Eduskuntavaalit 1917

From Wikipedia, the free encyclopedia

Eduskuntavaalit 1917

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain.[1] Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.[2]

Pikafaktoja Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan, Äänestysprosentti ...
Eduskuntavaalit 1917
Suomi
1916 
1.–2. lokakuuta 1917  1919

Kaikki 200 paikkaa eduskuntaan
Äänestysprosentti 69,2 % 13,7 %-yks.
  Ensimmäinen puolue Toinen puolue Kolmas puolue
  Thumb Thumb Thumb
Johtaja Kullervo Manner Filip Saalasti
Puolue Sosiaalidemokraatit Suomalainen Maalaisliitto
Vaaliliitto Ei vaaliliittoa Suom–Nuor–KP Ei vaaliliittoa
Saadut paikat 92 32 26
Paikkojen muutos 11 1 7
Äänet 444 670 299 516 122 900
Kannatus 44,79 % 30,17 % 12,38 %

  Neljäs puolue Viides puolue Kuudes puolue
 
Johtaja Eric von Rettig
Puolue Nuorsuomalainen Ruotsalainen kansanpuolue Kansanpuolue
Vaaliliitto Suom–Nuor–KP Ei vaaliliittoa Suom–Nuor–KP
Saadut paikat 24 21 5
Paikkojen muutos 1 0 5
Äänet 299 516 108 190 299 516
Kannatus 30,17 % 10,90 % 30,17 %

  Seitsemäs puolue
  Thumb
Johtaja Antti Kaarne
Puolue KrTL
Vaaliliitto Ei vaaliliittoa
Saadut paikat 0
Paikkojen muutos 1
Äänet 15 489
Kannatus 1,56 %
Sulje

Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunut.[2]

Sosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.[2]

Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Tulokset

Lisätietoja Äänestysaktiivisuus ...
Äänestysaktiivisuus 69,2 %[3][4] +13,7
Sulje
Lisätietoja Puolue, Edustajat ...
Puolue Edustajat Äänet[5]
Osuus Lukumäärä
  Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 92 11 44,79 % 2,5 444 670 +68 640
  Suomalainen puolue 32 1 30,17 %   299 516*  
  Nuorsuomalainen Puolue 24 +1
  Kansanpuolue 5 +5
  Maalaisliitto 26 +7 12,38 % +3,4 122 900* +51 292
  Ruotsalainen kansanpuolue 21 10,90 % 0,9 108 190* +14 635
Kristillinen työväenliitto 1 1,56 % 0,3 15 489 +863
Muut 0,20 % +0,1 1 997 +1 137
Yhteensä 200 100 % 992 762 +197 553
* Suomalainen puolue, Nuorsuomalainen puolue ja Kansanpuolue tekivät vaaliliiton kaikissa muissa paitsi Lapin vaalipiirissä. Yksittäisten puolueiden äänimääriä on vaikea selvittää, sillä (toisin kuin aiempien vaalien yhteydessä) käytettiin useissa vaalipiireissä sekalistoja, joissa oli kolmenkin puolueen ehdokkaita. Kyseisen vaaliliiton äänimäärässä on mukana myös joissain vaalipiireissä siihen kuuluneiden Maalaisliiton ja Ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokkaiden ääniä.[6]
Sulje

Lähteet

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.