neuvostoliittolainen elokuvaohjaaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Dziga Vertov (ven. Дзига Вертов, syntyjään David Abelevitš Kaufman ven. Давид Абелевич Кауфман; 2. tammikuuta 1896 (J: 21. joulukuuta 1895) Białystok, Venäjän keisarikunta – 12. helmikuuta 1954 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen elokuva- ja uutiskatsausohjaaja. Hänen veljensä Boris Kaufman ja Mihail Kaufman työskentelivät myös elokuva-alalla. Vertov myöhemmin venäläisti etunimensä ja patronyyminsä Denis Arkadevitšiksi.[1]
| Dziga Vertov | |
|---|---|
_1913.jpg) Vertov vuonna 1913 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | David Abelevitš Kaufman |
| Syntynyt | 2. tammikuuta 1896 Białystok, Venäjän keisarikunta |
| Kuollut | 12. helmikuuta 1954 (58 vuotta) Moskova, Neuvostoliitto |
| Ohjaaja | |
| Taiteilijanimet |
Denis Arkadevitš Kaufman Денис Аркадьевич Кауфман Denis Abramovitš Kaufman Денис Абрамович Кауфман |
| Tunnetuimmat ohjaukset |
Mies ja elokuvakamera Elokuvasilmä |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
David Abelevitš Kaufman syntyi juutalaistaustaiseen perheeseen Białystokissa, Puolassa . Kaufman venäläisti juutalaisen nimensä Davidin ja patronyymin Abelevitšin muotoon Denis Arkadievitš vuoden 1918 tienoilla[2].
Kaufman opiskeli Białystokissa musiikkia, kunnes hänen perheensä muutti Moskovaan vuonna 1915 pakoon saksalaisten hyökkäystä.[3] Moskovassa Vertov opiskeli psykoneurologisessa instituutissa, kunnes vuonna 1918 Moskovan elokuvakomiteaan kuuluva Kaufmanin opiskelutoveri Mihail Koltsov kutsui hänet tekemään viikoittaista kinonedeljaa eli neuvostouutiskatsausta. Tällä välin Kaufman muutti nimensä Dziga Vertovksi[4]
Samaan työryhmään kuuluivat Lev Kulesov ja Eduard Tissé, josta tuli myöhemmin Sergei Eisensteinin kuvaaja. He perustivat todellisuuteen vannovien elokuvantekijöiden, kinokkien, ryhmän, joka arvosteli kärkkäästi näytelmäelokuvia, joihin lukeutuivat myös Eisensteinin elokuvat.[5]
Vuosina 1922–1925 Vertov julkaisi yhteensä 23 Kino-Pravdaa (Pravda-lehden elokuvallinen vastine) ja 55 numeroa Elokuvakalenteria 1923–1925.[6]
Ensimmäinen täysimittainen kinokkidokumenttielokuva, Elokuvasilmä, valmistui vuonna 1924. Kuvauksia valmisteltiin ennakolta vähän, jotta tapahtumat taltioituisivat mahdollisimman aitoina. Dokumenttielokuvan henkilöt eivät myöskään saaneet huomata olevansa kuvauksen kohteina.[6]
Vuonna 1925 Vertov valmisti uutiskatsauksen Lenin kuoleman yksivuotispäivälle nimeltä Leniniläinen kinopravda no 21.[5] Seuraavana vuonna Moskovan kaupunginvaltuusto tilasi Vertovilta elokuvan, jossa kuvattaisiin valtuuston aikaansaannoksia positiivisessa valossa. Vaalimainoselokuva Eteenpäin neuvosto! valmistui vuonna 1926. Maailman kuudennes -elokuvan jälkeen Vertov ajautui erimielisyyksiin Sovkino-studion johtajan kanssa ja sai potkut tammikuussa 1927.[3]
Dziga Vertov siirtyi Ukrainan Vufku-elokuvastudiolle, missä hänen ensimmäinen työnsä oli Yhdestoista vuosi (1928). Seuraavana vuonna valmistui Mies ja elokuvakamera, jonka käsikirjoitusta Vertov oli aloitellut ollessaan Sovkinolla töissä.[3]
Vertovin elokuva, Kolme laulua Leninistä, valmistui vuonna 1934. Elokuva julkaistiin uudelleen muokattuna vuonna 1938: uutta materiaalia lisättiin ja poliittisesti epäilyttävät henkilöt poistettiin.[3]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
