From Wikipedia, the free encyclopedia
York on noin 165 000 asukkaan katedraalikaupunki (city) ja 211 000 asukkaan yhtenäishallintopiiri North Yorkshiren kreivikunnassa Yorkshiren ja Humberinin alueella Pohjois-Englannissa.[1][2] Yorkin kaupunki muodostaa viereisen Earswickin kylän kanssa 196 000 asukkaan yhtenäisen kaupunkialueen.[3] Yhtenäishallintopiiriin kuuluu Yorkin kaupungin lisäksi maaseutua ja kyliä.[1] Sen alaisuudessa toimii yhteensä 31 kuntaa (civil parish), mutta Yorkin kaupunki on kunnallishallinnoton alue (unparished area), jonka hallinnosta vastaa yksinomaan yhtenäishallintopiirin valtuusto.[4]
York Jórvek |
|
---|---|
Ilmakuva Yorkista. |
|
Vaakuna |
|
Yorkin yhtenäishallintopiirin sijainti Englannissa ja North Yorkshiressä. |
|
|
|
Valtio | Yhdistynyt kuningaskunta |
Osa | Englanti |
Hallintoalue | Yorkshire ja Humber |
Kreivikunta | North Yorkshire |
Perustettu | 71 |
Hallinnon tyyppi | Yhtenäishallintopiiri |
Maantiede | |
Kokonaispinta-ala | 34 km² |
Metropolialue | 129 km² |
Väestö | |
Väkiluku (2020) | 165 000 |
Väestötiheys | 4 895 as./km² |
Metropolialue | 196 000 |
Metropolialueen väestötiheys | 1 516 as./km² |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Yorkin talouselämä on riippuvainen matkailusta, jota kaupunkiin vetää sen lähes 2 000-vuotinen historia. Tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat Yorkin tuomiokirkko (York Minster), vanhakaupunki ja sen keskiaikaiset linnanmuurit sekä lukuisat museot (esimerkiksi National Railway Museum, York Castle Museum, Yorkshire Museum ja Jorvik Viking Centre). Yorkin yliopisto on yksi Britannian arvostetuimmista.[5]
Kaupunki perustettiin vuonna 71 ja se oli Rooman vallan aikana Pohjois-Englannin hallinnollinen keskus. Latinaksi kaupungin nimi oli Eboracum. Keisari Septimius Severus kuoli kaupungissa vuonna 211. Kun keisari Constantius I Chlorus kuoli kaupungissa vuonna 306, armeija huusi Constantiuksen pojan Konstantinus Suuren keisariksi Yorkissa. Myöhäisantiikissa kaupungin merkitystä tuki sinne perustettu piispanistuin.
Viikingit valtasivat kaupungin vuonna 866 ja kutsuivat kaupunkia nimellä Jórvík. Sekä heidän aikanaan että sydänkeskiajalla York pysyi alueen taloudellisena ja kirkollisena keskuksena. Englannin kuninkaan hovi sijaitsi aika ajoin Yorkissa. York oli ja on yhä Englannin toisen arkkihiippakunnan keskuspaikka ja sen arkkipiispalla on nykyisin kunnia-asema anglikaanisessa maailmassa heti Canterburyn arkkipiispan jälkeen. Vuonna 1472 valmistunut Yorkin tuomiokirkko on pohjoisen gotiikan mahtavimpia taidonnäytteitä.
Myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa Yorkin merkitys väheni ja asukasluku pieneni. 1600-luvun loppupuolelle tultaessa se oli kuitenkin saavuttanut vanhan asemansa ja oli Lontoon ja Norwichin jälkeen Englannin kolmanneksi suurin kaupunki. Teollistuminen kuitenkin syrjäytti 1800-luvulla Yorkin Pohjois-Englannin taloudellisena keskuksena: Manchester, Liverpool, Leeds sekä Newcastle upon Tyne ympäristöineen ohittivat sen merkitykseltään, vaikka York pysyikin tärkeänä rautateiden risteysasemana.
York sijaitsee tasangolla, jota reunustavat Penniinit, Pohjois-Yorkshiren nummialue ja Yorkshire Woldsin kukkulat. Ouse- ja Fossjoet kohtaavat kaupungissa.
Ousejoen tulvat ovat kaupungissa uhkana. Vuonna 2000 kaupunkia kohtasivat pahimmat tulvat 123 vuoteen.[6]
Lämpimimpiä kuukausia ovat heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on yli 19 astetta. Kylmimpiä ovat tammi- ja helmikuu, jolloin alin lämpötila käy nollan vaiheilla. Eniten sadetta saadaan joulukuussa, vähiten helmikuussa.
Yorkin talous perustuu nykyisin palvelusektoriin. Suurimmat työllistäjät ovat kaupunki itse, Norwich Union -vakuutusyhtiö sekä valtiollinen terveydenhuolto NHS.[7]
1980-luvulle asti teollisuus oli paljon merkittävämpi työnantaja. Kaupungissa tehtiin suklaata ja tieteellisiä mittalaitteita. Myös rautateihin liittyi yritystoimintaa. Terry’s-suklaatehdas suljettiin 2005, Nestle ja British Sugar vähensivät väkeä pian sen jälkeen ja rautatievaunutehdas oli suljettu jo aikaisemmin.[8]
Vuoden 2011 väestönlaskennassa Yorkin väkiluku oli 198 051. Väestöstä 94 % oli valkoisia, mikä on yli Englannin ja Walesin keskiarvon (86 %).[9]
Kaupunginvaltuustossa on vuoden 2015 vaalien jälkeen 15 työväenpuolueen edustajaa, 12 liberaalidemokraattia ja 12 konservatiivia ja neljä vihreää, kaksi Yorkin (valtakunnallisiin puolueisiin) sitoutumattomien valtuustoryhmän jäsentä ja kaksi kokonaan sitoutumatonta.[10]
Yorkin yliopistolla on kaksi kampusta kaupungin laidalla Heslingtonissa[11]. Kaupungissa on noin 50 alakoulua (5–11-vuotiaille) ja 9 yläasteen koulua.[12][13]
Muiden roomalaisten perustamien kaupunkien tapaan York on hyvien maantieyhteyksien päässä. Kaupungin keskusta on ahdas, autoilua on rajoitettu ja kehätiellä on park and ride -pysäköintialueet, joista tulee viisi bussilinjaa keskustaan.
York sijaitsee Lontoosta pohjoiseen kulkevan pääradan varrella. Junamatka Lontooseen, Manchesteriin tai Edinburghiin kestää noin kaksi tuntia.[14]
Manchesterin lentoasemalle pääsee suoralla junayhteydellä joka tunti. Yorkilla on myös jokisatama.
Kaupungin jalkapallojoukkue York City FC pääsi FA Cupin semifinaaleihin vuonna 1955.[15] Nykyisin se pelaa alemmilla sarjatasoilla.
Rugbyssa Yorkin joukkue York City Knights pelaa kolmannen sarjatason huipulla.[16]
Kaupungin laukkarata perustettiin 1731. Royal Ascot kilpailtiin sillä vuonna 2005.[17]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.