suomalainen yhtye From Wikipedia, the free encyclopedia
Don Huonot on vuosina 1989–2003 ja 2010 sekä vuodesta 2014 toiminut suomalainen rockyhtye, jonka viimeisen kokoonpanon muodostivat laulaja-kitaristi Kalle Ahola, rumpali Jussi Chydenius, basisti Jukka Puurula ja kitaristi Kie von Hertzen. Yhtye julkaisi aktiiviuransa aikana seitsemän albumia. Kaupallinen läpimurtoalbumi oli Hyvää yötä ja huomenta (1997), josta tuli myös yhtyeen menestynein, platinamyyntiin yltänyt albumi.
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: teksti kopioitu osin yhtyeen Myspace-blogista. Vaatii vielä muokkaamista |
| Don Huonot | |
|---|---|
 |
|
 Don Huonot esiintymässä Helsingin jäähallissa 27.2.2015. |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1989–2003, 2010, 2014–2015 |
| Tyylilaji |
poprock taiderock |
| Kotipaikka | Helsinki, Suomi |
| Laulukieli | suomi |
| Jäsenet |
Kalle Ahola, laulu, kitara |
| Entiset jäsenet |
Antti Lehtinen, rummut, taustalaulu (2001–2003) |
| Levy-yhtiö | |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
Don Huonot julkaisi debyyttisinglensä "Pieniä sieviä sieniä" vuonna 1991. Yhtyeen ensimmäinen studioalbumi Silmänkääntötemppu julkaistiin 1991, jolloin kitaristina toimi vielä Joonas Pirttilä. "Hyrrä"-singlen äänitysten jälkeen Pirttilän tilalle tuli Kie von Hertzen. Yhtyeen toinen perustajajäsen, Jussi Chydenius, lähti yhtyeestä vuonna 2001 kesken Don Huonot -albumin esituotantosessioiden. Viimeiset vuodet rumpalina toimi aiemmin muun muassa Ultra Brasta tunnettu Antti Lehtinen. Vuodesta 1998 alkaen yhtyeen keikkakokoonpanossa vaikutti jo aiemmin äänitteillä vieraillut kitaristi Jarmo Saari.
Yhtye päätti uransa vuonna 2003 kolmeen loppuunmyytyyn jäähyväiskonserttiin Helsingissä Tavastia-klubilla keväällä julkaistun Paha Kesä -EP:n ja usean festivaaliesiintymisen jälkeen. Yhtye on kuitenkin soittanut reunion-konsertteja hajoamisen jälkeen.
Yhtyeen perustivat helsinkiläiset koulutoverit Kalle Ahola ja Jussi Chydenius alun perin nimellä George Nirvana Klubi.[1] Sillä nimellä yhtye vuoden koossa olleena äänitti ensimmäisen demonauhansa loppukesällä 1989 ja muutti nimensä Don Huonoiksi. Kitaristi Tuomo Aitta vaihtui samalla Joonas Pirttilään. Uudella kokoonpanolla Don Huonot esiintyi ensimmäistä kertaa 13. lokakuuta 1989 Lepakossa taidelukioiden juhlissa.[2] Yhtyeen demo herätti jonkin verran huomiota ja se sai kehuja esimerkiksi Kimmo Helistöltä Radio Cityn "Kaikuja kellareista" -ohjelmassa. Syksyllä Don Huonot konsertoi useasti pääkaupunkiseudulla. Basistiksi vaihtui Mikko Mäkelä.
