Maanpäälliset digitaalitelevisiolähetykset Suomessa (DVB-T & DVB-T2) kertoo suomalaisesta antenniverkon kautta kiinteistöön tai ajoneuvoon siirrettävästä, digitaaliseen ohjelmasiirtoon perustuvasta televisiojärjestelmästä. Siitä käytetään yleisesti ilmaisua digi-tv. Suomessa digitaalisten lähetysten järjestelmäksi on valittu eurooppalainen DVB-järjestelmä, joka perustuu liikkuvan kuvan häviölliseen MPEG-2-pakkaukseen. 2011 otettiin myös käyttöön DVB-T2 järjestelmä joka tukee MPEG-4 pakkausta. DVB-T2 järjestelmään siirrytään lähivuosina. Siirtymän oli tarkoitus toteutua 31.3.2020, mutta tv-yhtiöt ovat sopineet siirtymän viivästymisestä. Digitaalitelevision lähetykset voivat olla SDTV- tai HDTV-lähetyksiä, jotka voidaan lähettää maanpäällisen lähetysverkon (DVB-T & DVB-T2), kaapeliverkon (DVB-C), laajakaista-tv:n (DVB-IPTV) tai satelliitin (DVB-S) kautta.
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Historia
Digisiirtymä Suomessa aloitettiin radiolähetyksistä. Ylellä oli vuodesta 1997 käytössä digiradion koeverkko, jonka toiminta lopetettiin vuonna 2005. Syy digiradion lopettamiseen oli se, että kuulijat eivät hankkineet digitaalisia vastaanottimia koska eivät kokeneet siitä saatavan lisähyötyä tavallisiin radiolähetyksiin verrattuna. Ensimmäinen digitaalinen radiokanava oli Radio Peili. Valtioneuvosto teki toukokuussa 1996 periaatepäätöksen rakentaa Suomeen digi-tv:n maanpäällisen lähetyksen kautta, ajatuksena oli siirtyminen kokonaan digitaaliseen televisioon vuoden 2006 loppuun mennessä. Yleisradio aloitti koelähetykset Espoon Kivenlahden ja Helsingin Santahaminan lähettimiltä 23. lokakuuta 1997 lähettäen kanavia TV1 ja TV2.[1] Digita aloitti maanlaajuisen digitaalisen kuvasignaalin siirtoverkon rakentamisen kesäkuussa 1999. Ensimmäiset lähetykset näkyivät pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa 1. syyskuuta 2000 alkaen. Digitaalitelevisio otettiin käyttöön virallisesti Suomessa 27. elokuuta 2001, jonka myötä myös digisovittimien myynti vauhdittui. Hallitus teki siirtymistä koskevan periaatepäätöksen maaliskuussa 2004, että analogiset lähetykset Suomessa suljetaan 31. elokuuta 2007. 2007 maaliskuussa päätettiin lisäksi, että kaapeliteitse saa tämän jälkeen lähettää analogisia lähetyksiä, jos niiden rinnalla lähetetään digitaalinen signaali.[2]
Liikenneministeriö antoi toimiluvat MTV Oy:lle, Oy Ruutunelonen Ab:lle, Deuterium Oy:lle ja Wellnet Oy:lle. Lisäksi valtioneuvosto myönsi toimiluvan usealle digitaaliselle erikoiskanavalle (elokuva-, koulutus ja urheilukanavalle) ja alueellista ohjelmistoa lähettävälle televisiokanavalle. Lisäksi yksi kanavanippu varattiin täysin Yleisradio Oy:n käyttöön julkisen palvelun televisiotoiminnalle. Lisää toimilupia jaettiin joulukuussa 2006, jolloin seitsemän uutta toimijaa sai kanavia uuteen kanavanippuun. Kaikki toimiluvan saaneet kanavat eivät kuitenkaan ole aloittaneet ja lisäksi monien aloittaneiden televisiokanavien nimet, profiilit sekä omistajayritykset ovat muuttuneet[3]. Alkuvaiheessa kaavailtujen interaktiivisien palvelujen (mm. MHP) kehitys on tyrehtynyt kokonaan. Tähän vaikutti varhaisten digitelevisioiden huono käytettävyys interaktiivisten palveluiden osalta, mobiilipäätelaitteiden nopea kehitys sekä varsinaisten Internet-palveluiden myöhempi yleistyminen älytelevisioissa.
