matemaattinen väittämä From Wikipedia, the free encyclopedia
Collatzin konjektuuri on yksinkertaisesti muotoiltu matemaattinen väittämä, jolle ei kuitenkaan ole toistaiseksi löydetty todistusta (ks. konjektuuri). Sen mukaan tietynlaiset lukujonot päättyvät aina samalla tavalla, riippumatta mistä luvusta kyseinen lukusarja aloitetaan. Paul Erdősin mukaan "Matematiikka ei ole ehkä vielä valmis tämän kaltaisiin ongelmiin".
Väittämä voidaan havainnollistaa seuraavasti:
Mielivaltaiselle positiiviselle kokonaisluvulle suoritetaan seuraava toimenpide:
Eli matemaattisesti ilmaistuna määritellään funktio f:
Tämän jälkeen toistetaan operaatio useita kertoja peräkkäin alkaen mistä tahansa mielivaltaisesta kokonaisluvusta ja suoritetaan seuraava operaatio edellisen operaation lopputulokselle. Eli:
Tällöin Collatzin väittämä kuuluu: Tämä prosessi johtaa aina loppujen lopuksi lukuun 1 riippumatta siitä, mikä luku valitaan sarjan aloitusarvoksi. Toisin sanoen:
Collatzin väittämää on tutkittu tietokoneita käyttäen huomattavan pitkälle. Elokuun 2005 alkuun mennessä on osoitettu, että Collatzin jono päätyy triviaaliin silmukkaan {1, 4, 2}, kun jonon ensimmäiseksi luvuksi valitaan mikä tahansa lukua 6 × 258 (n. 1,729 × 1018) pienempi positiivinen kokonaisluku. Yhtään vastaesimerkkiä ei ole löydetty.[1]
Väittämän kumoamiseksi tulisi löytää sellainen positiivinen kokonaisluku, josta alkava edellä kuvatulla tavalla muodostettu lukujono joko
On osoitettu, että mikäli jälkimmäinen näistä toteutuu jollakin Collatzin lukujonolla, ts. löytyy ei-triviaali silmukka, niin tämä silmukka on miljardien lukujen pituinen.[2]
Collatzin konjektuuria pyritään ratkaisemaan samannimisessä projektissa BOINC-alustalla.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.