unkarilais-brittiläinen kirjailija ja toimittaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Arthur Koestler (unk. Kösztler Artúr; 5. syyskuuta 1905 Budapest – 3. maaliskuuta 1983 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, kriitikko[1] ja myöhemmässä vaiheessa parapsykologian harrastaja. Hän sai 1945 Britannian kansalaisuuden. Koestler tunnettiin etenkin romaanistaan Pimeää keskellä päivää[1].
.jpg)
Kösztler syntyi Budapestissa Itävalta-Unkarissa saksaa puhuvaan juutalaisperheeseen. Perhe muutti Wieniin, ja Kösztler opiskeli Wienin yliopistossa. Opiskellessaan hän innostui siionismistalähde? ja asui 1926–1929 Brittiläisessä Palestiinassa,[2] aluksi kibbutsissa. Hän sai Palestiinan kansalaisuuden mutta lähti Pariisiin Ullsteinin saksalaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajaksi. Hän erikoistui tiedetoimittajaksi ja osallistui 1931 Graf Zeppelin -ilmalaivan tutkimusmatkaan pohjoisnavalle.lähde?
Kösztler liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen 1932 mutta puolueessa tehtyjen puhdistusten vuoksi erosi siitä 1938[2]. Hän matkusteli Neuvostoliitossa ja kiipesi Araratille. Falangistit pidättivät hänet vuonna 1937 Málagassa, jonne hän oli mennyt raportoimaan Espanjan sisällissodasta.[2] Hän kuvasi kokemustaan kirjassa Spanish Testament.[1] Toisen maailmansodan alkaessa ranskalaiset internoivat hänet, ja vapauduttuaan hän liittyi muukalaislegioonaan päästäkseen pois maasta, ja pakeni Marokon ja Portugalin kautta Englantiin. Hän palveli brittiarmeijan pioneerijoukoissa ja työskenteli BBC:ssä. Hän asui pääasiassa Lontoossa ja työskenteli kirjailijana ja luennoitsijana.lähde? Koestler sai Britannian kansalaisuuden 1945[2].
Koestlerin romaania Pimeää keskellä päivää (1940) pidetään paitsi hänen parhaimpanaan, myös yhtenä 1900-luvun poliittisen fiktion suurista teoksista.[3] Neuvostoliiton totalitarismia ja rappiota kuvaavassa kirjassa idealistinen vanha bolševikki joutuu Stalinin vainojen uhriksi.[2] Siitä on sovitettu myös näytelmäversio.[3] Tässä vaiheessa uraansa Koestlerin kirjoissa toistuivat kysymykset moraalista ja poliittisesta vastuusta.[1]
1940-luvun jälkipuoliskolla Koestler julkaisi esseitä, joissa hän käsitteli pettymystään kommunismia kohtaan.[1] Kesäkuussa 1950 hän piti Berliinissä puheen kommunismin vastaisten intellektuellien tilaisuudessa Congress for Cultural Freedom, joka myöhemmin paljastui CIA:n operaatioksi. Hän vastusti kuolemantuomiota ja puhui ydinaseriisunnan puolesta.[2]
Vuoden 1956 jälkeen Koestler keskittyi paranormaaleihin ilmiöihin ja tutki muun muassa telepatiaa.[2]
Vuonna 1976 ilmestyneessä kirjassaan The Thirteenth Tribe[3] Koestler esittää, että aškenasijuutalaiset polveutuvat Keski- ja Itä-Eurooppaan muuttaneista turkinsukuisista kasaareista. Teoksella oli huomattava merkitys teorian popularisoinnissa.[4] Hän toivoi, ettei antisemitismille jäisi enää pohjaa, jos voitaisiin osoittaa, ettei juutalaisilla ole ollenkaan seemiläisiä juuria.[5]
Koestlerin yritykset kirjoittaa tieteellistä tekstiä eivät juuri saaneet tunnustusta, ja hänet tunnettiin lähinnä hänen muusta työstään.[6]
Koestler sai 1970-luvulla Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentajan arvon.[2]
Kösztler teki vuonna 1983 itsemurhan kolmannen vaimonsa Cynthian kanssa sairastettuaan parkinsonin tautia ja leukemiaa. Testamentissaan hän määräsi varansa käytettäväksi parapsykologian professuurin (engl. Koestler Chair of Parapsychology) perustamiseen Edinburghin yliopistoon.[2][7]
Koestlerin naisystävä Daphne Hardy teki Koestlerin teoksesta Sonnenfinsternis (Pimeää keskellä päivää) englanniksi ensimmäisen käännöksen. Alkuperäinen käsikirjoitus katosi[2] mutta löytyi 2015[8], ja Philip Boehmin uusi englanninnos ilmestyi 2019.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
