Remove ads
Buffalo on kaupunki Yhdysvaltojen New Yorkin osavaltion länsiosassa Eriejärven itäkärjessä Niagarajoen varrella. Buffalon asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 261 310 ja se on New Yorkin toiseksi suurin kaupunki. Suuremman metropolialueen asukasluku oli samana vuonna 1 135 509. Perinteisen teollisuuden kärsittyä toisen maailmansodan jälkeen kaupungin asukasluku on kuitenkin lähes puolittunut historiallisesta huipustaan.
| Buffalo | |
|---|---|
 Kuvakollaasi Buffalosta. |
|
 lippu |
 vaakuna |
 Buffalon kaupunki Erien piirikunnan kartalla. |
|
  Buffalo |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Yhdysvallat |
| Osavaltio | New York |
| Piirikunta | Erie |
| Väkiluku (2010) | 261 310 |
| – Metropolialue | 1 135 509 |
Remove ads
Buffalon kaupunki sijaitsee New Yorkin osavaltion länsiosassa Erien piirikunnassa Eriejärven itäkärjessä Niagarajoen suulla. Kaupunkiin hallinnollisesti kuuluvalla alueella on pinta-alaa noin 137 km². Buffalon suurempi metropolialue käsittää myös viereiset Lackawannan, Lockportin, Niagara Fallsin, Tonnawandan, North Tonnawandan, Amherstin, Cheektowagan, Hamburgin, Lancesterin ja West Senecan kaupungit.[1]
Buffalon ilmastoon vaikuttaa viereinen suuri Eriejärvi. Järvi tasoittaa kuumuutta kesäisin ja kylmyyttä talvisin.[1] Kansan keskuudessa Buffalo tunnetaan usein erityisen kylmistä talvistaan, vaikka tämä ei välttämättä pidä tilastollisesti paikkaansa.[2] Toisaalta lumisateet ovat talvisin hyvin runsaita johtuen järvestä tulevasta kosteudesta.[1] Järveltä puhaltavat kylmät tuulet muuttavat kosteuden lumisateiksi. Toisaalta järven viileät tuulet helpottavat säätä kesän kuumina kuukausina.[2]
Remove ads
Mannerjäätikkö vetäytyi nykyisen Eriejärven alueelta noin 15 000 vuotta sitten ja ensimmäiset ihmiset saapuivat noin 3 000 vuotta jäätikön vetäytymisen jälkeen. Myöhemmin alueen alkuperäisasukkaita eli intiaaneja olivat esimerkiksi huronit, neutralit, eriet ja irokeesit.[2] Ensimmäiset eurooppalaiset alueella liikkuneet olivat ranskalaisia turkistenmetsästäjiä ja jesuiittoja. Tutkimusmatkailija René-Robert Cavelier rakennutti matkoillaan käyttämän laivan Niagarajoen varrella vuonna 1679 ja vuonna 1758 ranskalainen kauppias Chabert Joncaire perusti paikalle vain vuoden toimintaansa jatkaneen kauppa-aseman.[1] Nykyisen Buffalon alue päätyi Britannialle Suuren siirtomaasodan seurauksena[2] ja vuonna 1780 he asuttivat alueelle senecoja.[1] Holland Land Company-niminen yhtiö osti maata alueelta vuonna 1790 ja sitä kartoittamaan lähetettiin Joseph Ellicott. Ellicott laati suunnitelman uudelle kaupungille Eriejärven rannalle vuonna 1803. Kaupungin nimeksi oli tarkoitus tulla New Amsterdam, mutta nimi ei kelvannut paikallisille ja nimeksi tuli sen sijaan Buffalo. Tarinan yhden version mukaan nimi juontui ranskalaisista sanoista beau fleuve, eli kaunis joki.[2] Toisen mukaan se juontuu biisonista (buffalo), joita ei kuitenkaan alueella tavattu.[1]
.png)
Britannian ja Yhdysvaltojen välisen vuoden 1812 sodan syttyessä Buffalon asukasluku oli noin 1 500. Buffalosta tuli yhdysvaltalaisten päätukikohta Niagaran vastaisella rintamalla. Britit polttivat paikan vuonna 1813. Erien kanavan avautuminen vuonna 1825 johti Buffalon nopeaan kasvuun. Vuonna 1832 sen asukasluku oli jo 10 000.[1] Liikenne Buffalon ja Eriejärven kautta osoittautui erityisen tärkeäksi Yhdysvaltojen sisällissodan puhjettua ja maan länsiosien kasvaessa. Buffalo oli myös osa niin sanottua maanalaista rautatietä, jota etelästä pakenevat orjat käyttivät heidän muuttaessaan Kanadaan.[2]
