Eeva Kangasmaa-Minn

Eeva Kangasmaa-Minn (14. huhtikuuta 1919 Lempäälä – 4. kesäkuuta 2008 Turku^[1]) oli erityisesti lauseoppia ja johto-oppia tutkinut suomen kielen sekä fennougristiikan professori Turun yliopistossa.

Kangasmaa-Minn valmistui Turun tyttölyseosta vuonna 1938. Sen jälkeen hän opiskeli Turun yliopistossa suomea ja sen sukukieliä, yleistä historiaa sekä kotimaista ja yleistä kirjallisuutta. Hänen pro gradunsa käsitteli aikamuotojen käyttöä Eerik Sorolaisen vuonna 1914 ilmestyneessä katekismuksessa. Vuosina 1949–50 Kangasmaa-Minn toimi historian ja yhteiskuntaopin lehtorina entisessä koulussaan.

Vuonna 1951 Kangasmaa-Minn lähti Yhdysvaltoihin stipendiaattina. Hän opiskeli Yalessa ja Bloomingtonissa Indianan yliopistossa, jossa hän toimi myös suomen kielen opettajana. Hän suoritti Master of Arts -tutkinnon vuonna 1953 ja väitteli tohtoriksi Indianan yliopistossa vuonna 1955. Marin kielen johto-oppia käsittelevän strukturalistisen väitöskirjan otsikkona on Studies in Cheremis 4: Derivation.

Kangasmaa-Minn palasi Suomeen vuonna 1956. Seuraavana vuonna hän aloitti työt suomen kielen lehtorina Turun yliopistossa, jossa hän myös väitteli vuonna 1966. Väitöskirjan otsikkona on The Syntactical Distribution of the Cheremis Genitive I. Työuransa aikana Kangasmaa-Minn hoiti apulaisprofessorin virkaa useaan kertaan, suomen kielen professuuria ja fennougristiikan professuuria, sekä toimi myös kausia yliopiston luottamustehtävissä, laitoksensa johtajana ja humanistisen tiedekunnan varadekaanina. Vuonna 1980 hänet nimitettiin henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi fennougristiikan ja yleisen kielitieteen professoriksi. Tästä toimesta hän siirtyi eläkkeelle vuonna 1986. Eläkkeelle jäätyäänkin hän toimi aktiivisesti kielentutkimuksen parissa, ja häneltä julkaistiin vielä useita teoksia. Kangasmaa-Minn osallistui aktiivisesti myös Suomen Kielen Seuran toimintaan ja toimi seuran sihteerinä vuosina 1964–69.

Julkaisuja

• Genetiivin funktioista (Commentationes Fennicae 4, Turun yliopisto, 1972)
• Primaaristen johdinainesten funktioista (Commentationes Fennicae 8, Turun yliopisto, 1973)
• Kielen mutaatioista (Turun yliopisto, 1976)
• Suomen äännehistorian suuntaviivat (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 7, 1978)
• Verbien sisäisestä aspektista (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, 1978)
• Suomen kielen rakennepiirteet (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 18, 1984)
• Derivaatiokielioppia (Turun yliopisto 1982–1984)
• Suomi kielikunnassaan (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 22, 1985)
• Possessiivisuffiksin apologia (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, 1986)
• Suomalais-ugrilaisia aikasuhteita (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, 1988)
• Pienimuotoinen kieliperimämme (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, 1993)
• Derivaatio kielellisenä prosessina (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, 1995)
• Mitä tulikaan sanotuksi : omakohtaisia kielitieteellisiä oivalluksia (Turun yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 61, 1999)

Lähteet

• Saarinen, Sirkka: Eeva Kangasmaa-Minn, s. 180–183. (Sananjalka 50, Suomen Kielen Seuran vuosikirja) Turku: Suomen Kielen Seura, 2008.
• Kallio, Jussi (toim.): Sanomia. Juhlakirja Eeva Kangasmaa-Minnin 60-vuotispäiväksi 14.4.1979. (Turun Yliopiston suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja 9) Turku: Turun yliopisto, 1979. ISBN 951-641-661-6

Viitteet

1. Mitä Missä Milloin 2009, s. 154. Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21966-8 (Lähde koskee vain s. ja k.aikoja, ei paikkoja)

Aiheesta muualla

• Eeva Kangasmaa-Minnin muistokirjoitus Helsingin Sanomissa^{[vanhentunut linkki]}