Drottninggatan

Drottninggatan on yksi Tukholman keskustan keskeisimmistä kaduista, jonka varrella on monia lähikauppoja, pubeja ja ravintoloita. Se alkaa Ruotsin valtiopäivätalon kohdalta, Strömmenin varresta, Norrmalmin kaupunginosasta, ja jatkuu Vasastadenissa sijaitsevalle Observatoriekullenille asti. Yhdessä Helgeandsholmenin poikki johtavan Riksgatanin kanssa se muodostaa jatkeen Tukholman vanhassakaupungissa olevalle Västerlånggatanille. Suuri osa kadusta on kävelykatua. Pohjoisessa Drottninggatanin jatkeena on Norrtullsgatan, joka johtaa Tukholman kantakaupungin rajalla sijaitsevalle Norrtull-aukiolle saakka.

Drottninggatan

Drottninggatan rakennettiin 1600-luvun puolivälissä, ja sillä on edelleen sen alkuperäinen linjaus ja leveys. Regeringsgatanin ja Götgatanin ohella se on yksi kolmesta Tukholman vanhaankaupunkiin johtaneesta historiallisesta tiestä.

Historia

1600-luku

Norrmalmin ja Ladugårdslandetin yleissuunnitelma vuodelta 1640

Ennen 1600-luvulla toteutettua uudisrakentamista Drottninggatan oli päätie, joka kohti Mamltorgetilta eli nykyiseltä Gustav Adolfs torgilta Klaaran kirkon ohi pohjoiseen. Anders Torsstenssonin vuonna 1636 laatimassa suorakulmaisessa asemakaavassa se sai ensin nimen Stoore Konnungzgatan ("Suuri kuninkaankatu") ja vuonna 1639 nimen Drotningegathon, johon sen nykyinen nimi ("Kuningattarenkatu") perustuu. Katu nimettiin todennäköisesti silloin vielä alaikäisen kuningatar Kristiinan mukaan.^[1] Katu muodosti pääakselin silloin vielä ylipääsemättömänä esteenä pidetyn Brunkebergsåsenin länsipuolella (Västra malmen), kun taas Regerinsgatan oli vastaavana akselina sen itäpuolella (Östra malmen).

Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1637, ja vuonna 1641 Drottninggatan oli kivetty Hötorgetin pohjoispuolella sijainneelta tulliportilta Malmtorgetille saakka. Rakennuskanta sen varrella muodostui pääasiassa keskenään yhtäläisistä tiilirakennuksista. Ne olivat kolmikerroksisia ja niissä oli kadun puolella viisi ikkunaa kerrosta kohti, ja niiden ensimmäisessä kerroksessa oli usein pieniä kauppoja. Tätä rakennustyyppiä edustaa edelleen Kannunvalajamestarin talo osoitteessa Drottinggatan 8.^[2]

1700-luku

Klaran suuri tulipalo vuonna 1751 tuhosi rakennukset kadun länsipuolelta ja johti rakennuskannan laajaan uusiutumiseen. Kadun alkupäähän lähelle Norrströmiä Rosenbadin kortteliin rakennettiin 1700-luvun lopulla komea Bondeska palatset ja Hildebrandska huset.^[2] Siihen aikaan Norrströmin yli ei ollut siltaa, vaan Drottninggatan päättyi eteläpäässään Roddaretrappaniin, josta soutajanaiset kuljettivat matkustajia virran yli Vanhaankaupunkiin.^[3]

1800-luku

Drottninggatan 1808, nähtynä Kungstensgatanin kulmassa. Vasemmalla Petissan ja Schefflerska palatset.

1830-luvun puolivälistä lähtien kaupungin keskusta alkoi vähitellen siirtyä Vanhasta kaupungista Norrmalmille. Drottninggatanin varrelle tuli suuri joukko muodikkaita liikkeitä, ja kadusta tuli myös porvariston suosima kävelypaikka, jota kansan suussa nimitettiin "snobien kujaksi" (ruots. Snobbrännan). Hildebrandin talossa Drottninggatan 3 avattiin vuonna 1832 Tukholman ensimmäinen yläluokkainen hotelli, Hôtel Garni.^[2] Ylempänä kadun varressa, vastapäätä nykyistä Centralbadetia Svenska Trädgårdsföreningenin puistossa avasi kondiittori Wilhelm Davidson suositun huvittelupaikan, jota sanottiin Davidsonin paviljongeiksi. Sen kahdesta rakennuksista eteläisemmässä oli kahvila, pohjoisemmassa esitettiin näytelmiä ja järjestettiin juhlia. Vuonna 1857 alueelle rakennettiin hieno hotelli Fenix.^[4]

