From Wikipedia, the free encyclopedia
Anthesteria (m.kreik. Ἀνθεστήρια, Anthestēria) oli antiikin Ateenassa vietetty uuden viinin juhla, joka oli omistettu Dionysokselle. Juhla oli kolmipäiväinen, ja sitä vietettiin juhlasta nimensä saaneen Anthesterion-kuun 11.–13. päivä eli nykyisen helmi-maaliskuun aikoihin.[1][2][3][4]
| Anthesteria | |
|---|---|
| Ἀνθεστήρια | |
 Pöllö kuvituksena punakuviotekniikalla koristellussa Anthesteria-khuksessa, n. 410–390 eaa. |
|
| Tyyppi | uskonnollinen juhla Dionysoksen kunniaksi |
| Päivämäärä | Anthesterion 11.–13. (helmi-maaliskuu) |
| Järjestämistiheys | vuosittain |
| Tapahtumapaikka | Limnai |
| Paikkakunta | Ateena, Attika, Kreikka |
Anthesteria oli juomajuhla päivinä, jolloin edellisen kesän sadosta tehty uusi viini tuotiin maalta kaupunkiin. Juhlan nimi viittaa kukkiin (ἄνθος, anthos), ja juhla sijoittuikin siihen aikaan kevättä, kun kasvit alkoivat puhjeta kukkaan.[4][5][6] Kreikkalaisessa mytologiassa juhla esiintyy ensimmäisen kerran kuningas Pandionin aikana.[4]
Erään teorian mukaan Anthesteria olisi alun perin saattanut olla omistettu Kronokselle ja Zeus Kronionille. Historiallisella ajalla juhla oli kuitenkin aina omistettu Dionysos Eleuthereukselle. Näin se edusti Dionysoksen kultin saapumista Ateenaan ja sen ottamista osaksi kaupungin kulttijärjestelmää. Toisaalta juhlan seremoniat vaikuttavat liittyvän orfilaiseen teologiaan, jonka mukaan Zeus teki pojastaan Dionysoksesta hallitsijan yhdeksi päiväksi, ja antoi tämän jälkeen giganttien surmata Dionysoksen ja leikata tämän neljääntoista palaan. Samalla tavoin juhlassa ensin juodaan ja sitten muistetaan kuolleita neljällätoista alttarilla.[4]
Juhla tunnettaan Ateenan lisäksi myös muista joonialaisista kaupungeista.[1]
Anthesteria-juhla oli kolmipäiväinen. Päivien nimet olivat Pithoigia, Khoes ja Khytroi. Juhlaan kuului muun muassa viinin juontia ja erilaisia juomakilpailuja sekä uhreja ensin Dionysokselle ja sitten vainajahengille ja Hermes Khthoniokselle. Anthesterian järjestämistä johti kuningasarkontti eli basileus, aivan kuten se aiemmin oli kuulunut Ateenan kuninkaalle. Tärkeimmässä seremoniassa kuningasarkontin puoliso basilinna annettiin puolisoksi Dionysokselle.[2][4]
Anthesteria-juhlaa on luonnehdittu luonteeltaan ”ateenalaisten jouluksi”. Se oli iloinen ja riehakaskin, mutta samalla arvokas. Juhlaan ottivat osaa niin vapaat kuin orjatkin, toisin sanoen se tarkoitti orjille vapaata työstä. Myös koululaisilla oli vapaata. Hieman ennen juhlaa järjestettiin suuret markkinat, mikä toi Ateenaan paljon ulkomaalaisia kauppiaita, ja näin läsnä oli paljon muiden kaupunkien asukkaita.[4]
Anthesteria-juhlan ensimmäinen päivä eli Anthesterion-kuun 11. tunnettiin nimellä Pithoigia (Πιθοιγία). Silloin uhrattiin Dionysokselle, avattiin suuret viiniruukut (πίθοι, pithoi),[7] jotka oli sinetöity viininkorjuun ja -valmistuksen yhteydessä edellisenä syksynä nykyisen syyskuun aikoihin, ja maisteltiin uutta viiniä ensimmäisen kerran. Samalla suoritettiin muitakin valmisteluja seuraavaa päivää, joka oli juhlan pääpäivä, varten. Iltapäivällä Limnaissa sijainneen Dionysoksen temppelin ympärille kiinnitettiin köysi, todennäköisesti estämään sisäänpääsy asiattomilta. Sen jälkeen kokoonnuttiin kulkuetta varten. Siihen saivat osallistua myös yli kolmivuotiaat lapset. Osallistujat koristautuivat seppelein ja kukin.[2][3][4]