Alkuvuodesta 1990 valmistui toinen demo ja samalla Don Huonot alkoi suunnitella omakustannesinglen tekoa Mikko Karmilan johdolla. Omakustannesingle "Aavaa preeriaa / Onko trubaduuri kuollut?" äänitettiin loppukeväästä, ja basistiksi vaihdettiin singlen kansisessioihin saapumatta jääneen Mikko Mäkelän tilalle Jussi Chydeniuksen luokkatoveri Jukka Puurula. Singlen kannet suunnitteli Petteri Vilkki, jonka kanssa Don Huonot teki yhteistyötä pitkään. Juhannuksena Don Huonot sijoittui kolmanneksi bändikilpailussa Kalajoella ja soitti syksyllä MTV3:n perhesarjassa Ruusun aika. Yhtye sai rahaa äänittää kolmannen demonsa (Pieniä sieviä sieniä / Manaajagerin kuolema / D on huono t), jota käytettiin sarjassa. Samoihin aikoihin Don Huonojen manageri Misse Malkov tuotti yhtyeelle videon omakustannesinglestä. Video kuvattiin Moskovassa, jossa yhtye esiintyi televisioidussa kansainvälisessä yhtyekilpailussa. Syyskuussa Don Huonot piti Helsingin Natsa-klubilla singlenjulkaisukonsertin, jonne yhtye houkutteli väkeä levy-yhtiöistä ja ohjelmatoimistoista. Don Huonot solmi sopimuksen Pekka Aarnion johtaman Pyramid-levymerkin kanssa saaden myös ohjelmamyyjän. Loppuvuoden 1990 sessiossa syntyi Don Huonojen ensimmäinen Pyramid-single "Pieniä sieviä sieniä".
Tammikuussa 1991 julkaistu "Pieniä sieviä sieniä" sai huomiota radiossa sekä musiikkilehdistössä, ja yhtyeen 7" vinyylilevy nousi silloisen Helsingin singlelistan kärkeen. Pieniä sieviä sieniä -video esitettiin Levyraadissa, jonka se voittikin, kuten teki vuosien varrella kuusi muutakin Don Huonojen kappaletta. Heinäkuussa Don Huonot äänitti ensialbuminsa Silmänkääntötempun. Albumin toinen single "Manimania" nousi valtakunnalliselle singlelistalle ja 13. lokakuuta julkaistu pitkäsoitto albumilistalle. Yhtye esiintyi muun muassa YLE:n radioimassa Härmärock-konsertissa joulukuussa. Vuoden päättäneissä eri viestinten vuosiäänestyksissä Don Huonot pärjäsi hyvin Vuoden tulokas -sarjoissa.
Tammikuussa 1992 Don Huonot teki pienen kiertueen. Yliopistokaupunkien klubeissa yleisö oli vastaanottavaista, mutta esimerkiksi Pohjanmaalla Ylivieskassa nuorten pitkätukkien orkesteri keräsi lähinnä vihaisia katseita. Keväällä Don Huonot nauhoitti seuraavan singlen "Hyrrän". Tuottajaksi yhtye pyysi Mats Huldénia. Toukokuussa julkaistusta singlestä tuli Don Huonojen ensimmäinen radiohitti. Pirttilä sai opiskelupaikan Tampereelta ja tiet yhtyeen kanssa erosivat.[3] Kesän esiintymisiin yhtye pyysi kitaristi Kie von Hertzeniä, josta tuli myöhemmin pysyvä jäsen. Toisen albumin äänitykset alkoivat syksyllä, ja ennen vuodenvaihdetta yhtye julkaisi singlen Kapteeni koulukammo / Kaunis painajainen. Single nousi myyntilistoille ja jälkimmäinen kappaleista sai radiosoittoa.
Vuoden 1993 helmikuussa julkaistiin Kameleontti ja yhtye pääsi kiertueelle heti albumin ilmestyttyä. Kesällä Don Huonot esiintyi muun muassa Ruisrockin sivulavalla. Kahdesta albumilta ylijääneestä kappaleesta ja kolmesta remix-versiosta yhtye kokosi Mutanttikameleontti-EP:n. Kalle Ahola näytteli syksyllä kuvatussa Raimo O. Niemen elokuvassa Kissan kuolema.[4] Yhtye aloitti samaan aikaan seuraavan albumin nauhoitukset.
Keväällä 1994 Don Huonot julkaisi singlen "Kauas pois". Kesäkuussa julkaistiin Verta, pornoa ja propagandaa, joka sisälsi kaikki valmiiksi saadut 13 kappaletta. Nimikappaleen lisäksi myös Costi Snellmannin kanssa duettona lauletulle "Kissaihmiset"-kappaleelle kuvattiin video.[5][6] Kappaleesta tuli yhtyeen siihen asti isoin hitti. Syksyllä yhtye teki ensimmäisen laajan kiertueensa.
