Bokashi
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Bokashi on eloperäistä ainesta, joka on fermentoitu eli käytetty kompostointia varten. Bokashi on siis käynyttä biomassaa, usein kotitalouksien tuottamaa biojätettä, josta on tarkoitus valmistaa multaa. Sana bokashi on japania ja tarkoittaa "fermentoitua orgaanista ainesta".[1]
Bokashin valmistusmenetelmä on kehitetty Japanissa, Ruykuysin yliopistossa, joka sijaitsee Okinawalla. Menetelmän toi julkisuuteen 1970-luvulla puutarhatieteen professori Teruo Higa. Hän julkaisi vuonna 1993 menetelmästään kertovan kirjan An Earth Saving Revolution. Bokashi kehitettiin vaihtoehdoksi voimaperäiselle kemialliseen lannoitukseen perustuvalle viljelylle.
Kehitystyössään Higa havaitsi, että kasvualustan mikrobistolla on suuri vaikutus kasvien kasvuun ja kehittymiseen. Hän tutki erityisesti mikrobien yhteisvaikutuksia ja tuli siihen tulokseen, että monipuolinen ja valikoitu mikrobeiden seos toimii ravintoverkostona, joka hajottaa erityisen tehokkaasti eloperäistä ainesta. Higan kehittämään mikrobiseokseen kuuluu maitohappobakteereita, hiivaa ja fototrooppisia bakteereita. Mikrobiseos kaupallistettiin ja se ilmestyi markkinoille vuonna 1982. Seos on imeytetty yleensä leserouheeseen ja sitä kutsutaan nimellä EM tai EM1(EM = Effective Microorganisms).[2]
Bokashimateriaalina käytetään yleensä kotitalouksissa syntyvää ruokajätettä. Näiden lisäksi voidaan fermentoida paperia, ihmisten ja eläinten jätöksiä ja puutarhajätettä kuten lehtiä ja puuhaketta. Materiaalin tulee olla suhteellisen hienojakoista, jotta se painuu fermetoinnin aikana tiiviisti kasaan. Mitä hienojakoisempaa materiaali on, sitä enemmän mikrobeilla on pinta-alaa jolle asettua. Tämä nopeuttaa prosessia.[3]
Bokashimateriaali sijoitetaan ilmatiiviisti ruostumattomaan, vedenpitävään astiaan. Usein käytetään kannellista muoviämpäriä, jonka alaosaan on asennettu hana. Hana helpottaa prosessin aikana syntyvän nesteen, "bokashimehun", poistamista. Jos nestettä ei haluta poistaa, astian pohjalle voidaan sijoittaa paperia tai paperimassaa, joka imee syntyvän nesteen.
Tuoreen jätteen väliin ripotellaan EM-rouhetta tai -liuosta. Astiaa täytetään sitä mukaa kun kotitalousjätettä syntyy. Käyminen tapahtuu hapettomissa olosuhteissa yli viiden celsiusasteen lämpötilassa ja kestää 15 - 30 vuorokautta. Asianmukaisessa käymisprosessissa ei synny juurikaan hajuja.[3] Käymisprosessin aikana massan pintaan saattaa kasvaa valkoista rihmastoa, mikä on merkki onnistuneesta prosessista.[4] Valmiista bokashimassasta on yhä tunnistettavissa kasvinosia. Massa on pehmentynyt muttei vielä muistuta lainkaan multaa. Kun käymisprosessi on valmis, massaan sekoitetaan multaa. Tämä käynnistää varsinaisen maatumisen, jonka tuloksena saadaan lyhyessä ajassa ravinteikasta puutarhamultaa.
Bokashin käyttöä on verrattu monissa tieteellisissä tutkimuksissa muihin luonnonmukaisiin lannoitteisiin sekä teollisesti tuotettuihin lannoitteisiin. Luonnonmukaisella ja kemiallisella lannoituksella on pitkäaikaisia vaikutuksia maaperään. Pitkään jatkuneena kemiallisella lannoituksella sadot saattavat pienentyä, koska orgaanisen aineksen määrä maaperässä vähenee.[5] Kemialliseen lannoitukseen verrattuna luonnonmukaiset lannoitteet toimivat maanparanteena. Bokashin vaikutuksia on verrattu myös muihin luomulannoitteisiin ja -maanparanteisiin, kuten biohiileen,[5] tavanomaiseen kompostiin,[6] ja kananlantaan.[7] Tulokset ovat olleet vaihtelevia. Ainoa selvä ero on saatu lannoittamattoman maaperän ja bokashilla lannoitetun maaperän välillä. Bokashin etuna näyttää olevan maaperän köyhtymisen estäminen, orgaanisen aineksen ja monipuolisen mikrobiston ylläpitäminen.
Bokashilla ja sen sisältämillä EM -mikrobeilla on ajateltu olevan kyky puhdistaa saastunutta vettä ja sitä on kokeiltu rehevöityneen järven puhdistuksessa muun muassa Suomessa. Näkemykset EM-liuoksen vaikuttavuudesta sinilevätilanteeseen ja veden kirkkauteen jäivät ristiriitaisiksi.[8] Vertaisarvioidussa kansainvälisessä julkaisussa on havaittu, että EM-liuoksella ei ole sinileviä vähentävää vaikutusta.[9] Pienimuotoisessa suomalaisessa opinnäytetyössä EM-mutapallot vähensivät vedestä nitraattia, mutteivät vaikuttaneet fosfaatin, sulfaatin tai typen määriin.[10] Kansainväliset tutkimustulokset jäteveden puhdistustehosta ovat olleet vaihtelevia.[11][12][13] Koska vaikutuksia on ollut hankala todentaa tieteellisesti, vesien puhdistusmenetelmä ei ole saanut suurta jalansijaa. Mikrobeiden teho on altis pienillekin olosuhdemuutoksille, mikä voi osaltaan selittää ristiriitaisia tuloksia.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
