From Wikipedia, the free encyclopedia
Bernhard Karl von Köhne (myös muodossa von Koehne, ven. Борис Васильевич Кёне, Boris Vasiljevitš Kjone; 16. heinäkuuta (J: 4. heinäkuuta) 1817 Berliini, Preussi – 17. helmikuuta (J: 5. helmikuuta) 1886 Würzburg, Saksan keisarikunta)[1][2][3][4] oli Venäjällä vaikuttanut saksalainen heraldikko ja numismaatikko, joka uudisti Venäjän heraldiikan 1800-luvun puolivälissä.
Köhnen suku oli kristityiksi kääntyneitä saksanjuutalaisia.[5] Köhne kävi koulunsa Berliinissä ja opiskeli Berliinin sekä Leipzigin yliopistoissa. Hän julkaisi vuonna 1837 ensimmäisen numismatiikkaa käsitelleen tutkimuksensa ja keskittyi seuraavina vuosina pääasiassa tähän tieteenalaan.[1] Hän muutti vuonna 1845 Pietariin saatuaan viran Eremitaašin rahakammiosta. Seuraavana vuonna hän osallistui Venäjän arkeologis-numismaattisen seuran perustamiseen ja toimi sen ensimmäisenä sihteerinä. Vuonna 1850 Köhnestä tuli Venäjän hallitsevan senaatin heraldisen osaston vaakunatoimiston johtaja. Hän sai vuonna 1862 Reuss-Greizin ruhtinaskunnan paronin arvon ja alkoi sen jälkeen käyttää nimeä von Köhne (ulkomailla usein muodossa von Koehne).[2][3] Lisäksi hän sai 1876 Venäjällä salaneuvoksen arvon.[3] Hän joutui Venäjällä syrjään vuonna 1883 ja matkusti kaksi vuotta myöhemmin Saksan Baijeriin, jossa kuoli.[6]
Köhne uudisti 1850-luvun aikana venäläisen heraldiikan. Hän laati Venäjän kaupunkien ja alueiden vaakunoita varten yhtenäisen säännöstön, jonka keisari Aleksanteri II vahvisti vuonna 1857. Suurin osa Venäjän kaupungeista tosin kieltäytyi noudattamasta sitä, mutta Pietarin ja Moskovan vaakunat uudistettiin Köhnen ohjeistuksen mukaisiksi.[5] Venäjän presidentin heraldinen neuvosto pitää kuitenkin vielä nykyään kiinni vuoden 1857 vaakunasäännöistä.[5] Yleisen vaakunaohjeen ohella Köhne suunnitteli Venäjän keisarikunnalle niin sanotun suuren valtakunnanvaakunan sekä Romanovin hallitsijasuvun uuden vaakunan.[6]
Köhnellä oli laaja kielitaito. Hän julkaisi tieteellisiä artikkeleita useilla eri kielillä ja kuului moniin ulkomaisiin tieteellisiin seuroihin.[2] Suuri osa Köhnen heraldisesta työstä Venäjällä jäi toteutumattomiksi ehdotuksiksi. Vaikka hän haki innoituksensa ikivanhoista venäläisistä kuva-aiheista, hänen töitään arvosteltiin Venäjällä liian voimakkaista saksalaisista vaikutteista.[5] Varsinkin ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset heraldikot alkoivat voimakkaasti arvostella Köhnen perintöä liian saksalaiseksi.[6]
Köhnen vaakunaohjeistus pyrittiin ulottamaan myös Suomen suuriruhtinaskuntaan vuonna 1861 annetulla määräyksellä.[3] Köhne laati vuosina 1860–1861[7] vaakunaehdotukset kaikille Suomen silloisille kaupungeille. Osa ehdotuksista säilytti kaupunkien vanhat vaakunat, osassa ne taas oli korvattu kokonaan uusilla tunnuksilla. Venäläisen heraldiikan tapaan vaakunoiden yläkulman kolkkaan oli sijoitettu kunkin kaupungin sijaintiin viittavaa lääninvaakuna. Lukuun ottamatta suuriruhtinaan kruunulla ja valtikoilla koristettua Helsingin vaakunaa jokaisen vaakunan päälle oli sijoitettu muurikruunu; läänien pääkaupungit saivat kultaisen, muut kaupungit hopeisen kruunun. Kilpien ympärille oli sijoitettu muun muassa ankkureita ja tähkiä, viitaten kunkin kaupungin elinkeinoihin. Yksikään Köhnen ehdottamista vaakunoista ei kuitenkaan päätynyt Suomen kaupunkien käyttöön.
Köhne laati 1860-luvun alussa myös aiheet ensimmäisille suomalaisilla markkakolikoille, jotka varsinaisesti suunnitteli hänen alaisensa Aleksandr Fadejev.[8]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