1900-luku

Monien liikkeiden lisäksi kadun varrelle asettui 1800-luvun viimeisinä vuosina ja 1900-luvun alussa myös joukko pankkipalatseja, varsinkin kadun eteläosan varrelle lähelle Fredsgatania. Kulkuyhteydet paranivat, kun vuonna 1907 valmistui Riksbron, joka yhdisti Norrmalmin Helgeandsholmeniin ja muodosti Drottningsgatanille luontevan jatkeen Vanhan kaupungin Mynttorgetille saakka. Klaran kaupunginosan kadut Drottninggatanin varrella sekä sen ja läheisen Tukholman keskusrautatieaseman välisellä alueella muodostivat 1900-luvun alkupuolella Tukholman liike-elämän vilkkaimman keskuksen.

Suuri osa kadun vanhasta rakennuskannasta kuitenkin purettiin 1950- ja 1960-luvuilla Norrmalmin uudelleenjärjestelyn yhteydessä, ja tilalle rakennettiin suuria liike- ja konttoritaloja. Lisäksi alueelle muodostettiin uusi keskusaukio, Sergelin tori, jonka länsireunaa pitkin myös Drottninggatan nykyisin kulkee.

Tukholman keskusta-alueelle laadittiin vuonna 1977 uusi yleiskaava, joka mukaisesti suurin osa Drottninggatania muutettiin kävelykaduksi.^[5][6]

2000-luku

Tukholman iskussa 2017 syntynyt äkkijarrutuksen jälki kadulle maalatun August Strindbergin säkeen päällä, joka on peräisin runosta Ett Drömspel på Drottninggatan.

Katu on edelleen tärkeä liikekatu, jonka varrella on vähittäiskauppoja, tavarataloja kuten Åhlens ja PUB, nykyaikaisia kauppakeskuksia sekä monia ravintoloita ja kahviloita. Se on myös turistien suosiossa.

Vuonna 2017 kadun myös Drottninggatanin pohjoisin, Tegnérgatanin ja Kungstensgatanin välinen osuus muutettiin kävelykaduksi.^[7]

Terrori-iskut

Joulukuussa 2010 itsemurhapommittaja räjäytti auton Drottninggatanilla haavoittaen kahta sivullista. Hetken päästä hän räjäytti itsensä muutaman sadan metrin päästä auton räjäytyspaikasta. Vuoden 2017 huhtikuussa kadulla tehtiin terroristi-isku ajamalla kuorma-autolla väkijoukkoon.^[8]

Taideteoksia kadun varrella

Laura Fordin veistos Hemlös räv ("Koditon kettu").

• Talojen Drottninggatan 67 ja 85 välillä kadun keskellä on jono ruostumattomasta teräksestä taottuja laattoja, joissa on Strindbergin tunnettuja säkeitä. Niissä on muun muassa seuraava lainaus: "Vad är ekonomi? En vetenskap uppfunnen av överklassen för att kunna tillskansa sig frukterna av underklassens arbete". ("Mitä on talous? Tiede, jonka yläluokka on keksinyt voidakseen vallata itselleen alaluokan työn hedelmät.") Teoksen ovat luoneet Ingrid Falk ja Gustavo Aguerre, ja se sijoitettiin kadulle vuonna 1998.^[9]

• Schefflerin palatsin edessä on Carl Eldhin veistos Linnea vuodelta 1891. Linneaa pidetään tekijänsä läpimurtotyönä, ja hän voitti sillä kultamitalin Pariisin salongissa vuonna 1902.^[10]

• Centralbadsparken Drottninggatan 88:ssa on suihkukaivo Triton på delfin. Sen tekijä Greta Klemming oli Centralbadetin perustajan, ilhelm Klemmigin tytär.^[11]

• Rosenbadin eteen Strömgatanin risteykseen pystytettiin vuonna 2009 brittiläisen kuvanveistäjä Laura Fordin veistos Koditon kettu (ruots. Hemlös räv).^[12]

• Anders Årfelt on muotoillut betonista leijonan muotoisia veistoksia, jotka vuodesta 1995 lähtien ovat toimineet ajoesteinä kävelykadulla.^[13]

