esimerkiksi estimoida taloudellisia riippuvuussuhteita, testata taloustieteen teorioita sekä arvioida julkisen tai yksityisen sektorin tekemien uudistusten vaikutuksia. Teoreettinen ekonometrinen tutkimus on taloudellisten aineistojen analyysiin soveltuvien tilastollisten menetelmien kehittämistä.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: valtaosin lähteetöntä tarinaa, totta vai tarua? |
Empiirisessä taloustieteellisessä tutkimuksessa on vain harvoin mahdollista tehdä kontrolloituja kokeita. Tämän vuoksi ekonometriassa tutkitaan lähinnä sellaisia tilastollisia malleja, joissa selittävät muuttujat ovat satunnaismuuttujia eivätkä kiinteitä. Kontrolloitujen kokeiden puutetta pyritään kompensoimaan myös hyödyntämällä niin sanottuja luonnollisia koeasetelmia (engl. natural experiment).
Ekonometrisissa malleissa on usein endogeenisiä muuttujia. Endogeenisella selittävällä muuttujalla tarkoitetaan sitä, että selittävä muuttuja on korreloitunut virhetermin kanssa. Teoreettinen ekonometrinen tutkimus liittyy usein muuttujien endogeenisyydestä aiheutuvien ongelmien korjaamiseen. Endogeenisyydestä aiheutuvaa harhaa korjataan usein käyttämällä instrumenttimuuttujia.
Ekonometriset menetelmät jaotellaan usein tarkasteltavan aineiston mukaan. Kun havaintoyksikkö on yksilö, kotitalous tai yritys, puhutaan mikroaineistosta. Kun havaintoyksiköistä on tehty peräkkäisinä ajankohtina on kyseessä aikasarja-aineisto. Yleensä havainnot on tehty tasaisin väliajoin esimerkiksi kuukausittain tai vuosittain. Kansantaloutta kuvaavat aggregoidut aineistot ovat tavallisesti aikasarjoja.
Aineistoa sanotaan mikroaineistoiksi, kun havaintoyksiköt on tehty hyvin hienojakoisella tasolla.[1] Tyypillisesti havainnot ovat yrityksiä, yksilöitä tai kotitalouksia. Tyypillisesti mikroekonometrian tavoite on tarkastella eri muuttujien kausaalivaikutuksia toisiinsa. Mikroekonometriaa voidaan jaotella tyypillisesti kahteen luokkaan: kokeelliseen ja rakenteelliseen.[2] Kokeellisessa mikroekonometriassa korostetaan tutkimuksen koeasetelmaa. Asetelma voi olla satunnaistettu, luonnollinen koe tai kvasikoe. Rakenteellinen mikroekonometria korostaa taloustieteen teoriaa ja rakentee ekonometrisen mallin teorian pohjalta.
Kokeellisessa mikroekonometriassa käytettyjä tyypillisiä menetelmiä satunnaistettujen kokeiden ja lineaariregression lisäksi on:
- Instrumenttimuuttuja
- Erotuksen erotus
- Kiinteät vaikutukset
- Tapahtumatutkimus
- Epäjatkuvuusregressio
- Yhteensovittaminen
Rakenteellisessa mikroekonometriassa tyypillisiä menetelmiä on:
- Diskreetit valintamallit
- Valikoitumismallit
- Elinaika-analyysi
Aikasarja-aineistossa on yleensä vain harvoja havaintoyksiköitä, mutta niistä on tehty toistuvia havaintoja ajan kuluessa. Aikasarja-aineisto voi muodostua esimerkiksi vuosittaisista havainnoista bruttokansantuotteesta tai keskilämpötilasta. Taloustieteessä aikasarja-analyysiä käytetään erityisesti empiirisessä makrotaloustieteen tutkimuksessa ja rahoituksen tutkimuksessa. Tällöin mallinnusmenetelmät hyödyntävät tuloksia, jotka perustuvat oletukseen, että , kun taas pidetään kiinteänä.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
