Crafoord-palkinto

Crafoord-palkinto on Holger Crafoordin vuonna 1980 perustama palkinto, joka myönnettiin ensimmäisen kerran 1982. Palkintoa hallinnoi Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (KVA), ja sillä palkitaan ja edistetään perustutkimusta sellaisilla tieteenaloilla, jotka jäävät Nobel-palkinnon ulkopuolelle. Niitä ovat tähtitiede, biotieteet (erityisesti ekologia), geotieteet, matematiikka sekä sairauksista nivelreuma. Holger Crafoord sairasti itse nivelreumaa.

Kaarle XVI Kustaa ojentaa vuoden 2010 Crafoord-palkinnon merentutkija Walter Munkille.

Vuosittain jaetaan vain yksi palkinto, ja palkinto noudattaa seuraavaa kolmivuotista kiertoa: 1: tähtitiede / matematiikka, 2: geotieteet, 3: biotieteet. Nivelreumatutkimuspalkinto myönnetään vain silloin kun on todettu, että alalla on otettu sellaisia tieteellisiä edistysaskeleita, jotka katsotaan palkitsemisen arvoisiksi. Palkinto nivelreumatutkimuksista on myönnetty neljä kertaa; vuosina 2000, 2004, 2009 ja 2013.^[1]

Palkinto jaetaan huhtikuussa Lundissa, ja Nobel-palkinnon tavoin sen ojentaa Ruotsin kuningas. Palkintosumma on 500 000 Yhdysvaltain dollaria, ja tarkoitus on, että palkinnon saaja käyttää sen tutkimustyöhön.

Suomalainen on saanut palkinnon kerran: Ilkka Hanskille myönnettiin vuonna 2011 biotieteiden palkinto.^[2]

Palkitut

Vuosi	Palkinnon saaja[1]	Maa	Aihealue
1982	Vladimir Arnold	Neuvostoliitto	Matematiikka
	Louis Nirenberg	Yhdysvallat
1983	Edward Lorenz	Yhdysvallat	Geotieteet
	Henry Stommel	Yhdysvallat
1984	Daniel H. Janzen	Yhdysvallat	Biotieteet
1985	Lyman Spitzer	Yhdysvallat	Astronomia
1986	Claude Allègre	Ranska	Geotieteet
	Gerald J. Wasserburg	Yhdysvallat
1987	Eugene P. Odum	Yhdysvallat	Biotieteet
	Howard T. Odum	Yhdysvallat
1988	Pierre Deligne	Belgia/ Yhdysvallat	Matematiikka
	Alexander Grothendieck	Ranska (ei kansalainen)
1989	James Van Allen	Yhdysvallat	Geotieteet
1990	Paul R. Ehrlich	Yhdysvallat	Biotieteet
	Edward Osborne Wilson	Yhdysvallat
1991	Allan Rex Sandage	Yhdysvallat	Astronomia
1992	Adolf Seilacher	Saksa	Geotieteet
1993	W. D. Hamilton	Britannia	Biotieteet
	Seymour Benzer	Yhdysvallat
1994	Simon Donaldson	Britannia	Matematiikka
	Shing-Tung Yau	Yhdysvallat
1995	Willi Dansgaard	Tanska	Geotieteet
	Nicholas Shackleton	Britannia
1996	Robert May	Australia	Biotieteet
1997	Fred Hoyle	Britannia	Astronomia
	Edwin Salpeter	Yhdysvallat
1998	Don L. Anderson	Yhdysvallat	Geotieteet
	Adam M. Dziewonski	Yhdysvallat
1999	Ernst Mayr	Yhdysvallat	Biotieteet
	John Maynard Smith	Britannia
	George C. Williams	Yhdysvallat
2000	Marc Feldmann	Britannia	Nivelreumatutkimus
	Ravinder N. Maini
2001	Alain Connes	Ranska	Matematiikka
2002	Dan McKenzie	Britannia	Geotieteet
2003	Carl Woese	Yhdysvallat	Biotieteet
2004	Eugene C. Butcher	Yhdysvallat	Nivelreumatutkimus
	Timothy A. Springer	Yhdysvallat
2005	James E. Gunn	Yhdysvallat	Astronomia
	James Peebles	Yhdysvallat
	Martin Rees	Britannia
2006	Wallace S. Broecker	Yhdysvallat	Geotieteet
2007	Robert Trivers	Yhdysvallat	Biotieteet
2008	Rašid Sunjajev	Venäjä	Astronomia
	Maksim Kontsevitš	Venäjä	Matematiikka
	Edward Witten	Yhdysvallat
2009	Charles Dinarello	Yhdysvallat	Nivelreumatutkimus
	Tadamitsu Kishimoto	Japani
	Toshio Hirano	Japani
2010	Walter Munk	Yhdysvallat	Geotieteet
2011	Ilkka Hanski	Suomi	Biotieteet
2012	Reinhard Genzel	Saksa	Nivelreumatutkimus
	Andrea M. Ghez	Yhdysvallat
	Jean Bourgain	Belgia	Matematiikka
	Terence Tao	Australia/ Yhdysvallat
2013	Peter K. Gregersen	Yhdysvallat	Nivelreumatutkimus
	Lars Klareskog	Ruotsi
	Robert J. Winchester	Yhdysvallat
2014	Peter Molnar	Yhdysvallat	Geotieteet
2015[3]	Richard Lewontin	Yhdysvallat	Biotieteet
	Tomoko Ohta	Japani
2016	Roy Kerr	Uusi-Seelanti	Astronomia
	Roger Blandford	Yhdysvallat
	Jakov Eliašberg	Yhdysvallat[4]	Matematiikka
2017 [5]	Shimon Sakaguchi	Japani	Nivelreumatutkimus
	Alexander Rudensky	Yhdysvallat
	Fred Ramsdell	Yhdysvallat
2018 [6]	Syukuro Manabe	Japani	Geotieteet
	Susan Solomon	Yhdysvallat
2019 [7]	Sallie W. Chisholm	Yhdysvallat	Biotieteet
2020 [8]	Eugene Parker	Yhdysvallat	Tähtitiede
	Enrico Bombieri	Italia /  Yhdysvallat	Matematiikka
2021[9]	Dan Kastner	Yhdysvallat	Nivelreumatutkimus
2022[10]	Andrew Knoll	Yhdysvallat	Geotiede