Drottninggatan kirjallisuudessa

Åke Holmbergin kirjoissa kuvitteellisen yksityisetsivä Totte Svenssonin (ruots. Ture Sventon) toimisto sijaitsee Drottninggatanilla. Drottninggatanin ja Jakobsgatanin risteykseen kiinnitettiin vuonna 2000 muistolaatta, jossa on teoksesta Yksityisetsivä Totte Svensson (ruots. Ture Sventon, privatdetektiv)^[14] lainaus, joka kirjan suomennoksessa kuuluu seuraavasti:

»Tukholman Kuningattarenkatu – Drottninggatan – on pitkä ja kapea katu kaupungin keskustassa. Se on vilkas liikekatu. Etenkin toimeliaan salapoliisin kannattaa saada jalansija siellä. Pääsee aivan tapahtumien keskipisteeseen.»

Rakennuksia ja paikkoja Drottninggatanin varrella

Kuva	Rakennus	Osoitenumero	Rakennustyyppi (alkuperäinen käyttö)	Kuvaus
	Rosenbad	1-3	Pankki- ja toimistorakennus	Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Ferdinand Bogerg Ab Rosenbadia ja Nordiska Kreditbankenia varten, ja se valmistui vuonna 1902. Myöhemmin rakennuksesta on tullut Ruotsin hallituksen symboli.
	Adelswärdin talo	2	Palatsi	Rakennus valmistui vuonna 1890, ja sen suunnitteli arkkitehti Isak Gustaf Clason. Sen rakennutti poliitikko ja teollisuusmies Theodor Adelswärd.
	Sydsvenska kreditaktiebolaget	4	Pankkirakennus	Jugendtyylisen rakennuksen suunnitteli Gustaf Wickman, ja vuonna 1909 Sydsvenska kreditaktiebolaget saattoi muuttaa uuteen pääkonttoriinsa.
	Skånebanken	5	Pankkipalatsi	Jugendtyylisen pankkipalatsin suunnitteli Gustaf Wickman, ja se valmistui vuonna 1900.
	Lifförsäkringsaktiebolaget Nordstjernan	7	Toimistotalo	Drittninggatanin ja Fredgatanin kulmatalo. Rakennettiin vuosina 1874–1876 yhtiön uudeksi pääkonttoriksi Axel ja Hjalmar Kumlienin suunnitelmien mukaan.
	Brunkhuvudet 4	14	Liike ja toimistotalo	Talon suunnitteli Wolter Gahn, ja se rakennettiin vuonna 1929. Se oli yksi Tukholman ensimmäisistä funkistaloista.
	Tjenstemannabanken	15	Pankkirakennus	Ernst Stenhammar suunnitteli pankkitalon, joka valmistui vuonna 1908. Se rakennettiin ensimmäisenä Tukholmassa Helsingborgs Ångtegelbrukin tiilistä.
	Sundsvalls Handelsbank	17	Pankkirakennus	Thor Thorénin suunnittelema runsaasti koristeltu jugendtyylinen julkisivu.
	Downtown Camper by Scandic	28	Hotelli	Hotelli rakennettiin vuosina 1969–1971 Tukholman kaupungin kiinteistötoimiston saneerausosaston toimeksiannosta, ja sen suunnittelivat Sune Malmquist ja Lennart Skoogh. Vuoteen 2017 saakka hotellin nimenä oli Sergel Plaza.
	Wreden palatsi	29	Palatsi	Nyttemmin puretun palatsin rakennutti 1690-luvulla todennäköisimmin valtaneuvos Fabian Wrede (1641–1712). Palatsiin liittyi alkujaan puutarha, joka ulottui Klara sjön rantaan saakka.
	Klarahuset	33	Toimisto- ja liiketalo	Rakennuksen suunnitteli Carl Nyrénin arkkitehtitoimisto, ja se rakennettiin vuosina 1986–1989. Tähän pystytettiin uudestaan vuonna 1972 puretun Felix Sachsin talon julkisuvu, joka oli sijainnut Regeringsgatan 9:ssä. Paikalla oli aikaisemmin Lidemanin palatsi.
	Tukholman kaupunginteatteri	34	Teatteri	Tukholman kaupunginteatteri sijaitsee Tukholman kulttuuritalossa Drottninggatanin puolella. Kulttuuritalo vihittiin vuonna 1974, ja kaupunginteatteri avautui yleisölle vuonna 1990. Sen suunnitteli arkkitehti Peter Celsing. Paikalla oli aikaisemmin Preisin talo.
	Sergelin tori	-	Tori, aukio	Aukion suihkulähteineen suunnitteli arkkitehti David Helldén, ja se vihittiin käyttöön vuonna 1967. Suihkulähteessä on Edvin Öhrströmin veistos Kristallvertikalaccent.
	Länssparbankenin talo	43	Toimisto- ja pankkirakennus	Talon rakennutti konttori- ja pankkitiloiksi Länssparbanken Stockholm vuosina 1957–1960 arkkitehti Curt Björklundin laatimien piirustusten mukaan
	Åhléns City	45–47	Tavaratalo	Åhléns City in Åhlénsin suurin tavaratalo. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Backström & Reinius Arkitekter AB. Se avattiin vuonna 1964, ja vuonna 1966 se sai Kasper Salin -palkinnon.
	Bredenbergin tavaratalo	54	Tavaratalo	Rakennuksen suunnitteli Gunnar Asplund, ja se rakennettiin vuosina 1934–1935. Se on huomattavin esimerkki varhaisesta ruotsalaisesta funktionalismista. Bredenbergin tavaratalo toimi rakennuksessa 1980-luvulle saakka.
