Remove ads
Charles Ferdinand de Bourbon, Berryn herttua (24. tammikuuta 1778 Versailles – 14. helmikuuta 1820 Pariisi)[1] oli ranskalainen prinssi, tulevan kuningas Kaarle X:n nuorempi poika. Hänen murhansa vuonna 1820 vaikutti merkittävästi Ranskan poliittiseen ilmapiiriin.
Berryn herttuan vanhemmat olivat Artois’n kreivi, tuleva kuningas Kaarle X ja prinsessa Maria Teresia, jonka isä oli Sardininian kuningas Viktor Amadeus III. Hänen vanhempi veljensä oli Angoulêmen herttua Louis Antoine, myöhempi ”Ludvig XIX”.[2] Ranskan kuninkaat Ludvig XVI ja Ludvig XVIII olivat heidän setiään.[3]
Berryn herttua lähti vallankumouksen puhjettua vuonna 1789 isänsä mukana maanpakoon. Vuosina 1792–1797 hän palveli Joseph de Condén johtamassa emigranttiarmeijassa ja matkusti sen mukana Venäjälle, jossa keisari Paavali I antoi hänen komentoonsa ratsuväkirykmentin. Vuosina 1801–1814 Berryn herttua asui Englannissa. Hän palasi Ranskaan Bourbon-restauraation yhteydessä vuonna 1815.[1] Napoleonin palattua Elbalta kuningas Ludvig XVIII nimitti Berryn herttuan armeijan ylipäälliköksi, mutta Napoleonin tukijoiden osoittauduttua vahvemmiksi hän joutui pakenemaan Gentiin satapäiväisen keisarikunnan ajaksi.[4]
Ollessaan lähdössä kotiin Pariisin oopperasta illalla 13. helmikuuta 1820 Berryn herttua joutui fanaattisen satulasepän Louis-Pierre Louvelin puukottamaksi ja kuoli seuraavana päivänä. Tapaus johti muun muassa pääministeri Élie Decazes’n eroon ja rojalistien asenteiden jyrkentymiseen.[1]
Remove ads
Berryn herttua nai 17. kesäkuuta 1816 Molempain Sisiliain kuninkaan Frans I:n tyttären Carolinan. Heidän ainoa poikansa, Bourdeaux’n herttua Henri syntyi isänsä kuoleman jälkeen vuonna 1820, mikä takasi Bourbonin hallitsijasuvun jatkumisen.[1] Lisäksi heille oli vuonna 1819 syntynyt tytär Louise, joka nai Parman herttua Kaarle III:n.[5][6][1]
Englannissa asuessaan Berryn herttua sai englantilaisen Amy Brownin kanssa kaksi aviotonta tytärtä, jotka tunnettiin myöhemmin nimillä paronitar Charette ja kreivitär Faucigny-Lucinge.[1]
Remove ads
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads