Avaruusolennot
From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Avaruusolennot ovat mitä tahansa maan ulkopuolisia elämänmuotoja eli elämänmuotoja, joita ei ole syntynyt maapallolla. Sanan ensimmäinen julkaistu maan käyttö tapahtui vuonna 1956, tieteiskirjallisuuden kulta-ajalla.[1]
| Avaruusolennot | |
|---|---|
 Marsilaisten hallitsema kolmijalka, Maailmojen sota -sarjasta |
|
| Ominaisuudet | |
| Kansanperinne | |
| Kansanperinteen tyyppi | Tieteiskirjallisuus |
Avaruusolennot ovat yleinen teema nykyaikaisessa tieteiskirjallisuudessa, ja ne esiintyivät myös paljon aikaisemmissa teoksissa, kuten Lukianoksen toisella vuosisadalla ilmestyneessä parodiassa Tosi tarina.
H. G. Wellsin, Olaf Stapledonin ja Edgar Rice Burroughsin kaltaiset kirjailijat kirjoittivat sekä seuranta- että juhlatarinoita muukalaisten kohtaamisesta tieteisfiktioissaan ja fantasioissaan. Gary Westfahl tiivistää: "Scifi-avaruuden tutkimiseksi voidaan luokitella heidät fysiologiansa, luonteensa ja mahdollisten suhteidensa perusteella ihmiskuntaan".
Westfahl luettelee monien kuvitteellisten avaruusolioiden joukosta olentoja, jotka muistuttavat Maan eläimiä:
- Francis Flaggin The Lizard - Men of Buh-Lo (1930)[2]
- Flash Gordon -sarjan (1936) ja sen jatko-osien siivekäs Hawk-Men[2]
- Robert A. Heinleinin Starship Troopersin ja Orson Scott Cardin Ender's Game -teoksen hyönteismäiset avaruusolioviholliset.[2]
- Fritz Leiberin Vaeltaja-romaanin (1964) kissamaiset avaruusolennot[2]
- Farssisen Avaruusboltsien (1987) olento, joka on puoliksi koira ja puoliksi sammakko[2]
Westfahl jatkaa: "Kuitenkin Stanley G. Weinbaumin A Martial Odyssey (1934) rohkaisi kirjoittajia luomaan aidosti epätavallisia avaruusolentoja, ei pelkästään valepuvussa olevia ihmisiä tai eläimiä. Olaf Stapledon myös asutti universumin erilaisilla avaruusolennoilla, mukaan lukien aistivilla tähtiä Star Makerissa. Myöhemmin luomistaan oudoista mutta uskottavista maailmoista kuuluisa kovan tieteiskirjallisuuden kirjailija Hal Clement kehitti myös outoja avaruusolentoja teoksissa esim. Cycle of Fire (1957)."[2]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads