kanadalainen jääkiekkoilija From Wikipedia, the free encyclopedia
Daniel "Dan" Hamhuis (s. 13. joulukuuta 1982 Smithers, Brittiläinen Kolumbia) on uransa lopettanut kanadalainen ammattilaisjääkiekkoilija, pelipaikaltaan puolustaja. Hän edusti NHL-joukkue Nashville Predatorsia. Hän on olympiavoittaja vuodelta 2014 sekä maailmanmestari 2007 ja 2015.
| Dan Hamhuis | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. joulukuuta 1982 Smithers, Brittiläinen Kolumbia, Kanada |
| Kansalaisuus |
 Kanada |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Hammer |
| Pelipaikka | puolustaja |
| Maila | vasen |
| Pituus | 185 cm |
| Paino | 93 kg |
| Sarja | NHL |
| Pelinumero | 2 |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2003–2020 |
| Seurat |
Nashville Predators (NHL), Dallas Stars (NHL), Vancouver Canucks (NHL) |
| NHL-varaus |
12. varaus, 2001 Nashville Predators |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Dan Hamhuis vuoden 2008 MM-kisoissa. | |||
| Maa: Kanada | |||
| Miesten jääkiekko | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa | Sotši 2014 | jääkiekko | |
| MM-Kilpailut | |||
| Kultaa | Venäjä 2007 | jääkiekko | |
| Kultaa | Tšekki 2015 | jääkiekko | |
 Hopeaa | Kanada 2008 | jääkiekko | |
| Hopeaa | Sveitsi 2009 | jääkiekko | |
| Nuorten MM-Kilpailut | |||
| Hopeaa | Tšekki 2002 | jääkiekko | |
 Pronssia | Venäjä 2001 | jääkiekko | |
Ennen ammattilaisuraansa Hamhuis kiekkoili vuodet 1998–2002 Prince George Cougarsin riveissä Western Hockey Leaguessa. Tehokkaimmillaan hän oli kahdella viimeisellä WHL-kaudellaan, joilla hän teki kummallakin 60 tehopistettä: 2000–2001 13 maalia ja 47 syöttöpistettä 62:ssa runkosarjaottelussa ja 2001–2002 kymmenen maalia ja 50 syöttöpistettä 59:ssä ottelussa. Hänet valittiin kummallakin kaudella WHL:n läntisen konferenssin ensimmäiseen tähdistökenttään, ja 2002 hänet valittiin myös Kanadan pääjunioriliigojen ensimmäiseen tähdistökenttään ja vuoden puolustajaksi sekä WHL:n vuoden pelaajaksi. Yhteensä hyökkäävänä puolustajana pidetty Hamhuis iski nelivuotisella WHL-urallaan 157 tehopistettä, 34 maalia ja 123 syöttöpistettä, 247 runkosarjaottelussa ja 13 tehopistettä, viisi maalia ja kahdeksan syöttöpistettä, 26:ssa pelaamassaan pudotuspeliottelussa. NHL-varauksen Hamhuis sai vuonna 2001 Nashville Predatorsin varattua hänet numerolla 12 varaustilaisuuden ensimmäisellä kierroksella.
Ammattilaisuransa Hamhuis aloitti vuonna 2002. Hän pelasi kuitenkin koko kauden 2002–2003 Nashvillen farmiseurassa Milwaukee Admiralsissa AHL:ssä; hän iski pelaamissaan 68 runkosarjaottelussa 27 pistettä, kuusi maalia ja 21 syöttöpistettä. Hamhuis oli Admiralsin eniten pisteitä tehnyt puolustaja. NHL-uransa Hamhuis pääsi aloittamaan vuonna 2003, kun hän teki debyyttinsä 9. lokakuuta pelatussa ottelussa Mighty Ducks of Anaheimia vastaan. Hän pelasi tulokaskaudellaan yhteensä 80 runkosarjaottelua tehoin seitsemän maalia ja 19 syöttöpistettä ja keräten jääaikaa keskimäärin 22 minuuttia ja kahdeksan sekuntia ottelua kohden; tulokkaiden pistepörssissä Hamhuis sijoittui sijalle 16 ja tulokaspuolustajien pörssissä sijalle neljä, seuransa sisäisessä jääaikatilastossa hän sijoitti toiseksi Kimmo Timosen jälkeen ja tulokkaiden jääaikatilastossa hän sijoittui ensimmäiseksi jättäen seuraaville sijoille Pittsburgh Penguinsin Ryan Malonen ja Brooks Orpikin.