Vuoden 1995 maaliskuussa yhtye teki akustisen kiertueen, joka nimettiin uuden "Aurinkotanssi"-singlen mukaan. Kesäkuussa Don Huonot julkaisi "Avaruuden lehmipaimen" -singlen. Kumpikaan näistä singleistä ei päätynyt kesän esiintymisten välissä nauhoitetulle Kaksoisolento-albumille. Syksyllä julkaistulta neljänneltä levyltä ilmestyi "Seireeni / Sininen yö" -single. Kumpikin kappale sai runsaasti radiosoittoa. "Seireenille" tehtiin myös video, jonka ideointiin yhtye pääsi ensimmäistä kertaa itsekin kunnolla vaikuttamaan. Video ja koko Kaksoisolento-kiertue tehtiin Jussi Chydeniuksen suunnitteleman mustavalkoisen logon innoittamissa lavasteissa.[7] Video palkittiin vuonna 1995 Kultaisella Muuvilla.[8] Don Huonojen maine liveyhtyeenä oli kasvanut, ja kiertue keräsi varsin paljon yleisöä. Rocklehtien vuosiäänestyksissä yhtye oli korkealla ja eräässä rocklehdessä "Seireeni" valittiin vuoden kappaleeksi.
Huhtikuussa 1996 Don Huonot teki yhteiskiertueen Suburban Tribe -yhtyeen kanssa ja julkaisi Sirkuksessa-EP:n[9], jonka nimikkokappaleeseen Kie von Hertzen teki videon. Kahdella muulla EP:n raidalla yhtyeet coveroivat toisiaan. Kesällä Don Huonot esiintyi jälleen festivaaleilla, muun muassa Elmun Kansanjuhlassa Kaivopuistossa.[7][10] Yhtyeen levytyssopimus Pyramid-levymerkin kanssa loppui lokakuussa julkaistuun Nämä päivät, nämä yöt -kokoelmalevyyn.[11] Kie von Hertzen ohjasi "Kauas pois" -kappaleelle videon, ja singlenä julkaistiin Suburban Tribe -cover "Öinen salaisuus".[12][13] Yhtyeiden yhteinen "Sirkuksessa"-video voitti 1996 Kultaisen muuvin.[8] Valokuvaaja Jouko Lehtola kuvasi ensi kertaa yhtyeen kanssa.
Seuraavan levyn tuottajaksi valittiin Jussi Chydeniuksen veli Kalle Chydenius. Huhtikuussa Don Huonot allekirjoitti levytyssopimuksen BMG Finlandin kanssa. Suurimpana puolestapuhujana yhtyeen epäröivälle uudelle tuotantopäällikölle Asko Kalloselle toimi Katja Ståhl. Yhtye itse pelkäsi hajoamista, ellei levymyynti kasvaisi. Yhtye äänitti albumia kesällä esiintymisten välissä. Heinäkuussa BMG julkaisi uudella Terrier-levymerkillään singlen "Riidankylväjä". Hyvää yötä ja huomenta -albumi julkaistiin 12. syyskuuta 1997. Samana päivänä Don Huonot soitti MTV3:n musiikkiohjelma Jyrkin suorassa tunnin pituisessa lähetyksessä uusia ja vanhoja kappaleita.[14] Yhtye lähti tiiviille kiertueelle ja teki 30 esiintymistä 40 päivässä. Konsertit olivat lähes kaikkialla loppuunmyytyjä, ja uusi levy pysyi listaykkösenä seitsemän viikkoa peräkkäin. Seuraavina singleinä julkaistiin "Hyvää yötä ja huomenta" ja "Viiden tähden sekopää". Albumia myytiin platinalevyyn oikeuttava määrä vuoteen 1998 mennessä.[15]
Alkuvuodesta 1998 Don Huonot sai kolme Emma-palkintoa[16] ja lähti Piikkilankaa-kiertueelle, jonka aikana se esiintyi sekä akustisesti että sähköisesti. Piikkilankaa-EP sisälsi remiksauksia sekä venäjänkielisen ja Kari Tapion laulaman version nimikappaleesta.[17] Kesällä yhtye esiintyi innostuneelle yleisölle muun muassa Ilosaarirockissa ja Ruisrockissa. Korson Ankkarockissa Don Huonot soitti arviolta 50 000 ihmiselle.lähde?