Juhlan toinen eli Anthesterion-kuun 12. päivä tunnettiin nimellä Khoes (Χόες). Se oli juhlan pääpäivä, ja joskus nimeä käytettiin koko juhlasta.[4][8] Päivä sai nimensä siitä, että silloin jokaisella oli oma khus-kannu (χοῦς, khūs).[9] Päivää vietettiin juomalla viiniä ja järjestämällä muun muassa juomakilpailuja.[2]
Kreikkalaiseen tapaan päivän alkaminen laskettiin auringonlaskusta. Kulkue käynnistyi auringonlaskun aikoihin. Se jäljitteli Dionysoksen seurueen kulkuetta, kun tämä saapui kaupunkiin Vapauttajana (Eleuthereus). Siinä jumalan mukana matkasivat horat sekä nymfejä ja mainadeja eli bakkhantteja. Koska kulkue oli yöaikaan, se oli epäilemättä varustettu soihduilla. Osa ihmisistä matkusti vaunuissa. Kulkuetta säestivät laulut ja soitto.[4]
Kulkue oli samalla Dionysoksen hääkulkue, sillä sen jälkeen suoritettiin pyhä avioliittoseremonia, jossa kuningasarkontin puoliso eli basilinna annettiin puolisoksi jumalalle. Basilinna edusti seremoniassa symbolisesti Ateenaa itseään. Basilinnan seurueena oli neljätoista papitarta (γεραιραὶ, gerairai tai γεραραί, gerarai). Basilinna vannotti papittarilla valan, rukoili siunausta koko kaupungille ja vietti yön Limnain temppelissä, joka oli auki vain tuon yhden päivän vuodesta.[4] Joidenkin tietojen mukaan hääseremonia sijoittui Bukoleioniin.[2]
Aamulla levättiin, kunnes viininjuonti alkoi iltapäivällä. Kaikkien palkat oli maksettu ennen juhlia, jotta kaikki saattoivat ostaa viiniä. Kaupunki oli antanut rahaa köyhille, jotta myös nämä saattoivat hankkia viiniä itselleen. Ihmiset kutsuivat vieraita tarjoten itse pöydät, tyynyt ja seppeleet, kun taas vieraat toivat koreissa ruoat ja viinikannut viineineen. Juhlassa järjestettiin myös juomakilpailuja, joissa palkittiin se, joka ensimmäisenä tyhjensi viinikannunsa. Kuningasarkontti johti juomakilpailuja Thesmotheteionissa. Esimerkiksi Aristofaneen komedian Akharnalaiset loppu kuvaa Khoes-päivää.[4][10]
Joidenkin tietojen mukaan Khoes-päivää pidettiin yhtenä epäpuhtaista ja epäonnen päivistä ja päivänä, jolloin kuolleet liikkuvat maan päällä, ja joskus sama yhdistettiin jo Pithoigia-päiväänkin. Mytologiassa juomajuhlan järjestäminen tällaisena päivänä selitettiin Pandionin keinoksi, joka mahdollisti erinysten vainoaman Oresteen osallistumisen juhlaan. Erinykset vastasivat tässä maan päällä kulkeneita vainajahenkiä.[4]
Juominen jatkoi pitkälle iltaan ja yöhön aina seuraavan päivän puolelle. Khoes-päivä päättyi kuitenkin vakavammin siihen, että juomarit laittoivat seppeleensä viinikannujensa ympäri, veivät nämä Limnain temppeliin, kaatoivat loput viinistä juomauhriksi, millä kunnioitettiin kuolleita, ja antoivat seppeleen lahjaksi jumalalle.[4]
Juhlan kolmas eli Anthesterion-kuun 13. päivä tunnettiin nimellä Khytroi (Χύτροι). Se oli vakavahenkinen ja arvokas päivä, joka oli omistettu kuolleille. Päivä sai nimensä astioista (χύτροι, khytroi),[11] joita käytettiin uhraamisessa vainajahengille sekä Hermes Khthoniokselle, jota pidettiin kuolleiden saattajana.[2][3][4] Mytologiassa uhri selitettiin sen muistona, kuinka Deukalionin tulvasta selvinneet olivat uhranneet tulvassa menehtyneiden hengille.[4]
Seremonia alkoi veden noutamisella. Tämän jälkeen erääseen temppelin lähellä olleeseen suureen kuoppaan, johon tulvavedet legendan mukaan olivat hävinneet, kaadettiin uhriksi jauhettua viljaa ja hunajaa. Tämän jälkeen pystytettiin neljätoista alttaria, joilla neljätoista gerairai-papitarta uhrasi kaikkien jyvien sekoitusta (πανσπερμία, panspermia) naisten kannettua khytroi-astiat paikalle päidensä päällä.[4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