	Butterick's	57	Kauppa	Butterick's on ruotsalainen perheyrityksen ylläpitämä vähittäiskauppa, joka perustettiin Tukholmaan vuonna 1903. Se myy pääasiassa juhla- ja pilailutarvikkeita.
	Apoteket Ugglan	59	Apteekki	Ruotsin vanhin apteekki, joka on toiminut samalla paikalla vuodesta 1798 saakka. Kadun varrella toimivat 1800- ja 1900-luvuilla myös Morianen ja Nordstjernan -nimiset apteekit.
	Norra latin	71B	Koulu	Rakennuksen suunnitteli Norra Latin -nimistä koulua varten Helgo Zetterwall firenzeläiseen uusrenessanssityyliin. Se vihittiin käyttöön vuonna 1880 muun muassa kuningas Oskar II:n ja prinssi Eugenin läsnä ollessa.
	PUB	72–76 ja 63	Tavaratalo	Drottninggatanin ja Kungsgatanin kulmatalon suunnitteli Ove Gorsmen vuonna 1929. Gamla Brogatanin puoleisen rakennuksen suunnitteli Arthur von Schmalensee vuosina 1936–1937. Niin sanotun Bohagshusetin sen sijaan suunnittelivat veljekset Erik ja Tore Ahlsén, ja se valmistui vuonna 1959.
	Vinkelhaken 9	78	Pankki- ja liiketalo	Talon rakensi vuosina 1913–1915 Stockholms Handelsbankin tytäryhtiö Filia. Rakennukselle tyypillisiä ovat suuret ikkunat, ja sitä pidetään nykyisin kulttuurihistoriallisesti arvokkaana. Arkkitehtina oli Erik Josephson.
	Skandia-Teatern	82	Elokuvateatteri	Skandia-Teatern on klassinen elokuvateatteri, joka sijaitsee Warodellin talossa. Se avattiin vuonna 1923, ja sen suunnitteli Gunnar Asplund. Sitä pidetään yhtenä Tukholman kauneimmista.
	Centralbadet	88	Kylpylä	Centralbadet on vanha, hyvin säilynyt jugendtyylinen kylpylärakennus, jonka vuonna 1904 suunnitteli arkkitehti Wilhelm Klemming.[15] Sen pääsisäänkääynti on Centralbadsparkenin puolella.
	Centralbadsparken	88	Puisto	Centralbadsparken on vehreä puisto keskellä Tukholmaa.
	Hårlemanska malmgården	88A	Asuinrakennus	Hårlemanska Malmgården oli arkkitehti Carl Hårlemanin asunto ja yksi harvoista 1700-luvun alussa rakennetuista nimellä malmgård tunnetun rakennustyypin edustajista, jotka Tukholman keskustassa ovat edelleen jäljellä.
	Blå tornet	85	Asuintalo, museo	Blå tornet ("Sininen torni") on Hagströmin ja Ekmanin suunnittelema, vuosina 1906–1907 rakennettu jugendtalo. Nimen sille antoi August Strindberg[16], joka asui talossa vuodesta 1908 kuolemaansa saakka 12. toukokuuta 1912. Talossa on nykyisin muun muassa Strindberg-museo.[16]
	Islandet 10, 11	90	Asuintalo, toimisto	Drottninggatan 90 on vuonna 1938 rakennettu, Kjell Ödeenin ja Gunnar Wejken suunnittelmema ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi luokiteltu talo. Sen rakennutti Hufvudstaden, ja se oli yhtiön ensimmäinen uudisrakennus Kreugerkraschenin jälkeen.
	Vanha teknillinen korkeakoulu	91–95	Korkeakoulurakennus	Päärakennus rakennettiin alun perin Kuninkaallista teknillistä korkeakoulua (myöhemmin KTH) varten. Myöhemmin se on ollut Tukholman yliopiston käytössä, ja nykyisin siinä toimii Kungliga Skogs- och Lantbruksakademien. Rakennuksen suunnitteli Fredrik Wilhelm Scholander, ja se rakennettiin 1860-luvulla
	Centralvaruhuset	92–94	Tavaratalo	Centralvaruhuset käsitti kolme kerrosta tässä Hagströmin ja Ekmanin suunnittelemassa talossa.
	Westmanin palatsi	98–96	Palatsi	Rakennuksen suunnittelivat arkkitehti Carl Christoffer Gjörwell nuorempi ja rakennusmestari Abraham Westman perheelleen vuosina 1799–1800.
	Schefflerin palatsi	116	asuinrakennus	Malmgård -tyyppinen rakennus, jonka kauppias Hans Petter Scheffler rakennutti noin vuonna 1700. Rakennukseen ja sen edessä olevaan puutarhaan liittyy useita kummitustarinoita, ja se tunnetaankin myös nimellä Spökslottet (”Kummituslinna”).
	Entinen Tukholman korkeakoulu	118	Korkeakoulu	Rakennettiin vuonna 1907 Spökparkenin pohjoisosaan aikaisemmalle Petissanin tontille. Se oli Tukholman korkeakoulun ensimmäinen uudisrakennus, ja sen suunnitteli Victor Bodin. Nykyisin se on rakennusmuistomerkki, ja siellä toimii Tukholman työväenopisto.
	Tukholman vanha observatorio	120	Observatorio	Tähtitornin rakennutti Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia vuosien 1747 ja 1753 välillä. Sen suunnittelusta vastasi Carl Hårleman.

