Creutz [kröjts][1] aatelissuku , joka on introdusoitu Suomen Ritarihuoneeseen kreivillisenä sukuna numero 1.[2] Malmgårdin kartanon Pernajassa Itä-Uudellamaalla vuodesta 1615. Suvun hallussa on ollut aiemmin myös läheinen Suur-Sarvilahden kartano .
Kreivi Gustaf Philip Creutz Creutz-suvun vaakuna. Suku tunnetaan 1400-luvulta. Mårten Mattson Pernajan Sarvilahdesta sai vahvistuksen aatelisarvolleen vuonna 1569. Ruotsin ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1625 suku sai järjestysnumeron 92.[2] Lorentz Creutz (1615 – 1676) kohotettiin vapaaherralliseen säätyyn vuonna 1654 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vapaaherrallisena sukuna numero 48. Turun hovioikeuden presidentti Johan Creutz ylennettiin kreiviksi vuonna 1719 ja introdusoitiin kreivillisenä sukuna numero 68.[2]
Lorentz Creutz (1615–1676), suomalainen vuoribyrokraatti ja amiraaliErnest Johann Creutz vanhempi (1619–1684), maaherra, valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidenttivapaaherra Lorenz Creutz nuorempi (1646–1698), maaherra ja vuorityölaitoksen johtaja.[3]
Johan Creutz (1651–1726), valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidentti, Lorentz Creutzin poika,vapaaherra Carl Gustaf Creutz (1660–1728), kenraali, Kangasalan Liuksialan kartanon omistaja.[4]
kreivi Ernst Johan Creutz nuorempi (1675–1742), Turun akatemian kansleri, korotettiin kreiviksi vuonna 1731, mutta ei introdusoitunut ritarihuoneeseen[5]
vapaaherra (Carl) Gustaf Creutz (1683–1746), kenraalimajuri, Pohjanmaan rykmentin komentajana 1728–1739[6]
kreivi Gustaf Philip Creutz (1731–1785), Uppsalan yliopiston kansleri[7]
kreivitär Sophie Creutz (1752–1824)
kreivi Karl Gustaf Creutz (1787–1851), juristi, tilanomistaja, Porvoon valtiopäivien jäsen
kreivi Carl Magnus Creutz (1821–1893), Turun ja Porin läänin kuvernööri, Tammikuun valiokunnan jäsen, Karl Gustaf Creutzin poika[8]
kreivi Gustaf Filip Creutz (1855–1914), tilanomistaja ja valtiopäivämies
kreivi Carl-Erik Creutz (1911–2000), Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttaja. Aakkosjärjestyksessä Carl Gustaf Creutz (1660–1728), vapaaherra, kenraali, Kangasalan Liuksialan kartanon omistaja.Carl Magnus Creutz (1821–1893), kreivi, Turun ja Porin läänin kuvernööri, Tammikuun valiokunnan jäsenCarl-Erik Creutz (1911–2000), kreivi, Yleisradion pitkäaikainen radiokuuluttajaErnest Johann Creutz vanhempi (1619–1684), maaherra, valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidenttiErnst Johan Creutz (1675–1742), kreivi, Turun akatemian kansleri, korotettiin kreiviksi vuonna 1731, mutta ei introdusoitunut ritarihuoneeseen(Carl) Gustaf Creutz (1683–1746), vapaaherra, kenraalimajuri, Pohjanmaan rykmentin komentajana 1728–1739Gustaf Filip Creutz (1855–1914), kreivi, tilanomistaja ja valtiopäivämiesGustaf Philip Creutz (1731–1785), kreivi, Uppsalan yliopiston kansleriJohan Creutz (1651–1726), valtaneuvos, Turun hovioikeuden presidenttiKarl Gustaf Creutz (1787–1851), kreivi, juristi, tilanomistaja, Porvoon valtiopäivien jäsenLorentz Creutz (1615–1676), suomalainen vuoribyrokraatti ja amiraaliLorenz Creutz nuorempi (1646–1698), vapaaherra, maaherra ja vuorityölaitoksen johtajaSophie Creutz (1752–1824), kreivitär ja kartanonomistaja
Lappalainen, Mirkka: Suku, valta, suurvalta: Creutzit 1600-luvun Ruotsissa ja Suomessa . Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 951-0-30316-X
Creutz. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone. 