Kanavaniput maanpäällisessä lähetysverkossa
Suomessa multipleksia kutsutaan usein kanavanipuksi. Se sisältää useita TV-kanavia, jotka välittyvät saman datavirran eli multipleksin kautta. Katseltaessa televisiota digisovitin säätää virittimen vastaanottamaan aina yhtä kanavanippua ja valitsee sen datavirrasta kanavan kuvaamiseen tarkoitetun datan, josta muodostuu digi-tv-kanavan kuva ja ääni. Lisäksi kanavanipussa välitetään kanavakohtaisia tekstitykseen liittyvää informaatiota (DVB-tekstitys) ja ohjelmatietoja (EPG). Yhdessä DVB-T kanavanipussa voidaan välittää halutusta laadusta riippuen 3−10 SDTV-kanavaa. Mitään rajoituksia kanavien lukumäärälle kanavanipussa ei asetettu toimilupia jaettaessa. Kanavanipun datavirta on 22 Mbit/s, josta jaetaan kaistaa kullekin kanavalle vaihtelevalla datamäärällä.[4] Esim. urheilulähetykset saattavat viedä enemmän dataa kuin uutislähetykset, jolloin kaistaa annetaan enemmän urheilulähetykselle. Käytännössä kanavat multiplekstaan yhteen datavirtaan niin, että jokaisen kanavan sen hetkinen kuvanlaatu on optimoitua parhaaksi suhteessa toisten kanavien viemään datamäärään. Kunkin kanavan kuvan pakkauksessa käytetään MPEG-2-algoritmia. Mobiilitelevision DVB-H:ssa sen sijaan käytettiin MPEG-4:sta.
DVB-H standardin lakkautuspäätös tehtiin 2011 valtioneuvostossa ja sen korvaajaksi päätettiin luoda uusi DVB-T2 teräväpiirtostandardin HDTV-kanavanippu.[5] Digita sulki DVB-H-mobiili-tv-verkon kokonaan 5.3.2012.[6]
1. syyskuuta 2007 otettiin ensimmäisen kerran käyttöön kanavanippu E. Tämä toi joukon uusia maksullisia kanavia antenniverkon digi-tv:n katselijoille.
Levinneisyys
Tällä hetkellämilloin? digitaalilähetysten maanpäällisen eli terrestriaaliverkon vastaanottoalue kattaa 97,0 prosenttia suomalaisista kotitalouksista. Lähetyksiä voi vastaanottaa perinteisten TV-antennien, kaapeliverkon ja satelliittien kautta. Finnpanelin tiedotteen mukaan heinäkuun lopussa 2007 Suomen talouksista 73 % on hankkinut digitaalitelevisiovastaanottimen. Suurempi levinneisyys on saavutettu maanpäällisen verkon piiriin kuuluvissa talouksissa. Kaapeliverkon piirissä olevista talouksista digiboksi on 61 prosentilla, terrestriaaliverkon talouksissa jo 85 prosentilla.[7]
Siirtymäkausi
Maanpäälliset televisiolähetykset muuttuivat Suomessa digitaalisiksi 1. syyskuuta 2007 klo 4.00.[8] Tämän jälkeen TV1-kanavan analogiset lähettimet olivat vielä päällä viikon, jolloin ne näyttivät pelkkää tiedotetta digisiirtymästä.[9] Alun pitäen kaikki lähetykset tuli vastaanottaa digitaalisina, mutta myönnytyksiä siirtymään annettiin sairaaloille, taloyhtiöille ja viimeiseksi kaapeli-tv-yhtiöille. Signaalimuunnoksen edellytys oli rinnakkaisen digitaalisen signaalin lähettäminen.
Sairaalat saivat kolme vuotta lisäaikaa potilastilojensa digitalisoimiseen. Potilaat pystyivät katsomaan huoneissaan analogiseksi muunnettuja digilähetyksiä vuoden 2010 elokuuhun asti.[10]
Taloyhtiöiden on mahdollista käyttää keskusdigiboksia lähetysten muuntamiseen, mutta tätä vaihtoehtoa ovat käyttäneet harvat taloyhtiöt.
Kaapeliverkossa liikenne- ja viestintäministeriö ei hallinnoi analogisten TV-kanavien lähettämistä, vaan TV-yhtiöt ja kaapeliyhtiöt voivat päättää tästä vapaasti keskenään, jos Yleisradion digitaalinen signaali lähetetään myös kaapelin kautta [11] Yleisradio, MTV3 ja Nelonen sallivat digitaalisen tv:n lähetyssignaalin muuntamisen analogiseksi kaapeli-tv-yhtiöiden verkoissa maanpäällisen verkon alasajon jälkeen. Kaapelitelevisioliitto kuitenkin päätti 7.6.2007, että he lopettavat analogiset TV-lähetykset Suomen kaapeliverkoissa 29. helmikuuta 2008,[12] eikä uusia neuvotteluja TV-yhtiöiden kanssa aloitettu.[13] Analogisten lähetysten lopettaminen jätti enemmän kaistaa maksu- ja HD-kanaville sekä muille palveluille kaapeliverkoissa.