Vuoden 1999 alussa yhtye esiintyi Yle TV1:n Top 40 -ohjelman viisivuotislähetyksessä. "Tule sellaisena kuin olet", jonka videolla Don Huonot esiintyi drag queeneina, oli tulevan albumin ensimmäinen single. Se meni ilmestymisviikollaan virallisen singlelistan ykköseksi.[18] Keväällä ilmestyi albumi Tähti, joka meni ilmestymisviikollaan listaykköseksi.[19] Yhtye teki kiertueen ja julkaisi singlet "Kannibaali" ja "Tuulee" sekä jälkimmäisestä videon.[20] Elokuussa Don Huonot matkasi Jäämeren rannalle Norjaan kuvaamaan neljännelle singlelle "Suojelusenkeli" -videota, jonka ohjasivat Kie von Hertzen ja Pasi Pauni.[21] Syyskuussa kahdessa Juhlaviikkojen telttakonsertissa vierailevine soittajineen juhlittiin Don Huonojen kymmenvuotista uraa. Loka–marraskuun kiertueelle Don Huonot pyysi mukaan Apulanta-yhtyettä ja kiertue sai nimekseen Torremolinos 2000.[22] Samannimiselle EP:lle yhtyeet levyttivät neljä yhteistä kappaletta, joista "Pääkallokiitäjä" ja "Vapaata pudotusta" saivat radiosoittoa.[23] Samainen EP myi platinaa.[24]
Vuoden 2000 syyskuussa Don Huonot suunnitteli tekevänsä vielä yhden albumin. Yhtye äänitti keväällä singlen "Berliini". Kesällä Don Huonot esiintyi Nosturilla ja Vaasan Rantarockissa. Riku Mattilaa pyydettiin tuottajaksi uudelle albumille. Hän oli mukana esituotantovaiheessa, mutta luopui, kun Jussi Chydenius ilmoitti lähtevänsä yhtyeestä.[25] Muut jäsenet kysyivät Antti Lehtistä mukaan yhtyeeseen ja päättivät lähteä jo varattuun studioon ilman tuottajaa.[25]
Talvella 2002 ensimmäisten miksausten valmistuttua Don Huonot kutsui Hiili Hiilesmaan mukaan äänityssessioihin ja hänen johdollaan aloitti nauhoitukset alusta.[26] Vaikka kappaleiden rakenteet, tempot ja sovitukset menivät uusiksi, valtaosaa lauluraidoista pystyttiin käyttämään uusissakin versioissa. Kesäkuussa Don Huonot julkaisi singlen "Sydänpuu" ja aloitti festivaaliesiintymiset. "Merirosvoradio" julkaistiin toisena singlenä. Ennen albumin julkaisua yhtye kuvasi videon "Pyhimykseen" punavuorelaisella takapihalla. Albumin kahden kiertueen jälkeen "Lentohiekkaa" -kappaleeseen tehtiin myös meriaiheinen video, josta löytyy viittauksia yhtyeen tulevaan sovittuun lopettamiseen. Syyskuussa julkaistu albumi Don Huonot meni heti listaykköseksi ja myi kultaa 2002.[27][28][29]
Don Huonot nauhoitti keväällä 2003 EP:n Paha kesä -EP[30], josta radiosoittoa sai kappale "Viimeinen kesä", ja esiintyi kesällä festivaaleilla. Kesän lopussa Don Huonot ilmoitti yhtyeen lopettavan toimintansa syksyn Tavastian keikkoihin lokakuussa 2003.[31] Usein yhtyeen keikoilla vieraillut kitaristi Jarmo Saari pyydettiin mukaan.[32]
Vuonna 2008 SonyBMG julkaisi kokoelma-albumin D On Huono T, joka sisältää jäähyväiskeikalta äänitettyjä kappaleita nimellä "Live at Tavastia 2003".[33]
