Bengalin alueella käytetty kirjoitusjärjestelmä From Wikipedia, the free encyclopedia
Bengalilainen kirjaimisto[1] on brahmi-kirjoituksesta kehittynyt abugida-tyyppinen kirjoitusjärjestelmä, jota käytetään Bangladeshissa ja suuressa osassa Koillis-Intiaa. Se on pääasiallinen kirjoitusjärjestelmä bengalin ja assamin kielessä, ja sitä käytetään myös lukuisien alueen vähemmistökielten kirjoittamiseen.
Kirjaimisto alkoi 1000-luvulla eriytyä edeltäjästään nagari-kirjoituksesta. Se on läheistä sukua muun muassa orijalaiselle ja gudžaratilaiselle kirjaimistolle sekä devanagarille. Bengalilaiselle tekstille on tyypillistä runsas konsonanttiligatuurien käyttö. Kirjaimistosta käytetään erilaisia muunnelmia eri kielissä; bengalin aakkostoon kuuluu 35 konsonanttia ja 11 vokaalia, assamin aakkostoon taas 37 konsonanttia ja 11 vokaalia.
Bengalilaisen kirjaimiston kantamuoto oli nagari-kirjaimisto, jonka juuret ovat muinaisessa brahmi-kirjoituksessa ja josta ovat eriytyneet myös muun muassa devanagari, gudžaratilainen kirjaimisto ja orijalainen kirjaimisto.[2] Bengalin aakkosto alkoi eriytyä nagarista 1000-luvulla jaa.,[3] ja assamin kirjoittamiseen sitä alettiin kehittää vuoden 1200 tienoilla.[4]
Englantilainen Charles Wilkins kehitti bengalilaiset painokirjaimet 1700-luvulla, ja ensimmäinen painettu bengalinkielinen teksti nykymuotoisella kirjaimistolla julkaistiin vuonna 1778.[3] Ensimmäinen assaminkielinen painettu teksti puolestaan oli Atmaram Sarman käännös Raamatusta vuonna 1813.[4]
Nykyisin bengalilaiset kirjaimet ovat laajassa käytössä Bangladeshissa ja Intian itäosassa. Kirjaimistoa käytetään bengalin ja assamin lisäksi muun muassa bishnupriyan, bodon, garon, manipurin, mundarin, rangpurin, sadrin, santalin ja sylhetin kirjoittamiseen.[5]
Bengalilaisilla kirjaimilla kirjoitetaan latinalaisen aakkoston tavoin vasemmalta oikealle ja sanojen väliin jätetään sanaväli. Pisteen tilalla käytetään pystyviivamerkkiä (।), ja muut välimerkit, kuten pilkku, sulkeet ja kysymysmerkki, on lainattu latinalaisesta kirjaimistosta. Kirjaimisto ei tee eroa pienten ja isojen kirjainten välillä.[5]
Kirjaimistosta käytetään hieman erilaisia variaatioita eri kielissä. Bengalin aakkostoon kuuluu 35 ja assamin aakkostoon 37 konsonanttia; bengalista puuttuvat assamin konsonantit ৱ va[huom 1] ja ক্ষ khya.[4] Konsonantti ক্ষ ei ole bengalissa oma kirjaimensa, vaan sillä merkitään konsonanttiyhdistelmää kṣa.[3] Ra-kirjain on bengalissa pisteellinen র, kun taas assamissa sen asemesta käytetään poikkiviivallista kirjainta ৰ.[3][4]
Mundarissa käytetään pisteellistä ল় ḷa-konsonanttia ilmaisemaan retrofleksistä lateraaliäännettä. Bengalin kirjaimia ঞ ña, শ śa, ষ ṣa, ড় ṛa, ঢ় ṛha ja য় ẏa ei käytetä mundarissa, joten sen aakkostoon kuuluu yhteensä 30 konsonanttia.[6]
|
|
|
|
Bengalin aakkostossa ei ole omaa kirjainmerkkiä äänteelle [w], vaan se kirjoitetaan tilanteen mukaan joko konsonantilla য় ẏa, vokaalilla উ u tai vokaalilla ও o.[7] Assamissa [w] kirjoitetaan omalla kirjaimellaan ৱ va.[4]
Assamissa ei useimmista indoarjalaisista kielistä poiketen tehdä eroa retrofleksisten ([ʈ ʈʰ ɖ ɖʱ]) ja dentaalisten ([t̪ t̪ʰ d̪ d̪ʱ]) klusiilien välillä, vaan näitä vastaavat kirjaimet äännetään alveolaarisina ([t tʰ d dʱ]).[4] Sekä assamista että bengalista on poistunut retrofleksinasaali [ɳ], jolle varattu kirjain ণ ṇa äännetään nykyisin samalla tavalla kuin ন na.[3][4] Konsonantti ঞ ña äännetään bengalissa sanan alussa ja vokaalien välissä [j]. Palataalisten konsonanttien (ca, cha, ja ja jha) edellä ña ääntyy palataalisena nasaalina [ɲ].[7] Assamissa, jossa ca, cha, ja ja jha eivät äänny palataalisina, ña-kirjaimen äännearvo on aina [j].[4]
Bengalin s-kirjaimet ääntyvät kaikki oletusarvoisesti suhuäänteenä [ʃ], paitsi äänteiden [t̪], [n], [r] ja [l] edellä, jolloin niiden äännearvo on [s].[7] Assamissa śa, ṣa ja sa ääntyvät kaikki frikatiivina [x], ja s-äänteen ilmaisemiseen käytetään kirjaimia ca ja cha.[4]
Bengalilaisessa tekstissä käytetään runsaasti ligatuureja peräkkäisten konsonanttien esittämiseen. Suuri osa konsonanttien yhdysmuodoista muodostetaan kirjoittamalla kirjaimet joko allekkain tai vierekkäin niin, että jälkimmäinen konsonantti liitetään edeltävän kirjaimen pystyviivaan.[3]
|
|
Kirjaimeen র ra päättyvät konsonanttiyhdistelmät muodostetaan lisäämällä aaltomainen vaakaviiva edeltävän konsonantin alapuolelle.[3] Ligatuurimuotoon voi kuulua joissain tapauksissa kolmekin peräkkäistä konsonanttia.