Lähteet

1. The Crafoord Prize 1982–2016 (pdf) Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia. Arkistoitu 16.8.2016. Viitattu 14.11.2016. (englanniksi)
2. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski sai arvostetun pikku-Nobelin HS.fi. 20.1.2011. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 6.4.2014.
3. The Crafoord Prize in Biosciences 2015 - Crafoordprize 15.1.2015. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Arkistoitu 12.10.2019. Viitattu 16.10.2015.
4. Yakov Eliashberg (Professor) (Eliašberg 1988 emigroitui Neuvostoliitosta Yhdysvaltoihin) Stanfordin yliopisto, stanford.edu. Viitattu 18.5.2019.
5. Crafoord Days 2017 - The Crafoord Prize in Polyarthritis 2017 (pdf) Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Arkistoitu 17.10.2017. Viitattu 17.10.2017.
6. Two legendary climate researchers receive this year’s Crafoord Prize (pdf) Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Viitattu 17.10.2017.
7. The Crafoord Prize in Biosciences 2019 (palkinnon lyhyt perustelu: "for the discovery and pioneering studies of the most abundant photosynthesising organism on Earth, Prochlorococcus”) 17.1.2019. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Arkistoitu 18.5.2019. Viitattu 18.5.2019.
8. Crafoord Laureates discovered the solar wind and solved mathematical problems 30.1.2020. Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia, kva.se. Arkistoitu 27.1.2021. Viitattu 11.1.2021.
9. The Crafoord Prize in Polyarthritis 2021 The Royal Swedish Academy of Sciences. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)
10. The Crafoord Prize in Geosciences 2022 30.1.2022. The Royal Swedish Academy of Sciences. Viitattu 2.10.2021. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Crafoord-palkinto Wikimedia Commonsissa

• Crafoord-palkinnon verkkosivusto (ruotsiksi)
• Craaford-palkinto Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian sivustolla (ruotsiksi)