Bristolinlahti

itäisin osa Beringinmerta Alaskan lounaisosassa From Wikipedia, the free encyclopedia

Bristolinlahti

Bristolinlahti (engl. Bristol Bay, Keski-Alaskan jupikiksi Iilgauaq) on itäisin osa Beringinmerta Alaskan lounaisosassa.[1][2] Lahti suustaan on 400 kilometriä pitkä ja 290 leveä. Tärkeimmät Bristolinlahteen laskevista joista ovat Cinder, Egegik, Igushik, Kvichak, Meshik, Nushagak, Naknek, Togiak ja Ugashik.[2]

Tämä artikkeli kertoo Alaskassa sijaitsevasta lahdesta. Isossa-Britanniassa on Bristolin kanaali
Pikafaktoja
Bristolinlahti
Thumb
Bristolinlahti (Bristol Bay)
Koordinaatit 57.75°N, 159.50°W
Sijainti Beringinmeri
Valtio Alaska,  Yhdysvallat
Merialue Tyynimeri
Sulje

Verraten matalan Bristolinlahden vuorovesivaihtelut ovat Yhdysvaltain suurimpia.[2][3] Nugshagakinlahdella ja Kvichakinlahdella vuorovesierot ovat 9,9 metriä, eli maailman kahdeksanneksi suurimmat. Vuorovesien lisäksi Bristolinlahden matalikot ja hiekkasärkät tekevät merenkulusta vaarallisen, etenkin lahdella tavanomaisten voimakkaiden tuulien aikana. Bristolinlahti on Beringinmeren matalinta aluetta ja täten yksi vaarallisimmista merialueista suurille aluksille.

Bristolinlahti on maailman suurin punalohen nousualue. Punalohen lisäksi lahteen laskeviin jokiin nousevat lohilajeista: kuningaslohi, hopealohi, koiralohi, kyttyrälohi ja kirjolohi.

Bristolinlahtea on tutkinut muun muassa James Cook, joka nimesi sen Augustus Herveyn, kolmannen Bristolin jaarlin mukaan.

Lähteet

Aiheesta muualla

Wikiwand - on

Seamless Wikipedia browsing. On steroids.