Kaapeli-tv -yhtiöiden analogiset tv-lähetykset jatkuivat näin ollen helmikuun loppuun 2008, jonka jälkeen kaapelitalouksissa tarvitaan DVB-C-tunnuksella varustettu digiboksi, mikäli Yleisradion ja kotimaisten kaupallisten tv-kanavien lähetyksiä haluaa jatkossa seurata. Kaapelitalouksissa jäi joitakin ulkomaisia kanavia näkymään analogisena lähetyksenä vielä helmi-maaliskuun jälkeen riippuen kaapeli-tv-operaattorista ja lähettävän maan digisiirtymäaikataulusta. [14]
Kaapelikotien siirtyminen analogisista digitaalisiin lähetyksiin alkuvuodesta 2008 sai monet luopumaan televisiosta. Tv-lupien määrä väheni maaliskuun aikana yli 19 000 kappaleen verran. Huhtikuun aikana irtisanomistahti hiljeni. Televisiomaksua (eli “televisiolupaa”) maksavien määrä väheni tällöin 3 576:lla. Vuoden 2008 toukokuun aikana maksun suorittaneita oli 883 vähemmän kuin aikaisemmin. Toukokuun lopussa maksun suoritti 1 919 704 henkilöä. Uusia tv-ilmoituksia tehtiin alkuvuoden aikana 69 261. [15]
Digisiirtymän ongelmat
Digisiirtymässä Suomessa oli monia sosiaalisia ja teknisiä ongelmia. Ne kirvoittivat niin kuluttajien kuin asiantuntijoidenkin kritiikkiä [16]. Digivastaanottimen omistavista kotitalouksista vielä reilulla puolella oli maaliskuussa 2008 jonkinlaisia teknisiä hankaluuksia television kanssa. Puoli vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä niitä oli yli kahdella kolmasosalla. Yleisimmät katseluun liittyvät ongelmat koskivat tekstitystä ja kuvanlaatua tai sitä, että kuva saattoi jumiutua. Tekstitysongelmien vuoksi perustettiin 1. tammikuuta 2008 YLE Extran tyhjäksi jättämälle kanavapaikalle väliaikainen kiinteällä tekstityksellä varustettu kanava YLE TV1+. Yleisin syy olla hankkimatta digitelevisiota oli sen kokeminen tarpeettomaksi. Monet valistuneet kuluttajat odottavat teräväpiirtolähetysten tuloa [17]. Tilastokeskuksen arvion mukaan digisiirtymässä jopa 50 000 taloutta on luopunut televisiosta. [18]
Digi-tv vaatii tehokkaamman antennin
Analogisessa lähetyksessä pienet häiriöt, kuten sade yleensä huonontaa kuvaa vain hieman. Sen sijaan Digi-tv:n kuva pikselöityy tai katoaa kokonaan. Vastaanotto vaatii aiempaa tehokkaamman antennin. Heikon antennin korjaaminen mastovahvistimilla tai antennia nostamalla ja suuntaamalla uudestaan ei aina riitä, sillä antennin pitää lisäksi olla tarkoitettu niille kanaville joilla kyseisen alueen ohjelmat lähetetään. Antennin taajuusalueen tulee kattaa ääritapauksessa jopa kaikki UHF-kanavat 21–69. Jos katselu tapahtuu kiinteästä paikasta ja kaikkien kanavanippujen taajuudet ovat lähellä toisiaan, riittää kapeakaistaisempi antenni. Esimerkiksi Turussa tarvitaan kevään 2008 taajuusmuutosten jälkeen vain kanavilla 51–60 toimiva antenni. Sen sijaan vaikkapa asuntovaunussa tai matkailuautossa käytettävän antennin on syytä kattaa kaikki kanavat.
Suuremman antennin asennuksessa tarvitaan myös asiantuntemusta. Tehokkaampi antenni on hieman hintavampi. Antennihankinnoissa kannattaa varautua myös tulevien teräväpiirtolähetysten vaatimaan kanava-alueeseen. Kanavanippujen taajuudet saattavat myös muuttua, jolloin laajakaistainen koko alueen antenni on taas tarpeen. Vanhaa kanavien 5–12 VHF-antenniakaan ei kannata poistaa, jos se on kunnossa. Sen vastaanottamille taajuuksille on mahdollisesti tulossa uusia kanavia.