Jotkin yhdistelmät ovat epäsäännöllisiä eikä niitä voi suoraan päätellä konsonanttien itsenäisistä kirjoitusasuista.[3]
Osalle konsonanttiyhdistelmistä on muodostunut epäsäännöllinen ääntämys. Bengalin জ্ঞ jña äännetään sanan keskellä [gː], ja sanan alussa se ääntyy lyhyenä [g]-äänteenä ja nasaalisoi seuraavan vokaalin.[7] Yhdistelmä হ্য hya ääntyy bengalissa [ddʒʱ]. Ligatuuri ক্ষ kṣa, joka assamissa on oma kirjaimensa, ääntyy bengaliksi [kkʰ].[7]
Konsonantteihin ব ba, ম ma ja য ya päättyvät yhdistelmät äännetään bengalissa sanan keskellä kahdentamalla edeltävä konsonantti, ja sanan alussa nämä yhdistelmät ääntyvät pelkkänä edeltävänä konsonanttina. Sanan alussa ma-loppuisiset yhdistelmät myös nasaalisoivat seuraavan vokaalin. Useissa tapauksissa ya-loppuinen konsonanttiyhdistelmä aiheuttaa seuraavan a- tai ā-vokaalin äännearvon muuttumisen etuvokaaliksi [æ].[7]
|
|
Bengalilainen kirjaimisto on tyypiltään abugida, mikä tarkoittaa, että yksittäinen kirjainmerkki kuvaa pääsääntöisesti konsonantista ja vokaalista muodostuvaa tavua. Konsonanttia seuraa oletusarvoisesti perusvokaali a, ellei kirjaimeen ole lisätty muuta vokaalitarketta. Konsonanttia seuraavat vokaalit merkitään tarkemerkkeinä konsonantin alle tai sen oikealle tai vasemmalle puolelle. Sanan alussa tai vokaalin jälkeen vokaalit merkitään omilla itsenäisillä merkeillään.[7]
Sekä bengalin että assamin aakkostoon kuuluu 11 vokaalia.[3][4] Garon aakkostossa ei ole vokaaleita ū ja r̥,[8] ja sylhetin aakkostosta puuttuvat r̥, ai ja au.[9] Mundarissa käytetään ainoastaan kuutta vokaalia: a, ā, i, u, e ja o.[6]
Sanskritissa luetaan vokaalien joukkoon pitkä ja lyhyt tavua kannattava r (alveolaarinen tremulantti) ja l (dentaalinen lateraali). Nämä äänteet eivät esiinny vokaalisina nykybengalissa, mutta kirjaimistossa on tästä jäänteenä merkki lyhyelle vokaaliselle r:lle, jonka äännearvo on nykyisin [ri].[7] Bengalilaisessa kirjaimistossa käytetään sanskritin kirjoittamista varten lisäksi vokaaleja r̥̄, l̥ ja l̥̄, jotka eivät kuulu bengalin tai assamin kielen aakkostoon.[10]
|
|
|
Vokaalilla a on bengalissa kaksi äännearvoa. Vokaali ääntyy kotoperäisissä sanoissa useimmiten [o], jos sitä seuraavassa tavussa esiintyy suppea vokaali tai puolivokaali ([i], [u], [j] tai [w]). Muissa tapauksessa a:n äännearvo on [ɔ].[7] Toisissa bengalilaista kirjaimistoa käyttävissä kielissä perusvokaali ilmaisee eri äänteitä; esimerkiksi garon ja mundarin perusvokaali on [a].[8][6]
Bengalista ja assamista on historian kuluessa hävinnyt ero pitkien ja lyhyiden vokaalien välillä. Pitkiä vokaaleja ilmaisevat kirjaimet on kuitenkin säilytetty kirjaimistossa, mistä seuraa, että sama vokaaliäänne voidaan nyt kirjoittaa kahdella eri kirjaimella – sekä ই i että ঈ ī äännetään [i], ja sekä উ u että ঊ ū äännetään [u].[7][4] Tämän seurauksena kielissä esiintyy sanoja, jotka äännetään samalla tavalla, mutta joilla on eri kirjoitusasu. Esimerkiksi sanat কুল kula (suom. ”sukujuuret”) ja কূল kūla (suom. ”ranta”) äännetään molemmat [kul].[7]