Yhtye teki paluun konserttilavoille kesällä 2010 esiintymällä Ruisrockissa, Ankkarockissa ja Tavastialla. Yhtye soitti pitkäaikaisimmassa, vuosina 1992-2001 toimineessa kokoonpanossaan. Lisäksi konserteissa soitti Jarmo Saari, joka oli myös ennen yhtyeen hajoamista vierailijana Don Huonojen keikkakokoonpanossa sekä levyillä. Keväällä 2010 yhtye julkaisi Luurangot laatikossa -boksin, johon sisältyy remasteroituja albumeja ja DVD-materiaalia yhtyeen viimeisiltä keikoilta, Tavastialta vuodelta 2003. Boksiin kuuluivat myös uudelleenmasteroituina albumit Hyvää yötä ja huomenta, Tähti ja Don Huonot.[34] Kalle Ahola totesi boksista:
»Niitä levyjä ei ole ollut saatavilla vähään aikaan, koska niiden kansimasterit katosivat jokunen vuosi sitten. Me ollaan tehty mielettömästi duunia sen eteen, että saatiin matsku taas kasaan. Levyissä on bonusbiisejä sekä eksklusiivista kuvamateriaalia. Vinyylejä nämä cd:t muistuttavat siksi, että ne näyttäisivät siltä kuin ne olisi julkaistu ainoassa oikeassa ääniteformaatissa eli vinyylinä.»
(Kalle Ahola, Sue 3/2010[34])
Vuonna 2014 Don Huonot osallistui Ylen We Want More -ohjelmaan, jossa viisi uransa lopettanutta yhtyettä kasattiin hetkeksi uudelleen. Ohjelmaan kuului myös yhtyeiden yhteinen paluukeikka Espoon Barona Areenalla. Konsertti nähtiin televisiossa suorana lähetyksenä.[35]
Keväällä 2015 yhtye teki 25-vuotisjuhlakiertueen.[36] Uusi kokoelma Don Parhaat 1990-2015 nousi Suomen virallisella listalla sijalle 11.[37]
Vuonna 2019 yhtye julkaisi uuden singlen ja soitti festivaalikeikkoja.[38]
Vuonna 2024 yhtye tekee keväällä loppuunmyydyn klubikiertueen isoimmissa kaupungeissa ja kesällä festarikeikkoja. [39]
Don Huonojen tyylilajiksi on sanottu poprockia ja taiderockia.[25] Yhtyeen soinnille oli tunnusomaista taustalaulun runsas käyttö. Tämä juonsi juurensa jäsenien taustoista kamarikuorolaulajina. Proge- ja hard rock -vaikutteet lisääntyivät yhtyeen ilmaisussa entisestään Kie von Hertzenin liittymisen jälkeen. Ensimmäisien vuosien tyylilajien yhdistelemisestä yhtye siirtyi myöhempinä vuosinaan yhtenäisempään ja pelkistetympään ilmaisuun.
Kalle Aholan värikkäitä sanoituksia pidettiin alkuaikoina jopa vaikeina, minkä takia suursuosiota tuli vasta Hyvää yötä ja huomenta -albumin myötä, jossa sanoitukset olivat aiempaa yksinkertaisempia.[40] Mieleenpainuvien tekstien ja sävellyksien lisäksi yhtye laajensi suomirockin palettia myös soinnin ja visuaalisen ilmaisun alueilla. Albumien sointia hiottiin usein pitkäksi venyneissä studiosessioissa. Uutta teknologiaa hyödynnettiin myös konserteissa. Visuaalisuudessaan yhtye koki huippunsa musiikkivideoillaan, jotka olivat näyttävyydessään edelläkävijöitä Suomessa. Yhtyeen useimpien videoesitysten takana vaikutti yhtyeen kitaristi Kie von Hertzen.
|
|
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