Digita rakensi lisälähettimiä muun muassa itärajalle, jossa oli katvealueita. Jos digi-tv:n lähetystä ei muuten saada näkyviin katselu yksittäistapauksissa voidaan järjestää satelliittiantennilla. Tarkempia tietoja digilähetysten näkyvyydestä saa lähetysverkoista vastaavalta Digitalta. [19]
Digisiirtymän kritiikkiä vuosina 2007–2008
Digi-tv:n hankkiminen aiheutti vuonna 2008 kuluttajalle paljon päänvaivaa. Pohdittiin, tarvittiinko uusi digisovitin antenniin, kaapeliin vai satelliittiin, sekä normaalikuvalle, teräväpiirrolle vai molemmille. Myös katselutilanteessa joutui selvittämään millainen laite vaaditaan kuvan katseluun. Onko kuvan mittasuhteet oikeita, onko se tarkkuudeltaan normaaliresoluutioista, teräväpiirtoa, onko kuva näennäisteräväpiirtoa vai oikeaa teräväpiirtoa? [20]. Seuraavassa on listaus esiintyneistä ongelmista:
- Digitelevisiouudistukseen liitetyt palvelut, visiot ja toiveet eivät ole toteutuneet. Kaksisuuntaisuus, interaktiivisuus, monipuolisempi tekstitelevisio ja teräväpiirtolähetykset ovat jääneet Suomessa toteutumatta [21].
- Yhteisantennitalouksilta kiellettiin aluksi yhteinen digimuunnin. Kuntien painostuksesta laitoksille myönnettiin oikeus yhteissovittimeen. Vasta kun useimmat kuluttajat olivat hankkineet oman digimuuntimensa yhteismuunnin sallittiin myös muille yhteisantennitalouksille [22].
- Digimuuntimissa oli alussa paljon "lastentauteja". Vuonna 2007 Yleisradio julkaisi listan toimivista digimuuntimista vasta siinä vaiheessa kun analogiset antennilähetykset loppuivat [23].
- Kanavanippuihin ahdetaan liikaa kanavia, mikä huonontaa kuvanlaatua kanavilla, koska kullekin kanavalle jää liian pieni datakaista. Silloin MPEG2-pakkausvirheet alkavat näkyä ja lopputuloksena kuvanlaatu jää yhtä huonoksi kuin analogisissa lähetyksissä.
- TV:n interaktiivisuuden toteutuminen ei ole edennyt arvioidussa aikataulussa. Kaavailtu TV:n Interaktiivisuuden toteuttaminen vaatii erillisen paluukanavan, eli modeemi- tai ethernet-yhteyden, eikä tämä ominaisuus ole tullut digitaalitelevision ensimmäisen sukupolven laitteisiin.
Kritiikki konkretisoitui tv-maksun maksaneiden määrän laskuna. Antennilähetyksien loppuessa 31.8.2007 kymmeniätuhansia talouksia oli ilman digimuunninta. Kaapelitalouksien siirtyessä digilähetyksiin maaliskuun alussa 2008 noin 15 % televisiotalouksista oli edelleen ilman digimuunninta. Digisiirtymä vähensi televisioluvan maksaneiden määrää noin viidellä tuhannella ja kaikkiaan digisiirtymä aiheutti n. 18 400:n tv-maksun irtisanomisen vuoden 2008 alusta lukien[24]. Televisiokodeista joka kahdeskymmenes oli edelleen ilman digimuunninta maaliskuussa 2008 [25]. Digisiirtymässä televisiottomien talouksien määrä kasvoi huomattavasti. Aiemmin ilman televisiota oli 6 % – siirtymän jälkeen 8 % [26].
Digitaalisesta televisiosta piti alun perin tulla vuorovaikutteinen televisio, joka kodin viihdekeskus, jossa on liki samat ominaisuudet kuin tietokoneessa internet-selainta käytettäessä. Interaktiivinen televisio jäi ensimmäisessä vaiheessa toteutumatta paluukanavan puutteesta johtuen, vaikka vuorovaikutteisuus liittyi vuonna 1996 tehtyyn valtioneuvoston päätökseen lähetysten digitalisoimisesta [27]. Kuitenkin vuorovaikutteisuus saattaa tulla televisioon toisessa vaiheessa kodin tietokoneen ja television yhteistoimintana, langattoman yhteyden kautta.
