Arguin

Arguin (port. Arguim) on saari Atlantin valtameren samannimisessä lahdessa Mauritanian rannikolla. Siellä on sijainnut eurooppalaisten ensimmäinen kauppapaikka Länsi-Afrikassa.

Arguin
Arguinin linnoitus
Arguin
Koordinaatit: 20°36′43″N, 16°26′50″W
Valtio	Mauritania
Alue	Dakhlet-Nouadhibou
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Kapean salmen mantereesta erottamalta saarelta on löydetty neoliittisia jätekasoja^[1]. Portugalilaiset merenkulkijat saapuivat alueelle 1440-luvun alussa^[2]. Nuno Tristão löysi Arguinin saaren vuonna 1443^[3]. Portugalilaiset perustivat sinne vuonna 1445 kauppa-aseman, jota suojaamaan alettiin rakentaa linnoitusta vuonna 1448 tai 1455. Linnoitus valmistui vuoden 1482 jälkeen.^[4] Saaren vetovoima perustui siihen, että siellä sijaitsee ainoa pysyvä makean veden lähde 18. ja 22. leveysasteen välillä^[5].

Arguin oli eurooppalaisten ensimmäinen kauppapaikka Länsi-Afrikassa. Sieltä vietiin vuosittain lähes tuhat orjaa Portugaliin ja Atlantin saarille. Orjia vaihdettiin maureilta varsinkin hevosiin, jotka olivat erittäin haluttuja Sudanissa.^[6] Muita vientituotteita olivat kulta, arabikumi, vuodat, suola ja kala^[7]. Seudulla on rikkaat kalavedet, ja siellä harjoitettiin hylkeiden metsästystä^[2].

Kaupankäynti kukoisti Arguinissa yli sadan vuoden ajan. Se alkoi menettää merkitystään kun Portugali liitettiin Espanjaan vuonna 1580 ja Marokko valloitti songhaivaltakunnan vuonna 1591. Saharan ylittävä karavaanikauppa suuntautui itään ja eurooppalaisten orjakauppa etelämmäs Afrikkaan.^[6]

Hollantilaiset valloittivat Arguinin portugalilaisilta vuonna 1633. Vuosina 1685–1701 se kuului Brandenburgin ruhtinaskunnalle ja vuosina 1701–1721 Preussille, mutta kaupallista toimintaa harjoittivat yhä hollantilaiset. Ranskalaiset valtasivat Arguinin vuonna 1721, hollantilaiset vuonna 1722 ja ranskalaiset jälleen vuonna 1724. Kannattamattomaksi todettu kauppa-asema lakkautettiin ja linnoitus hävitettiin vuonna 1728.^[7] Siitä ei ole enää mitään jälkiä^[4].

Arguinin matalikolla tapahtui vuonna 1816 suurta huomiota herättänyt Méduse-laivan haaksirikko. Marseillelainen yhtiö rakensi vuonna 1881 saarelle kalastusaseman, jonka rauniot ovat yhä näkyvissä.^[7]

Saari kuuluu vuonna 1976 perustettuun Banc d’Arguinin kansallispuistoon^[7]. Sen asukkaat ovat imraguenikalastajia, jotka olivat vuoteen 1947 saakka Trarzan emiirin alaisia^[1]. Saarella on Chamin departementin Nouamgharin kuntaan kuuluva Agadirin kylä, jossa oli 59 asukasta vuonna 2013^[8][9].

Lähteet

1. Vernet, Robert & Naffé, Baouba ould Mohamed: Dictionnaire archéologique de la Mauritanie, s. 123. Nouakchott: CRIAA Université de Nouakchott, 2003. Teoksen verkkoversio.
2. Encyclopedia of African History and Culture, volume II, s. 22. New York: Facts on File, 2005. ISBN 0-8160-5270-0
3. Waldman, Carl & Wexler, Alan: Encyclopedia of Exploration. Volume I: The Explorers, s. 576. New York: Facts on File, 2004. ISBN 0-8160-4676-X
4. Wood, Raymond: An Archaeological Appraisal of Early European Settlements in the Senegambia. The Journal of African History, 1/1967, s. 39–64.
5. Encyclopédie berbère VI, s. 884–885. La Calade: Èdisud, 1989. ISBN 2-85744-201-7
6. Wright, John: The Trans-Saharan Slave Trade, s. 43–46. London & New York: Routledge, 2007. ISBN 978-0-415-38046-1
7. Mauny, Raymond: Monod (Théodore): L'île d’Arguin (Mauritanie). Essai historique (kirja-arvostelu). Revue française d’histoire d’outre-mer, 1985, s. 103–104. Artikkelin verkkoversio.
8. Le Petit Futé Mauritanie 2011–2012, s. 102. Paris: Nouvelles éditions de l’université, 2011. ISBN 9782746940093
9. Recensement Général de la Populationet de l’Habitat (RGPH2013): Localités Habitées en Mauritanie Office national de la statistique. Arkistoitu 12.8.2021. Viitattu 5.9.2021.