NHL-kausi 2004–2005 peruuntui työsulun vuoksi, ja Hamhuis pelasi Milwaukeessa AHL:ssä tehden 76 pelaamassaan runkosarjaottelussa 51 tehopistettä (13 maalia ja 38 syöttöpistettä). Hän oli seuransa toiseksi paras pistemies ja AHL:n toiseksi tehokkain puolustaja; kauden jälkeen hänet nimettiin AHL:n toiseen tähdistökenttään. Työsulun jälkeisellä NHL-kaudella 2005–2006 hän palasi Nashvilleen ja teki 82 pelaamassaan runkosarjaottelussa 38 tehopistettä, seitsemän maalia ja 31 syöttöpistettä, kahdeksanneksi eniten seuransa sisällä, ja keräten jääaikaa yhteensä 1849 minuuttia ja 58 sekuntia, keskimäärin 22 minuuttia ja 33 sekuntia per ottelu, mikä oli eniten kaikista Predators-pelaajista.
Hamhuis teki jatkosopimuksen Nashvillen kanssa vähän ennen kauden 2006–2007 alkua. Uusi sopimus oli neljävuotinen.[1] Hamhuis pelasi lopulta Nashvillessä kuusi kautta, joiden aikana hän teki 161 pistettä 483 runkosarjaottelussa. Kesäkuussa 2010 Nashville kauppasi Hamhuisin pelaajaoikeudet Philadelphia Flyersiin vaihdossa Ryan Parentiin.[2] Philadelphia ei onnistunut tekemään kesäkuun aikana sopimusta Hamhuisin kanssa, vaan joukkue kauppasi hänet Pittsburgh Penguinsiin varaustilaisuuden yhteydessä kesäkuun lopulla. Vaihdossa Philadelphia sai kolmannen kierroksen vuoron vuoden 2011 varaustilaisuudessa.[3] Pittsburghkaan ei onnistunut pitämään Hamhuisia joukkueessa, vaan hän allekirjoitti lopulta sopimuksen Vancouver Canucksin kanssa, kun NHL:n sopimusmarkkinat aukesivat heinäkuun alussa.[4] Hän pelasi kevään 2011 pudotuspeleissä 19 ottelua Vancouverin edetessä Stanley Cup -finaaleihin, jotka se hävisi Boston Bruinsille voitoin 3–4[5]. Elokuussa 2020 Hamhuis ilmoitti uransa lopettamisesta.[6]
Ennen ammattilaisuraansa Hamhuis edusti maataan kahdesti nuorten (alle 20-vuotiaiden) jääkiekon MM-kilpailuissa, vuosina 2001 ja 2002. Vuoden 2001 kisoissa hän oli voittamassa maalleen pronssia ja 2002 kisoissa hopeaa maan hävittyä loppuottelun Venäjää vastaan maalein 2–3. Debyyttinsä aikuisten arvokisoissa Hamhuis teki vuoden 2006 jääkiekon MM-kisoissa, joissa Kanada jäi neljännelle sijalle. Hamhuis oli voittamassa maailmanmestaruutta MM-kilpailuissa 2007. Hän oli jälleen mukana Kanadan joukkueessa MM-kilpailuissa 2008 ja 2009, joista Kanada sai hopeaa sekä 2013, jolloin Kanada oli viides. Hän voitti Kanadan joukkueessa olympiakultaa Sotšissa 2014 ja maailmanmestaruuden Tšekissä 2015.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
