From Wikipedia, the free encyclopedia
Dahurianlehtikuusi (Larix gmelinii) on mäntykasvien heimoon ja lehtikuusien sukuun kuuluva kesävihanta havupuu, joka kasvaa pääosin Itä-Siperiassa, Mongoliassa ja Pohjois-Koreassa. Dahurianlehtikuusi muodostaa maailman pohjoisimmat metsät.
| Dahurianlehtikuusi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Lehtikuuset Larix |
| Laji: | gmelinii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
| Muunnokset | |
|
|
| Katso myös | |
|
|
|
Dahurianlehtikuusi on kotoisin Siperiasta, ja sen siellä muodostamat metsät ovat maailman pohjoisimpia metsiä. Taimyrin niemimaalla tämä havupuu kasvaa jopa Chatanga-joen suulta pohjoiseen noin 72°50' leveydellä[4] ja Lana-joellakin 72° leveydellä. Laji kasvaa niin pohjoisessa kylmätalvisessa Siperiassa, koska kesät ovat siellä kuitenkin melko lämpimiä. Se kykenee selviämään ainakin 70 asteen pakkasista[5]. Tämä perustuu siihen, että dahurianlehtikuusi varastoi soluihinsa jäätymispistettä alentavia aineita, joita ovat tyydyttämättömät rasvat, sokerit, sokerialkoholit ja kalvoproteiinit[5]. Lisäksi dahurianlehtikuusi sietää lisäjuuriensa ansiosta ikiroutaa ja saattaa elää turvesoilla jopa 300–400 vuotta siinä missä tavallinen mänty on hengissä 50–70 vuotta[5]. Dahurianlehtikuusi saattaa Baikal-järven takana kasvaa myös kuivilla aroilla[6]
Puu voi hyvissä oloissa kasvaa 35 m korkeaksi, mutta jää yleensä paljon pienemmäksi.[7] Paras kasvualusta on kalkkipitoinen savinen tai hiekkainen maa[8], mutta yleensä dahurianlehtikuusi kasvaa hieman kitukasvuisina suurina yhtenäisinä metsiköinä karuilla ylätasangoilla, soilla, hiekkamailla ja louhikoissa[6]. Hyvin kylmässä vuoristojen metsänrajalla ja tundran rajalla laji kasvaa maassa matavana suikerona, joka ei ole noin 20 cm:n paksuista lumipeitettä korkeampi[8]. Lehdet ovat tasasoukkia, neulasmaisia, ohuita ja pehmeitä. Kävyt ovat vaaleanruskeita, 1–4 cm:n pituisia. Käpysuomut, joita on noin 15–40, ovat tylppä- tai lanttokärkisiä, usein vinoneliömäisiä. Peitinsuomut näkyvät tyvipuoliskossa. Puun pituuskasvu alkaa pitkähaaroista.
Dahurianlehtikuusi on yksikotinen kasvi, ja sen kukinnot ovat yksineuvoisia hedekäpyjä ja emikäpyjä. Puun runko on nuorella iällä mutkainen ja lenko. Vanhemmiten se suoristuu, mutta ei kokonaan. Nuoren puun latvus on kartiomainen, vanhalla lakkapäinen ja hyvin vanhalla vino. Dahurianlehtikuusi muodostaa runkovesoja. Puun valontarve on erittäin suuri. Viljelypuut ovat usein kasvilajien välimuotoja. Dahurianlehtikuusi on ilmastollisesti kestävä, hyväkasvuinen ja teknillisesti laadukas puu ja kesävihanta.
Dahurianlehtikuusi menestyy Suomessa koko maassa I-VIII kasvuvyöhykkeillä aurinkoisilla kuivilla ja tuoreilla kasvupaikoilla vähäravinteisessa maassa. Se viihtyy myös kangasmailla, sekä rämeillä ja korvissa.[3][9]
_(37535368894).jpg)
_(26470319579).jpg)
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