Digitaaliset teräväpiirtotelevision koelähetykset alkoivat vuoden 2007 toukokuussa Euroviisujen näyttämisellä Espoon lähetinasemalta. Seuraavan vuoden elokuussa lähetettiin Pekingin olympialaiset salaamattomana samalta lähettimeltä.[28]
Suomen hallitus päätti kesäkuussa 2008 osoittaa analogiselta televisiolta vapautuneita taajuuksia teräväpiirtotelevisiolle ja laajakaistaisille digitaalisille matkaviestinverkoille. Päätöksen mukaan VHF-taajuusalueelle mahtuu kaksi valtakunnallista ja UHF-alueelle yksi pääkaupunkiseudun alueellinen teräväpiirtotelevision kanavanippu.[29]
Digita oli hoitanut Suomen maanpäällistä tv-lähetysverkkoa yksinoikeudella. Vuoden 2010 tilanne muuttui, sillä valtioneuvosto myönsi teräväpiirtokoelähetysten toimiluvan DNA:lle kesällä 2009. Toimilupa myönnettiin aluksi vuoteen 2016 ja lupaehdot edellyttivät, että teräväpiirtolähetykset kattaa 60 % Manner-Suomen asukkaista vuonna 2011. Digita, Anvia ja Telemast Nordic hävisivät teräväpiirtolähetysten jakelun tarjouskilpailun DNA:lle.[30] Kilpailutusta perusteltiin monopolin avaamisella, sillä tv-kanavat ovat arvostelleet Digitaa monopolihinnoista. Teräväpiirto-ohjelmiston toimiluvat tulivat hakuun syksyllä 2009. DNA:n lähettämien teräväpiirtolähetyksien vastaanottamiseen tarvittiin VHF-antenni ja digivastaanotin DVB-T2 virittimellä.
Antenniverkon varsinaiset HD-lähetykset alkoivat 1. tammikuuta 2011 DNA:n kanavanipuissa.[31] DNA välitti kanavanippuja VHF A, VHF B ja VHF C[32]. Vuonna 2012 valmistui DNA verkon toinen rakennusvaihe, jolla verkko saavutti 85 % kattavuuden[33]. Yleisradion HD kanavien Yle TV1 HD, Yle TV2 HD, Yle Fem HD ja Yle Teema HD jakelu VHF-taajuuden antenniverkossa alkoi 28.1.2014.[34]
2018 Yleisradio kilpailutti HD jakelun ehdoilla, jotka olisivat edellyttäneet, DNA:n voittaessa, sen maksamaan vastaanottajille VHF-antenneista aiheutuneet kustannukset. Markkinaoikeus hyväksyi 2019 DNA:n kilpailutuksesta tekemän valituksen ja kielsi Yleisradiota jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja asetti kiellon tehosteeksi 5 miljoonan euron uhkasakon[33]. DNA:n markkinaoikeudessa saaman voiton jälkeen, Digita osti DNA:n antenniverkon maksutelevisioasiakkaat ja osapuolet salasivat kauppahinnan.[35] Asiakaskannan myynnin jälkeen DNA ilmoitti sulkevansa VHF-taajuuksia käyttävän antennitelevisioverkkonsa ja luopuvansa antenniverkon verkkotoimiluvistaan.[36][37] DNA sulki VHF antenniverkkonsa 31.3.2020 [38]. Tämä teki samalla Digitasta uudestaan monopoliyhtiön Suomen TV antennijakelussa.
DNA ja Digitan tekemän kaupan jälkeen Yleisradio perui KHO:een tekemänsä valituksensa markkinaoikeuden tuomiosta[39] ja Yleisradio ja Digita sopivat, että Yleisradion teräväpiirtokanavat lähetetään vuosina 2020–2029 Digitan UHF-antenniverkossa. Lähetykset käynnistettiin osalla lähetysasemista 1.4.2020.[40][41] 1.6.2020 mennessä Ylen HD-kanavien näkyvyys antenniverkossa oli laajentunut 85 %:sta 99,9 %:iin[41].
Teräväpiirtosiirtymä ei aluksi ole kaikille pakollinen, sillä tavalliset digilähetykset jatkuvat DVB-T tekniikalla toistaiseksi. Kun DVB-T lähetykset loppuvat kokonaan, tarvitaan DVB-T2 virittimellä varustettu televisio tai digiboksi.[42] Alun perin DVB-T lähetysten loppuminen oli tarkoitus toteutua 31.3.2020, mutta HD-siirtymä viivästyi DNA:n valitettua Yleisradion HD jakelusta.[43]
24. lokakuuta 2023 Yleisradion hallintoneuvosto päätti, että Ylen perusmuotoiset tv-lähetykset päättyvät sekä antenni- että kaapeli-tv-verkoissa keväällä 2025. Tämän jälkeen lähetykset tapahtuvat vain teräväpiirtolaadulla.[44]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