ক:n kanssa | Lat. | Ääntämys | Nimi |
---|---|---|---|
ক্ | k | [k] | হসন্ত hasanta |
কৎ | kat | [kɔt̪] (bengali) [kɔt] (assami) | খণ্ড ত khaṇḍa ta |
কং | kaṁ | [kɔŋ] | অনুস্বার anusbāra (bengali) অনুস্বৰ anusbara (assami) |
কঃ | kaḥ | [kɔh] | বিসর্গ bisarga |
কঁ | kã | [kɔ̃] | চন্দ্রবিন্দু candrabindu |
Vokaalitarkkeiden lisäksi bengalilaiseen kirjaimistoon kuuluu viisi tarkemerkkiä. Viramalla (bengaliksi ja assamiksi hasanta) merkitään joissakin tapauksissa oletusvokaali a:n puuttumista.[3] Vokaalin puuttuminen jätetään kuitenkin joissain tapauksissa merkitsemättä, eikä kirjoitusasusta käy aina yksiselitteisesti ilmi, seuraako kirjoitettua konsonanttia vokaali vai ei. Esimerkiksi kirjoitusasulla মত mata on bengalissa kaksi äännearvoa, joilla on eri merkitys – substantiivina sanan merkitys on ”mielipide” ja se äännetään ilman loppuvokaalia [mɔt̪]. Samalla tavalla kirjoitettu postpositio ”suurin piirtein” sen sijaan äännetään loppuvokaalin kanssa [mot̪o].[7]
Tavun lopussa esiintyvä soinniton dentaaliklusiili merkitään sanasta riippuen joko konsonantilla ত ta tai edelliseen kirjaimeen liitettävällä khaṇḍa ta -tarkkeella.[3] Velaarinen nasaali tavun lopussa merkitään anusbāra-tarkkeella, jonka vastinetta käytetään devanagarissa nasaalivokaalin merkitsemiseen.[3][7] Bengalilaisessa kirjaimistossa vokaalin nasaalisoimiseen käytetään candrabindu-tarketta. Soinnitonta glottaalifrikatiivia tavun lopussa ilmaistaan bisarga-tarkkeella.[3]
Bengalilaisessa kirjaimistossa on omat numeronsa, joita käytetään arabialaisten numeroiden tavoin kymmenjärjestelmässä.[7][3][4]
|
|
Bengalilaisen kirjaimiston kirjainkoodi ISO 15924 -standardissa on ”Beng” ja numerokoodi 325.[11]
Unicodessa bengalilaiset kirjaimet sijoittuvat lohkoon 0980–09FF.[10] Lohko sisältää merkit bengalilaisille konsonanteille ja vokaalien itsenäisille muodoille, ja konsonanttiin liitettävillä vokaalitarkkeilla on omat erilliset merkkinsä. Esimerkiksi kirjainmerkki কি ki muodostuu kahdesta Unicode-merkistä: konsonantista ক ka ja vokaalitarkkeesta ি i. Vokaalitarke lisätään Unicode-esityksessä aina konsonantin jälkeen riippumatta siitä, piirretäänkö tarke kirjoitettaessa konsonantin oikealle vai vasemmalle puolelle. Kaksiosaiset vokaalitarkkeet kuvataan yhdellä merkillä, esimerkiksi কো ko koostuu merkeistä ক ka ja ো o.[12]
Peräkkäisten konsonanttien yhdistelmät merkitään Unicodessa hasanta-merkillä, joka lisätään ensimmäisen konsonantin jälkeen. Esimerkiksi yhdistelmä ক্ল kla saadaan kirjoittamalla peräkkäin ক ka, ্ (hasanta) ja ল la. Jos konsonantti halutaan merkitä eksplisiittisellä hasanta-tarkkeella eikä yhdistää seuraavaan konsonanttiin, pitää hasanta-merkin jälkeen lisätä näkymätön ZWNJ-ohjausmerkki (engl. zero-width non-joiner). Esimerkiksi yhdistelmä ka + hasanta + ZWNJ + la tuottaa kirjaimet ক্ল.[12]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.