Remove ads
Orapaatsamakirva, joissakin lähteissä orapaatsaman perunakirva, (Aphis nasturtii) on kirvoihin kuuluva pieni hyönteislaji. Se on merkittävä perunan tuholainen.
| Orapaatsamakirva | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
{{{status}}} |
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Nivelkärsäiset Hemiptera |
| Alalahko: | Kirvansukuiset Sternorrhyncha |
| Yläheimo: | Aphidoidea |
| Heimo: | Kirvat Aphididae |
| Alaheimo: | Putkikirvat Aphidinae |
| Tribus: | Aphidini |
| Suku: | Aphis |
| Alasuku: | Aphis |
| Laji: | nasturtii |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aphis nasturtii |
|
Orapaatsamakirvan siivettömien yksilöiden ruumis on pullea ja väriltään vaalean keltaisesta kellanvihreään. Pää on yleensä tummanruskea. Tuntosarvien, säärien, nilkkojen ja vaharauhasputkien kärkiosat ovat tummat, muutoin ne ovat vaaleat. Takaruumiin kärjen cauda on vaalea. Tuntosarvet ovat 5- tai 6-jaokkeiset ja pituudeltaan alle puolet ruumiin pituudesta, siivekkäillä naarailla kuitenkin lähes ruumiin mittaiset. Siivekkäillä yksilöillä on myös hieman tummempaa poikkijuovitusta takaruumiissaan. Ruumiin pituus 1,1–2,4 mm.[2][3][4]
Remove ads
Orapaatsamakirvaa ei tavata Australaasiassa, mutta muutoin lajin levinneisyys on lähes maailmanlaajuinen. Suomesta havaintoja on harvakseltaan eteläpainotteisesti.[5]
Lajilla esiintyy kirvoille tyypillinen isäntävaihto, jossa primääri-isäntänä toimivat paatsamat, etenkin orapaatsama. Keväällä primääri-isännällä kirvat lisääntyvät neitseellisesti, aiheuttavat nuoriin lehtiin kasvuhäiriöitä ja tuottavat lopulta siivellisiä yksilöitä, jotka siirtyvät sekundääri-isäntiin. Orapaatsamakirvan sekundääri-isäntiä ovat varsin monet erilaiset kasvilajit, kuten vesikrassit, peruna, tädykkeet, kihokit ja suolaheinät. Kirvat elävät kolonioina lehtien alapinnoilla. Kesän aikana syntyy siivellisiä sukupolvia, jotka siirtyvät uusille elinpaikoille. Syksyllä kirvat palaavat paatsamille, jolloin syntyy koiraita ja suvullisesti lisääntyviä naaraita. Hedelmöittyneet naaraat munivat silmujen tyville ja munat talvehtivat.[2][6]
Kirvakolonioiden yhteydessä on vain harvoin muurahaisia.[3]
Sekundääri-isännillä kirvat eivät aiheuta suoranaista vahinkoa muutoin kuin imemällä kasvinesteitä. Orapaatsamakirva levittää kuitenkin ainakin 15 kasvien virustautia, joista merkittäviä ovat ainakin perunan Y-virus sekä perunan A-virus.[6][7]
Pohjois-Amerikassa orapaatsamakirvan populaatiokoot vaihtelevat yhdessä persikkakirvan (Myzus persicae) ja ansarikirvan (Macrosiphum euphorbiae) kanssa.[3]
Remove ads
Orapaatsamakirvan primääri-isäntinä toimivat paatsamat (Rhamnus), erityisesti orapaatsama (Rhamnus cathartica) ja sekundääri-isäntiä on tavattu yli 60 kasviheimosta.[2][7]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads