Soihtukasvit (Asphodelaceae) on Asparagales-lahkoon kuuluva kukkivien kasvien heimo.[1] Useimmat taksonomit ovat tunnustaneet tällaisen heimon, mutta heimoon rajatut suvut ovat vaihdelleet suuresti. Nykyisessä APG IV -järjestelmässä heimo sisältää noin 40 sukua ja 900 tunnettua lajia. Tyyppisuku on Asphodelus.
| Soihtukasvit | |
|---|---|
.jpg) Asphodelus macrocarpus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Asparagales |
| Heimo: |
Soihtukasvit Asphodelaceae Juss. |
| Alaheimot | |
|
|
Heimolla on laaja, mutta hajanainen levinneisyys trooppisilla ja lauhkeilla vyöhykkeillä. Monia lajeista viljellään koristekasveina. Muutamia kasvatetaan kaupallisesti leikkokukiksi. Kahta aaloelajia viljellään lehtimehunsa vuoksi, jolla on lääketieteellistä ja kosmeettista käyttöä.
Kuvaus
Soihtukasvien heimon jäsenet ovat erilaisia ja muutamat merkit yhdistävät tällä hetkellä tunnistettuja kolmea alaheimoa. Antrakinonien esiintyminen on yksi yleinen ominaisuus. Kukinto on tyypillisesti lehdettömässä varressa, joka muodostuu lehtien tyviruusukkeesta. Yksittäisillä kukilla on nivelletyt varret.[2]
Alaheimo Xanthorrhoeoideae sisältää vain heinäpuiden (Xanthorrhoea) suvun, joka on endeeminen Australiassa. Kasveille kehittyy tyypillisesti paksut puumaiset varret; kukat asettuvat tiheään tähkään. Asphodeloideae-alaheimon jäsenet ovat usein lehtimehikasveja, kuten aaloet ja pallerokirjotähti, vaikka alaheimoon kuuluu myös koristeellisia perennoja, kuten soihtuliljat (Kniphofia). Hemerocallidoideae-alaheimon jäsenet ovat tavanomaisia. Päivänliljat (Hemerocallis) ovat yksi tämän alaheimon laajalti kasvatetuista jäsenistä.[2]
Luokitus
Kladistiikka
Asparagales-lahko voidaan jakaa perusparafyleettiseen ryhmään, "alempi Asparagales", joka sisältää tässä määritellyt Asphodelaceae-kasvit ja hyvin tuettuun monofyleettiseen "Aspargales ydinryhmään", johon kuuluvat narsissikasvit (Amaryllidaceae sensu lato) ja parsakasvit (Asparagaceae sensu lato).[2] Kolme erillistä heimoa tunnistettiin kerralla (esim. vuoden 1998 ensimmäisessä APG-järjestelmässä): Asphodelaceae, Hemerocallidaceae ja Xanthorrhoeaceae. Molekyylifylogeneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että nämä kolme liittyvät läheisesti toisiinsa[2][3], vaikka Rudall katsoi, että yhdistelmää yhdeksi kladiksi ei tuettu morfologisella analyysillä. Uusin APG-luokitus, vuoden 2016 APG IV -luokitus, sijoittaa kolme entistä heimoa yhdeksi heimoksi, Asphodelaceae sensu lato -heimoksi. Entisiä heimoja käsitellään kolmena alaheimona: Asphodeloideae, Hemerocallidoideae ja Xanthorrhoeoideae.[4]
Historia
Soihtukasvien heimolla on ollut monimutkainen historia; sen rajaus ja sijoittelu lahkossa ovat vaihdelleet suuresti.
Vuoden 1981 Cronquistin luokittelussa soihtukasvien jäsenet sijoitettiin Liliales-lahkoon.[5] Cronquistilla oli vaikeuksia luokitella vähemmän selvästi rajattuja liljamaisia yksisirkkaisia; Tämän seurauksena hän sijoitti taksonit sekä nykyaikaisista Asparagales- että Liliales-lahkoista yhdeksi Liliaceae-heimoksi.
Joissakin vanhemmissa kasvien taksonomian luokitteluissa, kuten Cronquistin luokittelussa, Dasypogonaceae-heimon muodostavien kasvien katsottiin myös kuuluvan soihtukasveihin. Molekyylifylogeneettiset tutkimukset ovat osoittaneet, että Dasypogonaceae kuuluu commelinideihin, eikä siksi ole edes samassa lahkossa kuin soihtukasvit.
Päätös ryhmitellä kolme aiemmin erillistä heimoa, Asphodelaceae sensu stricto, päivänliljakasvit (Hemerocallidaceae) ja heinäpuukasvit (Xanthorrhoeaceae), yhdeksi heimoksi tehtiin ensimmäisen kerran vaihtoehtona APG II -luokittelussa vuonna 2003. Laajemman heimon nimi oli silloin Xanthorrhoeaceae[6]; aikaisemmat viittaukset Xanthorrhoeaceae-lajeihin liittyivät vain Xanthorrhoeoideae-alaheimoon. Muutokset johtuivat molekyyli- ja morfologisen analyysin parantumisesta ja myös lisääntyneestä painotuksesta heimojen sijoittamisessa asianmukaiseen järjestykseen.[7]
Vuoden 2009 APG III -luokittelussa hylättiin mahdollisuus pitää kolme heimoa erillään käyttämällä vain laajennettua heimoa edelleen nimellä Xanthorrhoeaceae. Odotettaessa päätöstä säilyttää Asphodelaceae-nimi Xanthorrhoeaceaen sijaan, APG IV -luokittelu käyttää Asphodelaceae-nimeä laajennetun heimon nimenä. Päätös asiasta syntyi vuonna 2017.[1] Kolme aikaisempaa heimoa olivat silloin alaheimot Asphodeloideae, Hemerocallidoideae ja Xanthorrhoeoideae. Aiemmin näitä kolmea oli käsitelty erillisinä heimoina.[4]
Asphodelaceae-heimosta tehtiin nomen conservandum (suojeltu nimi) vuonna 2017. Aiemmin Xanthorrhoeaceae-nimi oli etusijalla.[6] Tämä oli odotettavissa APG IV:n heimoluetteloissa.[1]
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
