Darvinismi

Darvinismi tai darwinismi on Charles Darwinin kehittämä biologisen kehityksen eli evoluution selitys, joka painottaa eliöiden muuntelua, voimakasta lisääntymistä ja taistelua olemassaolosta.^[1] Darvinismin mukaan evoluutiota ohjaa etupäässä luonnonvalinta.^[2]

Darwininsirkuilla oli suuri vaikutus Galapagos-saarten muiden eläinten kanssa Charles Darwinin kehittämään evoluutioteorian.

Darvinismin keskeiset kohdat:^[3]

• Eliöt tuottavat enemmän jälkeläisiä kuin ympäristö pystyy elättämään. Esimerkiksi ravintoa ja elintilaa ei riitä kaikille. Tästä seuraa ns. olemassaolon kamppailu, joten osa jälkeläisistä kuolee ennen lisääntymisikää.
• Saman lajin yksilöiden välillä on pieniä perinnöllisiä eroja eli muuntelua.
• Parhaiten ympäristöön sopeutuvat yksilöt säilyvät hengissä ja saavat siten eniten jälkeläisiä. Heikoimmat yksilöt kuolevat pois tai saavat vähemmän jälkeläisiä. Näin luonnonvalinta karsii heikoimmat valikoiden parhaat yksilöt jatkamaan sukua.
• Lajit kehittyvät luonnonvalinnan seurauksena.

Darwin aloitti työnsä teoriansa kehittämisessä vuonna 1837. Darwinin teoriasta on uudemman tiedon pohjalta kehittynyt uusdarvinismi, josta on poistettu Darwinilla mukana ollut lamarckistinen teoria hankittujen ominaisuuksien periytymisestä.^[2]

Darvinismiin pohjautuu sosiaalidarvinismi, katsomus, jonka mukaan ihmisyhteiskuntien kehitys perustuu myös eräänlaiseen luonnonvalintaan.^[4]

Lähteet

1. Iso sivistyssanakirja, s. 79–80. WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-30879-0
2. Darwinism Encyclopaedia Britannica. Viitattu 29.4.2018.
3. Tuomas Aivelo, Justus Mutanen, Kristiina Tarkiainen: ”13: Lajiutuminen”, Symbioosi 1: Elämä ja evoluutio. e-Oppi, 2016.
4. sosiaalidarvinismi. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.

Aiheesta muualla

• JJ: Darvinismi ja rotuteorioiden kehitys Lyseo.edu.ouka.fi. Viitattu 15.8.2018.

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.