Dihairesis

Dihairesis tai diairesis (m.kreik. διαίρεσις; jakaminen, erottelu^[2]) on filosofinen termi, jota on käytetty erityisesti platonismissa ja stoalaisuudessa. Se on todellisuuden jäsentämisen, käsiteanalyysin tai määrittelyn menetelmä.

Diogenes tuo Platonille kynityn kukon. Anekdootin mukaan Platon oli määritellyt dihairesis-menetelmällä ihmisen olevan ”kaksijalkainen höyhenetön eläin”. Diogenes toi Akatemiaan kynityn kukon ja sanoi: ”Tässä on Platonin ihminen”. Tämän vuoksi määritelmään lisättiin määre ”litteäkyntinen”.^[1]

Platon

Platonilla dihairesis on määrittelyn menetelmä, joka perustuu jakamiseen ja erotteluun. Menetelmässä määritelmään päädytään jakamalla suurempi ryhmä toistuvasti suhteellisen samankokoisiin osiin, kunnes määritelmä on löydetty.

Dihairesista hyödynnetään Platonin myöhäisemmissä dialogeissa Faidros,^[3] Sofisti^[4], Valtiomies^[5][6] ja Filebos. Tuossa vaiheessa Platonia alkoivat kiinnostaa ideoiden väliset suhteet, siinä missä varhaisissa, sokraattisissa dialogeissa oli keskitytty tiettyjen yksittäisten ideoiden etsintään.^[7]

Esimerkiksi Sofistissa elealainen vieras tutkii illuusioita, jotka koostuvat sanoista ja kuvantekotaidosta. Dihairesista käyttämällä hän jakaa jälkimmäisen käsitteen kahteen kategoriaan: eikastikē tekhnē, taito tehdä samankaltaisuutta (eikones) eli jäljennösten tekemisen taito; ja fantastikē tekhnē, vaikutelmien luomisen eli jäljitelmien tekemisen taito. Vieras pitää enemmän jäljennöksistä kuin jäljitelmistä, koska jälkimmäisiä tehdään vain kauneuden vaikutelman tuottamiseksi.^[4]

Dihairesiksen, jakamisen, vastakohta on synagōgē (συναγωγή), yhdistäminen. Ne muodostavat yhdessä platonilaisen dialektiikan kaksi vaihetta, joilla käsitteiden merkityksiä on tarkoitus selkeyttää. Yhdistävässä vaiheessa kerätään yhteen kaikki käsitteen käyttötavat, ja pyritään näin muodostamaan yhtenäinen idea sen selventämiseksi, mitä milloinkin halutaan käsitellä.^[8] Erottavassa vaiheessa käsitteestä erotellaan siihen sisältyvät alakäsitteet. Näin saavutetaan kuva käsitteen ja sen alakäsitteiden välisestä suhteesta.^[6][9]

Aristoteles hylkäsi Platonin ideaopin ja platonilaisen dihairesis-menetelmän.^[10] Hän kehitti dihairesis-menetelmän, jossa suvut (genus) jaetaan lajeihin (species) ja ne edelleen alalajeihin, kunnes määriteltävä löydetään.^[7][11]

Stoalaisuus

Epiktetoksella dihairesis ilmenee uudelleen eettisessä käyttötarkoituksessa.^[7] Hänellä se on prohairesiksen suorittama korkeamman tason arvostelma, joka auttaa erottamaan erilaisia tilanteita koskevista tavallisista arvostelmista ne asiat, jotka ovat meidän vallassamme niistä asioista, jotka eivät ole meidän vallassamme.

Epiktetoksen ajatusta dihairesiksesta voidaan havainnollistaa seuraavalla esimerkillä hänen Keskusteluistaan^[12]:

1. ”Minun tulee kuolla. Tuleeko minun myös vaikeroida?”
2. ”Minut tulee laittaa kahleisiin. Tuleeko minun myös valittaa?”
3. ”Minun tulee lähteä maanpakoon. Estääkö kukaan minua olemasta hymyilevä, hyvällä mielellä ja tyytyväinen?”

Ihmisen prohairesis voi olla joko dihairesiksen mukainen tai sen vastainen. Prohairesis joka omaksuu dihairesiksen mukaisen asenteen toimisi seuraavasti: tapauksessa 1, kuolisi eikä valittaisi; tapauksessa 2, ei valittaisi kun ruumis on kahlehdittuna; tapauksessa 3, hyväksyisi karkotuksen tyynesti. Prohairesis joka omaksuu dihairesiksen vastaisen asenteen toimisi puolestaan seuraavasti: tapauksessa 1, vaikeroisi ja taistelisi kuolemaa vastaan; tapauksessa 2, pyrkisi pakenemaan ja valittaisi kun ruumis on kahlehdittuna; tapauksessa 3, olisi kaikkea muuta kuin tyyni ja pyrkisi välttämään karkotuksen.

Lähteet

1. Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 6.40.
2. Liddell, Henry George & Scott, Robert: διαίρεσις A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. Viitattu 27.1.2009. (englanniksi)
3. Platon: Faidros 266b, 267b.
4. Platon: Sofisti 235b-236c.
5. Platon: Valtiomies 258b-267c.
6. Platon: Sofisti 253d-e.
7. Peters, F. E.: Greek Philosophical Terms: A Historical Lexicon, s. 34-36. NYU Press, 1970. ISBN 0814765521 Teoksen verkkoversio.
8. Platon: Faidros 265d.
9. Platon: Faidros 265e.
10. Aristoteles: Metafysiikka 1039a-b.
11. Aristoteles: Ensimmäinen analytiikka 46a31; Toinen analytiikka II, 96b-97b.
12. Epiktetos: Keskusteluja I.1.22.

Kirjallisuutta

• Philip, James A.: Platonic Diairesis. Transactions and Proceedings of the American Philological Association, 1966, 97. vsk, s. 335-358.

Aiheesta muualla

• Gill, Mary Louise: Method and Metaphysics in Plato's Sophist and Statesman The Stanford Encyclopedia of Philosophy. The Metaphysics Research Lab. Stanford University. (englanniksi)