From Wikipedia, the free encyclopedia
Anhalter Bahnhof oli ennen toista maailmansotaa Berliinin suurin ja vilkasliikenteisin rautatieasema. Se sijaitsi jonkin matkaa Potsdamer Platzilta kaakkoon.[1][2]
Anhalter Bahnhof oli Berliinistä etelään Saksin suuntaan johtaneen rautatien pääteasema. Rata tunnettiin Berliini–Anhalt-ratana. Ensimmäinen asema rakennettiin silloisten Hallesches Torin ja Potsdamer Torin puolivälissä sijainneelle paikalle vuosina 1839–1841.[2] Uusi, huomattavasti suurempi asema rakennettiin edellisen tilalle vuosina 1876–1880 arkkitehti Franz Schwechtenin suunnittelemana. Suuri valurautaisilla ja lasisilla rakenteilla katettu asemahalli tehtiin englantilaisia teollisuusrakennuksia esikuvina käyttäen, ja asemalla oli myös upeita edustustiloja. Berliiniin saapuneet valtiovieraat otettiin vastaan tällä asemalla ja sen läheisyyteen rakennettiin suuria hotelleja.[1] Keisarillisella hovilla oli asemalla oma odotushuone. Asemahallin pituus oli 170 metriä ja leveys 60 metriä.[2]
Asema vaurioitui pahoin toisessa maailmansodassa, mutta avattiin uudelleen liikenteelle vuonna 1946. Se kuitenkin jouduttiin sulkemaan vuonna 1952, koska Itä-Saksan viranomaiset ohjasivat Saksista Berliiniin tulevan junaliikenteen pois Länsi-Berliinin puolelle jääneeltä asemalta, eikä entiselle suurasemalle siten jäänyt paljoakaan käyttöä. Pääosa rakennuksesta purettiin vuosina 1959–1961.[2] Sisäänkäyntiportiikki ja pieni osa raunioitunutta julkisivua päätettiin säilyttää muistona rakennuksesta ja ne ovat edelleen olemassa.[1][2]
Rautatieaseman yhteyteen avattiin vuonna 1939 S-Bahn-asema,[2] joka on edelleen käytössä ja käyttää samaa nimeä.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