Lähteet

• Ulf Sörenson: Rosenbad: huset som spegel, s. 89–122. Stockholms stad, 2001. ISBN 91-7031-113-7 (ruotsiksi)
• Kaj Sandell: Eyewitness Travel: Stockholm. Dorling Kindelsley Ltd, 2012. ISBN 978-1-40536-866-7 (englanniksi)

Viitteet

1. Nils Gustaf Stahre, Per Anders Fogelström: Stockholms gatunamn: innerstaden. Tukholman kaupunki; Liber, 1986. ISBN 91-38-90777-1
2. Staffan Nilsson: Tagandes gatorna så breda son han någonsin kan sfv.se. Arkistoitu 3.12.2013. Viitattu 13.6.2018.
3. Sörenson s. 103
4. Bengt Järbe: Förändringarnas torg: boken om Norra Bantorget. Tukholma: Tiden, 1989. ISBN 91-550-3530-2 (ruotsiksi)
5. Cityplan 1977: förslag till generalplan för Stockholms city. Stockholms stadsbyggnadskontor, 1978. (ruotsiksi)
6. Cityplan 1977 Wikivividly.com. Arkistoitu 13.6.2018. Viitattu 13.6.2018.
7. Så ska Drottninggatan bli mer gågata Stockholm Direkt. Arkistoitu 13.6.2018. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
8. Attentat på Drottninggatan i Stockholm - Säkerhetspolisen xn--skerhetspolisen-0kb.se. 7.4.2017. Arkistoitu 8.4.2017. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
9. Skulptur: Strindbergsitat skulptur.stockholm.se. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
10. Eva Bonniers donationsnämnd (Archive.org) evabonniersdonationsnamnd.se. Arkistoitu 12.8.2010. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
11. Skulptur: Triton på delfin skulptur.stockholm.se. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
12. Skulptur: Hemlös räv skulptur.stockholm.se. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
13. Stockholmslejon birath.se. Viitattu 13.6.2018. (ruotsiksi)
14. Åke Holmberg: Yksityisetsivä Totte Svensson, s. 5. Suomentanut Eila Kivikkaho. Tammi, 1989. ISBN 951-30-9136-8
15. Sandell, Luku: Centralbadet, s. 69
16. Sandell, Luku: Strindbergmuseet Blå Tornet, s. 69

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Drottninggatan Wikimedia Commonsissa

Käännös suomeksi

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Drottninggatan, Stockholm