Kaupungin raskas teollisuus kehittyi etenkin 1800-luvun loppupuolella.[2] Teollista kehitystä avitti etenkin Niagarajoen vesivoiman hyödyntäminen 1890-luvulla. Kaupunkiin kasvoi esimerkiksi teräs- ja telakkateollisuutta. Buffalo oli myöds kahden yhdysvaltojen presidentin, Millard Fillmoren ja Grover Clevelandin kotikaupunki. Lisäksi presidentti William McKinley murhattiin Buffalossa vuonna 1901 ja Theodore Roosevelt yritettiin murhata tämän vannoessa virkavalaansa Ansley Wilcoxin kartanolla Buffalossa.[1] Vuonna 1927 avattiin Buffalon Fort Erieen Kanadan Ontariossa yhdistänyt Peace Bridge. Kaupunki kärsi huomattavasti toisen maailmansodan jälkeen alkaneesta raskaan teollisuuden alamäestä. Huomattava osa sen asukkaista muutti muualle ja kaupungin asukasluku on sittemmin puolittunut historiallisesta huipustaan. Kaupungin elvyttämiseen on sittemmin sijoitettu huomattavia summia.[2]
Remove ads
Buffalon teollisuus on taantunut, mutta sillä on edelleen huomattava merkitys kaupungin taloudelle.[2] Huomattavia teollisuuden aloja ovat esimerkiksi autoteollisuus, kemikaaliteollisuus, muoviteollisuus, koneteollisuus ja lääketeollisuus. Nykyisin suurin työnantaja on kuitenkin palveluala.[1] Kaupunki on myös pyrkinyt monpuolistamaan talouttaan panostamalla esimerkiksi finanssialaan, tutkimukseen ja korkean teknologian aloihin. Kaupunki sijaitsee Kanadan rajalla ja kaupalla ulkomaille on myös suuri merkitys. Niagaran putoukset kaupungista pohjoiseen ovat huomattava matkailukohde.[2]
Kotitalouksien keskimääräiset vuosittaiset ansiot Buffalossa aikavälillä 2013–2017 olivat 34 268 Yhdysvaltain dollaria ja henkilöä kohden 22 294 dollaria. 30,9 % väestöstä eli köyhyysrajan alapuolella.[3]
Remove ads
Buffalon asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 261 310.[3] Sen suuremman metropolialueen asukasluku oli vuonna 2010 1 135 509. Asukasluvultaan Buffalo on New Yorkin toiseksi suurin kaupunki.[1] Kaupungin asukkaista 47,6 % oli taustaltaan valkoisia (latinot pois lukien 44 %), 37,1 % afroamerikkalaisia, 0,4 % intiaaneja, 11,3 % latinoja mistä tahansa rodusta ja 3,8 % aasialaisia. 17,6 % kaupungin asukkaista puhui kotonaan jotakin muuta kieltä kuin englantia ja 9,5 % kaupungin asukkaista oli syntynyt ulkomailla.[3]
Remove ads
Buffalo on arkkitehtuurinharrastajien pyhiinvaelluspaikka. Arkkitehti Frank Lloyd Wright suunnitteli kaupunkiin useita rakennuksia, joista osa kuitenkin on tuhottu. 1950-luvulla hävitettiin Darwin D. Martinin omistaman postimyyntiyrityksen Larkinin hallintorakennus[4] ja purkujäte kuopattiin maahan, paikalle jossa nyt on puisto. Hänen suunnittelemansa bensa-asema jäi aikanaan rakentamatta mutta on nyt rakennettu museoksi. Toinen myöhemmin rakennettu Wrightin suunnitelma on Fontana Boathouse. Sen oli tarkoitus tulle Wisconsinin yliopiston soutukerhon käyttöön. Wright piirsi siitä tosin vain kaksi pientä piirrosta ja nykyisessä rakennuksessa on paljon oletuksia, mutta myös siinä nykyvaatimusten mukaisia ratkaisuja, sillä se on aktiivisessa käytössä.[5]
Alkuperäisiä Wrightin suunnitelmia on jäljellä Darwin D. Martinin asuintalo (1905), joka tosin oli rappiolla, mutta on nyt kunnostettu, ja siellä järjestetään yleisölle kierroksia.[5]
Remove ads
Buffalo Bills on paikallinen amerikkalaisen jalkapallon seura ja Buffalo Sabres jääkiekkoseura.[1]
Buffalossa on useita taidegallerioita, kuten:
- Albright-Knox Art Gallery
- Burchfield Penney Art Center
- Big Orbit Gallery
- Buffalo Arts Studio
- Squeaky Wheel
- Anderson Gallery
- Hallwalls Contemporary Art Center
- CEPA Gallery
- Castellani Art Museum.[6]
Muita kulttuurikohteita Buffalossa ovat esimerkiksi Kleinhans Music Hall, Buffalo Museum of Science, Shea’s Performing Arts Center ja Studio Arena.[1]
Yhdysvalloissa suosittu buffalo wing-kana sai alkunsa Buffalossa. Paikallinen Anchor Bar alkoi myydä kanaa vuonna 1964 ja nykyisin sitä tarjoilevat erilaisin reseptein monet muut paikalliset ravintolat.[7]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads